Olen aivan häkeltynyt siitä määrästä, johon nykyään pystyn.
Olen juonut tänään kello kahdeksasta aamulla yli litran viiniä ja kuusi puolen litran siideriä. Olen aivan kyläkelpoinen, en horju, sammalla tai mitään kauhean näkyvää.
Ennen en koskaan olisi uskonut ihmistä, joka väittäisi tätä. Löytyykö samanlaisia täältä? Olen keskikokoinen ja keski-ikäinen nainen, joten mikään supersuuri koko ei selitä asiaa.
Mitä määriä vedätte?
Naisalkoholisti...
26
2218
Vastaukset
- U-Ö.
22 pulloa kossua. Pullo per päivä, ja illat pubissa kaljaa päälle.
Nyt sitten pelkällä kaljalla loivennellaan. Hah, mitä itsepetosta.
Muisti ei ole mennyt kertaakaan, ja en röntyile.
Jonain päivänä niin sinulla kuin minulla se viinan kesto tulee alas että rymisee, jos jatkuvasti samaa peliä pidetään.
Se nimittäin tapahtuu hyvin nopeasti.
Itsekin olen keski-ikäinen ja kevyt ukko/63 kg.
Ei se viinalla treenattu maksa ja keskushermosto kauan ilman lepoa kestä. - Kokemusta on
sen muut huomaa olet niin päissäsi, että kuvittelet olevasi selvän veroinen vaikka horjut, katseesi on tyhjä ja puheesikin sammaltaa.
- --aloittaja
ulkopuolisilta kyllä ja olen saanut vastaukseksi että en näytä tai vaikuta juopuneelta, mutta ehkä väsähtäneeltä. Jotkut eivät huomaa mitään. Minulla on ystäviä ja sukulaisia, jotka tietävät alkoholismini, joten heillä ei ole mitään syytä valehdella.
Tietysti viina haisee, joten siitähän kaikki voivat päätellä, että on juonut, mutta se on sitten eri juttu.
Alkoholistin kestävyys voi olla uskomatonta normaali-ihmisen näkökulmasta. Kun olin vielä kohtuukäyttäjä, humalluin puolesta viinipullollisesta. Samaan efektiin tarvitaan nyt kossu nopeasti juotuna. - Alkoholisti nr 6
--aloittaja kirjoitti:
ulkopuolisilta kyllä ja olen saanut vastaukseksi että en näytä tai vaikuta juopuneelta, mutta ehkä väsähtäneeltä. Jotkut eivät huomaa mitään. Minulla on ystäviä ja sukulaisia, jotka tietävät alkoholismini, joten heillä ei ole mitään syytä valehdella.
Tietysti viina haisee, joten siitähän kaikki voivat päätellä, että on juonut, mutta se on sitten eri juttu.
Alkoholistin kestävyys voi olla uskomatonta normaali-ihmisen näkökulmasta. Kun olin vielä kohtuukäyttäjä, humalluin puolesta viinipullollisesta. Samaan efektiin tarvitaan nyt kossu nopeasti juotuna.Sehän on ihan tosiseikka, että kun alkoholiin tottuu tarpeeksi, niin selvinpäin on sekavammassa olotilassa mitä sixpackin jälkeen. Näin ainakin itelläni.
Töissä porukka katsoo lyhkäseen että onko toi kännissä, kun puhe sopertaa ja mikään ei oikein suju. Jos menis sen sixpackin jälkeen töihin, niin kukaan ei kiinnittäisi mitään huomiota.
- vastaan
Olen usein juonut kotona "pohjiksi" (aamupäivästä lähtien) kuusi kaljaa ja saman verran puolen litran siidereitä (ostin molempia laatuja, jotta kaupassa luultaisiin, että ostan kaljat miehelleni ja vain siiderit tulisivat minulle). Tämän jälkeen olen suunnistanut lähibaariin (tässä vaiheessa kello on yleensä n. 17-18) ja juonut siellä muiden kantisten kanssa rupatellen klo 01:een asti. Niissä vaiheissa ei enää laskupää ole pelannut, joten juomien määrä jää arvailujen varaan. Tästä olen vielä jatkanut johonkin (mihin tahansa) auki olevaan paikkaan, missä olen istunut klo 03-04 asti, eli loppujen lopuksi olen juonut ainakin 16-17 tuntia putkeen. Loppuillasta muisti on mennyt täysin useita kertoja ja on tullut herättyä ties mistä vieraiden ihmisten kämpistä aamulla - yhä humalassa tietenkin! Onneksi kunto on loppunut yleensä siinä vaiheessa; vain harvoin olen jaksanut lähteä uusintakierrokselle heti seuraavana päivänä - varsinkin, kun tietää kokemuksesta, ettei toisen päivän känni ole yhtään niin nopeanousuinen kuin edellisen. Laskuhumala on ollut usein niin karmea kuolemanpelon, oksentelun ja vainoharhojen täyttämä olotila, etten ole vuorokauteen voinut ajatella muuta kuin hengissäpysymistä.
Tällaiseen tilaan jouduin huomaamattani, vähitellen.
Tämän kaavan olen toistanut kerran, tai pari viikossa muutaman vuoden ajan. Aiemmin kerskailin kasvaneella toleranssilla alkoholin suhteen, mutta jo pitkään juominen on ollut vain noloa, pakonomaista käyttäytymistä, jota en itsekään osaa selittää. Olen 3-kymppinen nainen. Olen yrittänyt lopettaa juomisen jo monia kertoja. Tiedän olevani alkoholisti, olen tiennyt sen jo pitkään. Onneksi jossain tulee raja vastaan. Sieltä pääsee vain ylöspäin.- voipytty
vastaan yli 3-kymppisenä. Onnekseni tiesin mistä kaikista paikoista saa apua, että ei tarvinnut mennä pohjan läpi. Sitäkin sattuu, ei se raja ole aina niin vedenpitävän tarkkaan vartioitu.
- --aloittaja
Vedät sitten vertoja minulle kyllä moninkerroin. Tuosta täytyy kertyä hurja määrä. Olet niin nuori, että kroppasi kestää tuota vielä kyllä vuosia. Eli älä odottele sitä pohjakosketusta..
Itselläni ei koskaan mene muisti siten etten muistasi täysin mitä olen tehnyt ja missä ollut, mutta saatan joskus unohdella asioita, joita olen juodessani sopinut.
- Spriten voimalla
minulla tuossa keväällä vielä juodessani meni puolen litran koskenkorvapullollinen kahdessa illassa. Lisäksi vielä yksi tai kaksi 5 dl:n siideriä/ilta. Yhdessä vaiheessa join valkoviiniä. Ihan en saanut pullollista viiniä illassa menemään vaan siitä jäi muutama sentti pullon pohjalle seuraavaan iltaan. Joinakin päivinä join pelkästään siideriä ja silloin juomaa kului 5-6 puolen litran pulloa illassa.
En juonut päivisin, koska olen työssä. Juomiseni ajoittui klo 17-24 välille - myös viikonloppuisin. Näärät pysyivät aika tasaisina ihan siitä riippumatta olinko lomalla vai töissä. Vain illat oli juoma-aikaa.- --aloittaja
Tuolloin vielä kuvittelin asian olevan hallinnassa. Sitten loppui määräaikainen työsuhde ja alkoholin nauttiminen aikaistui iltapäivään, sittemmin aamupäivään... Joskus kävin hakemassa siiderit jo seitsemältä lähikaupasta.
Nythän se ei enää onnistu, kun yhdeksän on myynnin rajana.
Tänään en ole vielä ottanut mitään. Yritän pitää kokonaan raittiin päivän. Yleensä se ei onnistu, mutta pitkittää edes juomisen aloittamista ja näin vähentää määrää.
- ikä 33 paino 80 pituus 180
ex-urheilija ja nykyisin kuntoilija.
hiljattain meni juuri perjantai-iltana 10 lonkeroa ja 0,75 leijona lantrinkin kera. Lauantai aamusta olutta sixpäk ja viinipullo. Ruokailu ja välitorkku. Sitten aloin juomaan...illan aikana 2 kpl 0,5:n leijonaa ja baariin, olutta ja siideriä aikamonta. Sunnuntaina 6 puolikasta siideriä ja mäyräkoira. Maanantai helvettiä, tiistai helvettiä.- Juokale
Olen nainen, kolmekymmentä ,175 cm ja painan noin 85 kiloa. Olen liikkunut aikoinaan paljonkin, ja selvinä kausina käyn lähes joka päivä lenkillä.
Viimeisimmän ryykelin menu: perjantai-iltana 5 puolen litran siideriä, kolmeneljäsosaa lippuviinapullosta (0,75l) ja kapakassa pari-kolme 5dl siideriä.
Lauantaina aamupäivästä pullo punaviiniä, sitten neljä puolen litran siideriä, kapakassa siideriä ja valkovenäläistä yhteensä varmaan viisi paukkua. Yöllä yökkäytti.
Sunnuntaina piti loiventaa, mutta lipsahti pullo lippuviinaa ja viitisen puolen litran siideriä.
Maanataina "pelkkää" siideriä ja piiskaryypyt kaverin viinapullosta.
Tiistaina riuduin sängyssä ja kuljin pitkin seiniä kun piti mennä vessaan.
Olen ollut juomatta puolitoista viikkoa antabuksen voimalla ja jatkettava kai se on, ei kestä/jaksa enää.
- käsittämättömän paljon.
Viimeksi aloitin juomisen ke klo. 15.00. Mulla oli jemmassa kolme pulloa valkkaria, 1 pullo punkkua ja 24-päkki olutta. Viimeiset nielaisin torstai-iltana vähän ennen puoltayötä. Jossain välissä kävin terassilla juomassa 3 valkovenäläistä.
Olen 70-kiloinen nelikymppinen nainen.
Olen valvonut ja tärissyt viikonlopun ja alkuviikon. Viime yönä sain oikeastaan vasta nukuttua.
Olinkin kyllä humalassa. Kaatuillut itseni mustelmille, polttanut jalkani kuumalla vedellä, kussut housuun, soitellut ääliöpuheluja...
Tiedän kyllä olevani alkoholisti ja olen koettanut hakea apua. Jotenkin on tänä kesänä nuo määrät kasvaneet ihan hirveiksi. Oon ottanut kerran viikossa ja heti, kun alkanut olo palautua onkin ollut uuden kännin paikka.
Tänään alkaa olla suht normaali olo. Ja normaalisti olisikin taas kännin vuoro. Nyt oon vaan niin säikähtynyt tuosta määrästä, mitä mä oon kesän latkinut, että ajattelinkin olla ottamatta.
Mulla pelottaa mun hermoston kunto, kun on kaikennäköistä puutumista alkanut tulla. Perjantaina meen maksakokeeseen. Pyysin lähetteet puhelimella. Ei kai mun sisäelimetkään kestä.
Ja onhan noi määrät nousseet tietysti vuosien myötä, mutta nykyään on kännissäkin vaan kamala olla. Mutta nyt tiedän, mitä on viinanhimo.- U-Ö.
kuten täälläkin.
Ensimmäisen paukun kun on saanut naamaan, niin siitä jatkaa ikäänkuin automaattisesti, vaikka siitä kännistä ei enää nauti tippaakaan, vaan olo/pöhnä sen kun pahenee, ja aamusta on vielä karmeampaa, mutta juotava on.
Helvetillistä touhua, kun jo pelkää krapulaa ja unettomia öitä, mutta niistä on pakko mennä yli kärsimällä kun ei muutakaan konstia ole juomisen lisäksi. - ---aloittaja
Tähän uppoaa rahaakin niin hirveästi, että kohta on täysi konkurssi. Lasten harrastusmaksut iskevät taas alkusyksystä päälle ja niitä en jätä maksamatta.
Yksi pentu menee taas lukioon, niin kirjat pitää maksaa jne.
Ihan sama mulla tuon tunteen kanssa, että juominen on vain pakonomaista, tulen vain flegmaattisemmaksi, ei mitään muuta. Mitään hyvää oloa se ei tuota.
Minä en örvellä enkä soita koskaan juodessani kenellekään, en lähde edes ulos.
Eli siinä mielessä minulla lienee toivoa. Minulla ei ole juoppokavereita, vaan tapaan tuttujani ainoastaan selvinpäin (eli harvoin), enkä kapakassa tai jos tapaan kapakassa, en juo alkoholia. Minulla on valtavan korkea kynnys olla mokaamatta missään. Juon vain himassa ja silloinkin yritän välttää sitä lasten läsnä ollessa, mutta kyllähän he tietävät.
Tänään on nolla ja pysyykin. Jos saisin itsestäni nyt irti, että ottaisin pari antabusta,niin huominenkin voisi mennä viinatta. - täällä kohtaa!
---aloittaja kirjoitti:
Tähän uppoaa rahaakin niin hirveästi, että kohta on täysi konkurssi. Lasten harrastusmaksut iskevät taas alkusyksystä päälle ja niitä en jätä maksamatta.
Yksi pentu menee taas lukioon, niin kirjat pitää maksaa jne.
Ihan sama mulla tuon tunteen kanssa, että juominen on vain pakonomaista, tulen vain flegmaattisemmaksi, ei mitään muuta. Mitään hyvää oloa se ei tuota.
Minä en örvellä enkä soita koskaan juodessani kenellekään, en lähde edes ulos.
Eli siinä mielessä minulla lienee toivoa. Minulla ei ole juoppokavereita, vaan tapaan tuttujani ainoastaan selvinpäin (eli harvoin), enkä kapakassa tai jos tapaan kapakassa, en juo alkoholia. Minulla on valtavan korkea kynnys olla mokaamatta missään. Juon vain himassa ja silloinkin yritän välttää sitä lasten läsnä ollessa, mutta kyllähän he tietävät.
Tänään on nolla ja pysyykin. Jos saisin itsestäni nyt irti, että ottaisin pari antabusta,niin huominenkin voisi mennä viinatta.Uskomattomia määriä täällä juodaan! Toisaalta en ole mikään moralisoimaan, sillä itse myös välillä lipsahtaa pahasti yli. Kuitenkin tärkeimmäksi tiellä selviytymiseen itse pidän pitkähköjä raittiita kausia. Niitä minulla ei aiemmin ole ollut. Nyt parin vuoden sisällä kaksi kolme 5-6 kk ilman tippakaan. On ollut yllättävän helppoa, mutta...onko se sitten se riippuvuus, joka on kehittynyt juomalla. Sitä vain ratkeaa vanhaan tapaansa. Ja voi sitä morkkista sen jälkeen! Kestää kaksi-kolme kuukautta. Häpeää itseään. Nyt olen juonut kahtena iltana reilut puoli pulloa/ilta, kirkasta. Eilen en juonut, enkä aio nytkään. Päätän pitää taas sen pitkän kuivan kauden. Ettei tapahtuisi ikäviä. Saa nähdä mikä on huomenna sävel. Yritys on ainakin kova. Sen verran hyviä muistoja tuolta ajalta on jäänyt. Hyvä uni, suht levollinen olo jne. Kuntoillen ja syöden ravitsevasti. Eikä väsytä aamulla niin pirusti. Jaksaa lähteä lenkille, salille, töihin jne.
- Saniliina
Pullo viiniä ja joku siideri tai kirkas paukku päälle. Siinä on minun päivän sietoraja. Tai sitten viini vaihdettuna 4-5 0,5 litran siideriksi.
Jos tuon nautin pikkuhiljaa päivän mittaan, en ainakaan omasta mielestä näytä känniseltä. Mutta seuraava aamu on silti tosi vaikea. Jos tuo menee illalla lyhyen ajan sisään, menee muisti ja tasapaino.
Yksinäni salaa juopottelen kotona, yritän olla niin, etteivät toiset huomaa. Mies tietysti haistaa ja lapsetkin, kun lähelle menee. Valvon myöhään, kun toiset jo nukkuvat, ja yritän hiippailla sänkyyn niin, ettei mies huomaa milloiin tulen. Sekin tietysti tekee aamuista niinh kamalia.
Nyt olen pysynyt lähes selvillä vesillä monta viikkoa, mutta selvästi huomaan, että en missään tapauksessa ole varmoilla vesillä missään suhteessa. Muutaman kerran olen pienellä määrällä kokeillut, ja pääasiassa selvinnytkin hyvin, mutta olenpa kuitenkin huomannut todella pahan riippuvuuden, joka vain vie juomaan lisää ja lisää. Pääseeköhän siitä koskaan? Ehkä ei. Siksipä pitäisi myöntää itselle, että viisainta olla haaveilematta mistään kohtuujuomisesta. Voi kai se onnistua muutaman kerran, mutta niin helposti näköjään tuo viina vie...
Olen keski-ikäinen nainen, hoikka ja urheilullinen.- sama harrastus
>>Yksinäni salaa juopottelen kotona, yritän olla niin, etteivät toiset huomaa. Mies tietysti haistaa ja lapsetkin, kun lähelle menee. Valvon myöhään, kun toiset jo nukkuvat, ja yritän hiippailla sänkyyn niin, ettei mies huomaa milloiin tulen. Sekin tietysti tekee aamuista niinh kamalia.
- - - - - - -
Harrastin tuota peliä kymmenisen vuotta. Ikäänkuin pakon edessä oli pakko yrittää raitistua. Viimiset vuodet oli sitä että olin päivät juomatta ja kun tuli ilta niin iltapesun yhteydessä vedin joko kolmen leijonan viskin tai 0,5 jellonan kahdella huikalla kitusiin ja kömmin pastilli suussa eukon viereen. Nousuhumala tuli ja sitten sammuminen. Aamulla kun heräsin en tiennyt olinko yöllä hortoillut kännissä tai örveltänyt lattialla. Välilllä oli kuset sängyssä ja välillä talo tyhjä kun heräsin. Se epätietoisuus tapahtuneista oli järjettömän raastavaa. Kova oli riippuvuus silloin siihen tilaan joka ei ollut mitään... - kuulla...
sama harrastus kirjoitti:
>>Yksinäni salaa juopottelen kotona, yritän olla niin, etteivät toiset huomaa. Mies tietysti haistaa ja lapsetkin, kun lähelle menee. Valvon myöhään, kun toiset jo nukkuvat, ja yritän hiippailla sänkyyn niin, ettei mies huomaa milloiin tulen. Sekin tietysti tekee aamuista niinh kamalia.
- - - - - - -
Harrastin tuota peliä kymmenisen vuotta. Ikäänkuin pakon edessä oli pakko yrittää raitistua. Viimiset vuodet oli sitä että olin päivät juomatta ja kun tuli ilta niin iltapesun yhteydessä vedin joko kolmen leijonan viskin tai 0,5 jellonan kahdella huikalla kitusiin ja kömmin pastilli suussa eukon viereen. Nousuhumala tuli ja sitten sammuminen. Aamulla kun heräsin en tiennyt olinko yöllä hortoillut kännissä tai örveltänyt lattialla. Välilllä oli kuset sängyssä ja välillä talo tyhjä kun heräsin. Se epätietoisuus tapahtuneista oli järjettömän raastavaa. Kova oli riippuvuus silloin siihen tilaan joka ei ollut mitään...Mikä on tilanteesi nyt? Olet ilmeisesti päässyt eroon tuosta riivittömästä riippuvuudestasi? Miten se onnistui, yksin, jonkun avulla, AA:ssa? Minulla on myös tuollaien järjenvastainen riippuvuus. Haima taitaa olla tulehtunut, mutta silti pitää juoda! Tämä on aivan hullua, kun ei voi mitenkään selittää saatika ymmärtää oma toimintaansa.
- lyhyesti
kuulla... kirjoitti:
Mikä on tilanteesi nyt? Olet ilmeisesti päässyt eroon tuosta riivittömästä riippuvuudestasi? Miten se onnistui, yksin, jonkun avulla, AA:ssa? Minulla on myös tuollaien järjenvastainen riippuvuus. Haima taitaa olla tulehtunut, mutta silti pitää juoda! Tämä on aivan hullua, kun ei voi mitenkään selittää saatika ymmärtää oma toimintaansa.
pitkän lenkin jälkeen olin 4kk juomatta ja pahin koukutus katosi. Tärkein asia minkä tajusin oli raittiit aamut, aamukahvi, aurinko, fyysinen kunto, tasapaino, mielenrauha, uni. viimisen 2vuoden aikana olen ottanut vain muutamat "pakolliset" häät, polttarit yms..
eroon ei pääse kuin laittamalla korkki kiinni. piste
se on riippuvuutta jota voi vähentää. Kun sitä ruokkii se tulee takaisinkin, takuulla. - miten vaihtelee?
lyhyesti kirjoitti:
pitkän lenkin jälkeen olin 4kk juomatta ja pahin koukutus katosi. Tärkein asia minkä tajusin oli raittiit aamut, aamukahvi, aurinko, fyysinen kunto, tasapaino, mielenrauha, uni. viimisen 2vuoden aikana olen ottanut vain muutamat "pakolliset" häät, polttarit yms..
eroon ei pääse kuin laittamalla korkki kiinni. piste
se on riippuvuutta jota voi vähentää. Kun sitä ruokkii se tulee takaisinkin, takuulla.Riippuvuus varmasti palaa hyvin nopeasti, jos jatkaa juomista.
Mutta - kuinka paljon se häviää, kun pitää pitkiä taukoja? Kokemuksia? Poistuhan se ei varmasti kokonaan koskaan, vai? - lyhyesti
miten vaihtelee? kirjoitti:
Riippuvuus varmasti palaa hyvin nopeasti, jos jatkaa juomista.
Mutta - kuinka paljon se häviää, kun pitää pitkiä taukoja? Kokemuksia? Poistuhan se ei varmasti kokonaan koskaan, vai?selvästi on vähentynyt riippuvuus. Entisessä elämässä olin tähän aikaan jo perjantaina pienessä laitamyötäisessä. Perjantaina oli saatava ja myös lauantaina. Kaikkein viimeiseksi tekisi mieli nyt juoda. Sen olen huomannut näissä muutamissa kerroissa kun olen juonut,että aamulla kun suuta kuivaa ja on vähän kohmelo olo, niin vanhasta muistista sitä kaipaa kylmää lonkeroa tai sidukkaa. Mutta kun juo jotain muuta ja lähtee ulos niin parin tunnin päästä jo naureskelee, että "lähellä" oli jatko. Lisäksi on kolme erittäin tärkeää seikkaa ERITTÄIN:
1) Ei saa juoda pahaan oloon
2) Ei saa juoda yksin
3) Ei saa juoda tiukkoja viinoja.
Tuskin se kerran opittu juomataito mihinkään häviää, sen kanssa on opittava elämään ja hyväksyttävä se tosiasia, että sen ongelmajuomisen saa takaisin jos alkaa dokaan jatkuvasti.
Täysraittius olisi tietysti se varmin vaihtoehto, mutta se on itselle turhan rankka, raju ja tarpeeton. Enkä edes ole ikinä siihen pyrkinyt. Niin tämä on mennyt helpommin, ja tulokseen olen erittäin tyytyväinen.
Lisäksi olen murtanut montavuotta olleita kaavoja joihin liittyi vahvasti alkoholi, joka oli aina palkinto jostakin. Ongelmat pyrin selvittämään selvällä päällä. Helvatisti liikuntaa ja liikuntaa. JA TÄRKEIN: Eteenpäin elämässä, positiivisin mielin ja pilke silmekulmassa ja itselle nauraen. - kohtuukäyttäjaksi?
lyhyesti kirjoitti:
selvästi on vähentynyt riippuvuus. Entisessä elämässä olin tähän aikaan jo perjantaina pienessä laitamyötäisessä. Perjantaina oli saatava ja myös lauantaina. Kaikkein viimeiseksi tekisi mieli nyt juoda. Sen olen huomannut näissä muutamissa kerroissa kun olen juonut,että aamulla kun suuta kuivaa ja on vähän kohmelo olo, niin vanhasta muistista sitä kaipaa kylmää lonkeroa tai sidukkaa. Mutta kun juo jotain muuta ja lähtee ulos niin parin tunnin päästä jo naureskelee, että "lähellä" oli jatko. Lisäksi on kolme erittäin tärkeää seikkaa ERITTÄIN:
1) Ei saa juoda pahaan oloon
2) Ei saa juoda yksin
3) Ei saa juoda tiukkoja viinoja.
Tuskin se kerran opittu juomataito mihinkään häviää, sen kanssa on opittava elämään ja hyväksyttävä se tosiasia, että sen ongelmajuomisen saa takaisin jos alkaa dokaan jatkuvasti.
Täysraittius olisi tietysti se varmin vaihtoehto, mutta se on itselle turhan rankka, raju ja tarpeeton. Enkä edes ole ikinä siihen pyrkinyt. Niin tämä on mennyt helpommin, ja tulokseen olen erittäin tyytyväinen.
Lisäksi olen murtanut montavuotta olleita kaavoja joihin liittyi vahvasti alkoholi, joka oli aina palkinto jostakin. Ongelmat pyrin selvittämään selvällä päällä. Helvatisti liikuntaa ja liikuntaa. JA TÄRKEIN: Eteenpäin elämässä, positiivisin mielin ja pilke silmekulmassa ja itselle nauraen.Oletko siis onnistunut siirtymään ongelmakäyttäjästä kohtuukäyttäjäksi? Siis oliko alko sinulle ennen ongelma ja kuinka suuri, jos näin oli? Mikä mielestäsi oli syynä tuohon ongelmakäyttöön? Miten kaikki pääsi menemään niin pitkälle?
Itse pähkäilen tuon alkon kanssa oikein kovastikin. Minulla se on eritäin paha ongelma. Saatan olla 5-6 kk ilman, sitten kun juon, tulee vastoinkäymisiä kaikenlaisia, pahojakin. Raittina kausina yleensä ei tee ollenkaan mieli juoda.
En ehkä niinkään juo pahaan olooni. Vain se riippuvuus säilyy tai tapa. Juon kylläkin yksin ja viinoja. En pidä lainkaan oluesta. Siitä tulee pöhnä ja raskas olo.
Syitä, miksi juon, en osaa selittää. Voihan siihen olla useitakin. Lapsuuden kokemukset, juomalla hankittu riippuvuus, mielenterveydelliset syyt,... - lyhyesti
kohtuukäyttäjaksi? kirjoitti:
Oletko siis onnistunut siirtymään ongelmakäyttäjästä kohtuukäyttäjäksi? Siis oliko alko sinulle ennen ongelma ja kuinka suuri, jos näin oli? Mikä mielestäsi oli syynä tuohon ongelmakäyttöön? Miten kaikki pääsi menemään niin pitkälle?
Itse pähkäilen tuon alkon kanssa oikein kovastikin. Minulla se on eritäin paha ongelma. Saatan olla 5-6 kk ilman, sitten kun juon, tulee vastoinkäymisiä kaikenlaisia, pahojakin. Raittina kausina yleensä ei tee ollenkaan mieli juoda.
En ehkä niinkään juo pahaan olooni. Vain se riippuvuus säilyy tai tapa. Juon kylläkin yksin ja viinoja. En pidä lainkaan oluesta. Siitä tulee pöhnä ja raskas olo.
Syitä, miksi juon, en osaa selittää. Voihan siihen olla useitakin. Lapsuuden kokemukset, juomalla hankittu riippuvuus, mielenterveydelliset syyt,...>Oletko siis onnistunut siirtymään ongelmakäyttäjästä kohtuukäyttäjäksi? Siis oliko alko sinulle ennen ongelma ja kuinka suuri, jos näin oli? Mikä mielestäsi oli syynä tuohon ongelmakäyttöön? Miten kaikki pääsi menemään niin pitkälle?
--
Yhtä vaikea, kuin määritellä alkoholismi on määritellä kohtuukäyttö. Juon nykyään harvoin 1-2 krt kuukaudessa. Ennen join 5-6 krt/vko, monta vuotta. Ongelmakäyttö alkoi salakalavasti uniongelmista. Join, että sain nukahdettua. Sitten tuli päivisin ahdistus ja siihen oli illalla otetteva. Uniongelmat ja ahdistus olivat monen asian summa. - riippuvuutesi?
lyhyesti kirjoitti:
>Oletko siis onnistunut siirtymään ongelmakäyttäjästä kohtuukäyttäjäksi? Siis oliko alko sinulle ennen ongelma ja kuinka suuri, jos näin oli? Mikä mielestäsi oli syynä tuohon ongelmakäyttöön? Miten kaikki pääsi menemään niin pitkälle?
--
Yhtä vaikea, kuin määritellä alkoholismi on määritellä kohtuukäyttö. Juon nykyään harvoin 1-2 krt kuukaudessa. Ennen join 5-6 krt/vko, monta vuotta. Ongelmakäyttö alkoi salakalavasti uniongelmista. Join, että sain nukahdettua. Sitten tuli päivisin ahdistus ja siihen oli illalla otetteva. Uniongelmat ja ahdistus olivat monen asian summa.Eikö sinulle ehtinyt kehittyä riippuvuutta? Miten nykyään saat pidettyä käyttösi noin pienenä? Ja - paljonko joit/juot kerralla?
Minulla ihan sama juttu. Huono nukkuja, alkoholi helpottaa illalla, rentouttaa. Mutta - mennyt liian pitkälle. Tulee aina ongelmia, kun juo. Riippuvuus kehittynyt. - lyhyesti
riippuvuutesi? kirjoitti:
Eikö sinulle ehtinyt kehittyä riippuvuutta? Miten nykyään saat pidettyä käyttösi noin pienenä? Ja - paljonko joit/juot kerralla?
Minulla ihan sama juttu. Huono nukkuja, alkoholi helpottaa illalla, rentouttaa. Mutta - mennyt liian pitkälle. Tulee aina ongelmia, kun juo. Riippuvuus kehittynyt.tappiin asti vedetään ja määriä ei lasketa.
Aamulla ei korjata ja taukoja pidetään.
Hyvässä porukassa, hyvällä mielellä!
- Äijä -74
8 puolen litran kaljaa saa vedettyä viikolla töitten jälkeen, niin ne ehtii palaa aamuun mennessä nippanappa.
Täs lomalla on tullut vedettyä vähän enempi päivässä, ja sitten herätään juomaan lisää kun krapula herättää.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1017443
Siekkilässä ajettu ihmisten yli- mitä tapahtui? Länsi-Savo ei ole uutisoinut asiata
Manneja, vaiko matuja?815047- 794869
- 1324268
Alavuden sairaala
Säästääkö Alavuden sairaala sähkössä. Kävin Sunnuntaina vast. otolla. Odotushuone ja käytävä jolla lääkäri otti vastaan103058- 522699
- 402596
- 532247
Törkeää toimintaa
Todella törkeitä kaheleita niitä on Ylivieskassakin. https://www.ess.fi/uutissuomalainen/8570818102221Suudeltiin unessa viime yönä
Oltiin jossain rannalla jonkun avolava auton lavalla, jossa oli patja ja peitto. Uni päättyi, kun kömmit viereeni tähtit211850