lipaston laatikoiden
sisältä kaivan tarinaa,
yhtä elämänkertaa
ylimmäisenä kannan
kepeää kuormaa pohjoisesta,
laulavasta lapin tiaisesta,
ruskaväristä vaivaiskoivun
lehden pinnalla,sätkivästä
harjuksesta mato-onkeni
koukussa iltana jolloin
aurinko ei laske ollenkaan
vaan kuljettaa silmieni
verkkokalvolle hiljaisuuden
maisemaa
seuraavasta lootasta
revin esille menneisyyteni
peikot,mustakaapuiset,
utuisesti leijailevat
rohjakkeet ,jotka vieläkin
hämärän hyssyssä valtaavat
mieleni sopukat yön
unisien hetkien,jolloin
muut saavat nukkua,minä en,
muut saavat rakastaa,minä seison
pimeän siluettina tunteitani peläten
viimeisestä kätköstä kuitenkin
kaivan esiin rikkauteni,
lasteni ensi parkaisun,
iloiset ilmeet ja naurun
joka piironkini seinillä
kaikuen muistuttaa onnen
ja ilon kasvoista ,rakkaudesta
pyyteettömän puhtaasta
sisältä kaivan tarinaa,
yhtä elämänkertaa
ylimmäisenä kannan
kepeää kuormaa pohjoisesta,
laulavasta lapin tiaisesta,
ruskaväristä vaivaiskoivun
lehden pinnalla,sätkivästä
harjuksesta mato-onkeni
koukussa iltana jolloin
aurinko ei laske ollenkaan
vaan kuljettaa silmieni
verkkokalvolle hiljaisuuden
maisemaa
seuraavasta lootasta
revin esille menneisyyteni
peikot,mustakaapuiset,
utuisesti leijailevat
rohjakkeet ,jotka vieläkin
hämärän hyssyssä valtaavat
mieleni sopukat yön
unisien hetkien,jolloin
muut saavat nukkua,minä en,
muut saavat rakastaa,minä seison
pimeän siluettina tunteitani peläten
viimeisestä kätköstä kuitenkin
kaivan esiin rikkauteni,
lasteni ensi parkaisun,
iloiset ilmeet ja naurun
joka piironkini seinillä
kaikuen muistuttaa onnen
ja ilon kasvoista ,rakkaudesta
pyyteettömän puhtaasta
Vastaukset 14
Vanhimmat
Syvissä vesissä noita soutaa,,, edelleen,
vaikka lopussa jo iloa pilkahtaa.
En voi sinua nyt kiusata tyhmillä jutuillani,
vaan olen asialinjalla (älä ny vaa pyärry)
Sillä noian surumollissa ei ole
yhtään mitään vitsikästä, ei.
Onha sulla jossain lootassa vielä vähän
iloa jälellä?
Puhalla siitä pölyt pois ja ota käyttöön, jookos:)
VakavampinoitamatamiMarin
on nyt kyllä kieltämättä alavireistä,
ja runoja ei oikein tahdo syntyy...
taitaa olla kesäloman paikka
etsin sopivan kolon jonne
pakenen muutamaks viikoks :)
niin ja pyörryin mie
ko sie noin vakavax
heittäydyit,mut nostan
päätä savilattialt sen
verta et sanon Tänx!
Suuri piironki on ihmisen sydän..Jokaisessa laatikossa oma tarina. Pettymyksiä, epätoivoa, ahdistusta ja onneksi rajatonta, suurta riemua ja rakkautta. Kiitos kauniista runosta, :-) zhäksättäjä....;D
Tämä runoni oli taas tätä
matalakiitoo,hitzi ei oikein
kynä liu`u pitkin paperin pintaa
sulavasti,sanat ovat hukassa,
repusta pällistelee tyhjät
taikataskut joista aina ennen
on voinut repäistä jotain...
Taitaa olla noidan taukoaika!
Kiittää Tarkkista Noita!
..on pikkuinen ja pippurinen
lapinakka ammentanut sielunsa
ja sydämensä kauneuden koko kansan
pällistettäväksi.
voi hitsi kuinka kaunista on
nyt runollinen antisi
ja jotenkin riipaisevan kauniisti
kirjoitettu.
ei voi muuta sanoa kuin
hyvä,paras,mahtavin sienoita!!!!!!!!!!
Voi sinua velikulta,sie
se ossaat ilahduttaa sanoillasi!
Mie niistä Sinua kiitän
kauheen paljon!
minkäköhän laisista marjoista ja yrteistä viimo-
nen keitos mahtaakaan olla keitetty, kun soon
saannu noitsun tämmöttis melankoliaan ja elämän
kirjokankaan lukemiseen - mie vaan kysyn.
Se on muuten sitten kolomas säe, tiijä se. Eikä
eppäilyksen häivääkään.
Ai, pitäskö ite runosta jottain vielä sanomani ?
Vai olisko tuo ylempänä oleva ollu tarpeeks ker-
tomaan mitä mieltä oon ?
No jos vielä sen verran tässä virkan, että vimppa
säkeessä on hiivatinmoista haikeutta.
Komia ei passaa tähän,
satuttava kokonaisuus kuules.
En mie oikein usko et juominen
on ny syy melankooliaan katsos ko
mie oon nykysin raitis noita!On pakko
olla,mie oon meinaan myyny ponupannunikii,,
ettei vaan olis ollu et siul..en mie muista,,
mutta jokatapaukses absolyytiks oon alkanu!
Mie Sinua kiitän Linda :)
Tuo maisema kaunis
kuin postikortti
mutta saikos tuota
harjusta mato-ongella onkia?
Mutta polta nuo
menneisyyden peikot
roviolla...uh...
Tuo viimeinen loota
ilon tuo
vaikka kyllä heistä huoli
läpi elämän
Rakkauden monta kirjoo
runossasi:)
Ai niin...tietysti pidin
Kauniita kiitoksen
sanoja...
Kyllä mie ainakin olen
onkinut,,silloin tietenkin
kun se on ollut vielä luvallista ;)
Toivottavasti sielläkin paistaa
aurinko! :)
OLET LÄKÄHDYTTÄVÄ!!!!!!½
Nyt mie kävin komerossa
ja nakkasin poropeskin
nurkkaan! = )))
"yhtä elämänkertaa"
punainen lanka
kaiken eletyn elämän.
Pinnalla sydäntä ilahduttavaa
"lasteni ensi parkaisut"
"rakkaudesta pyynteettömän puhtaasta"
Näin se on äitiys on suurta
uskottu niin paljon,,,
avuton pieni ihmislaps.
Onnenkyyneleitä siinä hetkessä
on monet kerrat vuotannu.
Kiitos et pengoit"Piironkia"
Kesäiltaa jo hämärä täälä
rakentaa yölle siltaa.Liisa
Sinulle paljon
kiitoksia sanoistasi,
kultaakin kalliimmista!