läski-vauva??

Vauvan on oltava vauvan näköinen, eikä mikään luuranko.

Kirjoituksessasi häiritsee tosin yksi kohta:
"kyllä tuoreen äidin mieli masentuu kun tuollaista saa kuulla jatkuvasti.. olen kyllä oppinut että toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.."
Eli meneekö kuitenkaan toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos jos kerran masennut kommenteista ja mietit niitä?

Uskon, että on ikävää kuulla tuollaisia kommentteja, mutta sinun täytyy sanoa, että et pidä nimityksistä! Niin minä tekisin. Tuskin pahalla sanovat, mutta kerro että pahoitat mielesi. Jos eivät ymmärrä, se on heidän korviensa välissä!

Onnea "tuoreelle" äidille ja jaksamisia!

Meillä on myös kovin pulska vauva ja olen kuullut samoja kommentteja, mutta ne vain hymyilyttää.

sinun pieni todellakaan ole mikään pallonaama:/ itsellä 5kk tyttö joka 65cm ja melkeen sen 9 kiloa:) neuvolatäti meinas vaan että on tainnu kerätä puolet painostaan poskiin:) vauvan pitää olla vauvan näkönen.. odotellaan vaan sitä että lähtevät liikkumaan sitten lähtee vauvamainen pyöreys.. kait:)

poika 3,5kk painaa 9 kg ja on 65cm pitkä... Me vitsailemme ihan itse pojan "läskiydestä" eipä silloin haittaa muidenkaan kommentit.

Tuon ikäinen vauva ei voi olla liian lihava, jos suositusten mukaisia ruokia tarjotaan! Äidinmaidossa/korvikkeessa on paljon rasvaa sokeria, jotka luonnollisesti pyöristyttävät paikallaan pysyvää vauvaa. Toiset vauvat painavat enemmän kuin toiset, eikä vauvaiän paino korreloi aikuisiän painon kanssa. Itse olin vauvana aivan VALTAVA reisimakkaroineni ja pullaposkineni, mutta nyt aikuisena luonnostani hyvinkin hoikka. Oma poikani (3 kk) taitaa seurata mamin jalanjälkiä ja ylpeydellä ihastelen lapseni syveneviä läskipoimuja=)

Jotain kyllä kertoo yhteiskunnan vääristyneistä kauneusihanteista, että alle vuoden ikäisen lapsen "läskejä" aletaan vahtaamaan. Kaikenlaiset paino-ongelmat vältetään, kun keskitytään terveellisen ruokavalion vaalimiseen jo pienestä lähtien.

Älä ole kuulevinasi moista. Ole ylpeä vauvasi koosta!! Itsellä esikoinen todella pieni kokoinen nyt ikää 1v 9kk ja vaatekoko edelleen 80cm ja painoa n.11kg. Itse olen lapsen eliniän kuullut ihmettelyä miten pieni lapsi on. "Annantko sille edes ruokaa?", "Vauva, jolla ei ole vauvan makkaroita". Tyttäreltämme on tutkittu keliakia ja kilpirauhasen toimintaa ja kaikki on hyvin. Lapsi on todella touhukas ja nukkuu hyvin. Motorinen kehitys on koko lapsen iän ollut aina kuukausia ikäisiään edellä.
Meitä yhdistää se kuinka pahalta tuntuu lapsen jatkuva arviointi! Läheiset ihmiset eivät ymmärrä miten inhottavaa lapsen arvioiminen äidistä on.
Nyt toinen lapsemme on 3kk:tta vanha ja todella pyöreä poskinen. Nyt kun sukulaiset ihastelevat pullukkavauvaani olen ihan rintarottingilla ollut. Esikoisen kanssa imetys ei onnistunut ja toisen kanssa taas on onnistunut erityisen hyvin mikä mm. pyöreissä poskissa näkyy.

Tsemppiä ja älä piittaa ajattelemattomien läheisten kommenteista. Nauti lapsestasi ja hyvää kesää!!

Meidän likka on aina ollut isokokoinen ja vaikka paino rupesi tasaantumaan puolen vuoden iässä niin makkarat ei minnekkään hävinneet vaan oli edelleen pulskan näköinen vaikka oli normaali-painoinen. Aina olen saanut kuulla kommenttia että: tämä likka on ainakin ollut kotona ruoka-aikaan (jopa neuvolassa näin sanottu). Olen aina kuitannut asian sanomalla että: näin on, meidän likka ei ole koskaan ruuasta kieltäytynyt.

Itse olen todella ylpeä kiloista (tässä vaiheessa), on kiva tietää että jos sairastuu niin on mistä ottaa. Vauvat saavat olla pulskia, eri asia on sitten jos lapsi on lihava. Eli ei kannata ottaa vakavasti tällaiset kommentit.

Ja teille joilla on pikkuisia vauvoja: älkää välittäkö vanhemman kansan kommenteista maidon riittävyydestä. Heidän aikaan monella loppui maito kesken koska suositeltiin että imettävät 4 h välein...ei ihme jos loppui kesken. Luottakaa itseenne osata hoitaa omaa vauvaa eikä teidän tarvii muille selitellä mitään (ellette itse halua).

Mä olen kanssa saanut kuulla koko ajan vauvani läskiydestä. Oli syntyessään 4480g ja 54 cm, mutta kaikki sukulaiset muistivat vain että se on sen 4,5kg ei sitä että poika oli myös pitkä. Oma mummini sanoi ristiäisissä pojalle "sähän olet vielä lihavampi kuin viimeksi kun nähtiin", seuraavalla viikolla neuvolassa oli 6800g ja 62 cm, paino siis juuri vähän ylittänyt nollakäyrän.
Kaikista eniten ärsytti kun olimme lakkiaisissa ja siellä yksi nainen selitti toiselle tyttärensä saman ikäisestä vauvasta ja totesi poikaani osoittaen että "ei se tyttären vauva ole kyllä yhtä lihava kuin tämä". Luuli etten kuullut. Kyllä meinasin siinä jo huutaa että kato peiliin.
Vauvat saa olla pulskia mutta ei niistä tarvitse käyttää nimityksiä LIHAVA tai LÄSKI. Ja vaikka vauvalla olisikin ihanat pyöreät posket ei sekään tarkoita että painoa olisi paljon.
Meille on neuvolassa koko ajan sanottu että on oikein sopusuhtainen poika.
Muistan myös kun serkkuni sai vauvan niin tätini eli vauvan mummi sanoi vauvan reisiä puristaen että sähän olet ihan mummin tyttö ku on yhtä paksut jalatkin. Ja tämä mummi on siis lihava ihminen.
Mutta siis mua ärsyttää tämä samainen asia tosi paljon ja olen siitä kyllä kantani ilmaissutkin näille LÄSKISTÄ tai LIHAVASTA vauvasta puhuneille. Tuore äiti ei halua kuulla sukulaisten ja tuttavien suusta mitään negatiivista omasta vauvasta!

Meijän jätkät on PITKIÄ. ;)
Eka syntyessään 4480g ja 53cm ja toka 3680g ja 54cm.

Siis molemmat kulkee pituudessa "kakkoskäyrän" hujakoilla ja ekalla on paino ollu aina alle ""normaalin"", toka on just nollarajan alapuolella eli "ALIPAINOISIA" ovat molemmat.
Ja silti niiiin hyvinsyöneennäköisiä poikia. ;) Pienempi nyt 6kk ja oikea mössykkä. Jaloissa on makkarat ja massua on. ..vaikka on siis käyrien mukaan alipainoinen,heh!
Isoiksi noita puhuttavat, läskikommentteja ei meidän "alipainoisista" kuulu.

Mutta siiiiiis IHANIA MÖSSYKÖITÄ nuo teittien "isommat" vaavit.

Lasten serkut taas ovat puolestaan pieniä; lyhyitä ja keveitä. Ihan erilaisia kaikin puolin. Mutta niin kuuluu ollakin, jokainen on yksilö.

Suotta pahoitat mielesi. Minä pahoitin aikoinaan kun sukulaisilla on ihme tapa etsiä vauvoista vikoja!?!? "Onko sillä pää vähän vinossa?", "Onko tuo toinen korvanlehti vino?" ym.ym. ..Nyt jo onneksi osaa jättää omaan arvoonsa kaikki turhanpäiväiset kommentit, niitä kun tuntuu riittävän.
Jokaiselle äidille oma lapsi/ lapset on täydellisiä! :)

P.S pottua olis meilläkin mummut olleet tuputtamassa jo suurinpiirtein kahden kuukauden ikäisille vauvoille!! ;D

Minun puoleni suvun oikea pravuuri on tämä "läskihuumorin" viljely. Ai että se on sitten olevinaan niin hauska aihe. Ihan mihin tahansa asiaan vedetään kilot mukaan. Ite olen normaali m koon nainen, bmi 23 ja siltikin raskaana ollessa mahaa taputeltiin lausein "ohhoh, kun olet päässyt lihomaan ehe ehe heheh" tai "onko paksu olo?" Kehtasipa isäni kerran lohkaista ystävälleni hänen vauvastaan, että "no siinä on ainakin poika ollut ruoka-aikaan kotona. On niin pulska poika" Häpesin silmät päätäni.

Kerran sitten olimme isäni luona käymässä mieheni ja minä. Olin tuolloin vielä raskaana. Isäni sitten minulle taas että "voi hittolainen kun olet paksu, heh" Silloin sanoin, että en hänenä puhuisi mieheni kuullen tuollaista. Hän siihen hölmistyneenä: "Ai miten niin?" Sanoin, että omasta raskaana olevasta vaimostaan ei halua tuollaista välttämättä kuulla. Mieheni oli aiemmin sanonut minulle, että hän on niin kyllästynyt tätä "vitsailua" kuuntelemaan, että jos en minä sano niin hän sanoo.

Naurettavinta on, että isäni ja hänen naisystävänsä ovat itse varsin ylipainoisia, samoin isäni äiti. Minä taas olen normaalipainoinen ja silti lapsesta saakka kuullut tätä paksukaisjuttua. Tämä onkin johtanut siihen, että olen aina nähnyt itseni peilistä paksuna, riippumatta siitä kuinka vähän olisin painanut.

Olen sanonut suvulleni, että pojalleni/pojastani tällaista läskivitsiä ei väännetä ikinä vaikka hän sattuisi joskus olemaan miten paksu tahansa. Tai vaikka ei olisikaan. A, en halua poikani olevan painostaan vainoharhainen ja B, en halua poikani oppivan, että tuollainen vitsailu ihmisten painosta on suvaittavaa tai huvittavaa.

Älä sinäkään hyväksy moista. Minä en ainakaan sinuna antaisi mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Minusta voisit ärähtää näille idioottimaisille lempinimille. Ihan suututti sinun puolesta. Itselläni on iso vauva joka on 98% painokäyrällä ja pituuskäyrällä paljon alempana. Lääkäri leikkisästi sanoi että "pullukka...kohteliaasti sanottuna". Mutta hän oli hyvä tyyppi joten tiesin että oli tommonen heitto. Itse olen ylipainoinen joten tulee aina semmonen olo että kaikki kattoo että läski äiti ja läski vauva. Mitään lempinimiä en kyllä ala kuuntelemaan. Komia poika minulla on ja sitten kun lähtee liikkumaan niin tulee sopusuhtaiseksi.

Mun mielestä vauva saa olla hieman pyörehkö, pehmoinen pallero =)
Itselläni on 6kk pienen kokoinen vauva josta kovin yllättynyt kun olin siinä käsityksessä jotenkin että kaikki vauvat on sellasia pikku pullukoita.. suloisia rakkauspakkauksia.

mulla meni hermot samaan hommaan. Ensimmäinen lapsi oli oikeasti hentoinen ja laiha, siis suorastaan rimppakinttu. maitoa tarjottiin sekä rinnasta että pullosta, söi vain yksinkertaisesti tosi vähän. Anoppi aina kimpussa ja aina kailottaen kyselemässä ja huutelemassa, että eikös se äiti ruoki sua reppanaa?! Heh heh, olipa hauskaa. Hammasta purren kestin.

Toinen tyttö olikin sitten ihan toista maata, pieni ja pyöreä jo syntyessään. Ruokahalua oli paremmin kuin esikoisella, ei tosin sen enmpää kuin muillakaan vauvoilla lähipiirissä. Ruoka vissiin sitten imeytyi hyvin, koska melkoiset reisimakkarat ja tissit kasvatti ennen kuin lähti liikkeelle. Ja taas tuli anopilta taivastelua, tietenkin mitä enemmän vieraita tai väkeä paikalla, niin sitä kovaäänisemmin ja innokkaammin. Mitäs se äiti sulle syötää, kermaako antaa kun olet noin pullukka?!

Sitten paloi käämit mulla. En vaan jaksa sitä, että meidän asioita aina ruoditaan ja kommentoidaan kaikkien kuullen. Mikään ei ole hyvin, mikään ei kelpaa ja aina se on ÄIDIN aiheuttamaa. Nää lasten ulkonäön kommentoinnit oli siis vain se mikä katkaisi kamelins elän, muuta kommenttia ihan joka asiasta on tullut niin kauan kun olen hänet tuntenut. Sanoin, että hän on seuraavan kerran tervetullut meille sitten kun ymmärtää jättää lasten ulkonäön kommentoinnin väliin. Sanoin myös, että ei täällä muutkaan ihmettele miksi hänellä on ylikiloja, tuollainen ihmeellinen permanenttikampaus ja tuollaiset ruokatottumukset. Siispä ei tarvitse ottaa myöskään kantaa minun tai lasteni syömisiin, ulkonäköön tai ylipäänsä alstenhoitoon puuttua. Oli anoppi aika hiljaa.

Eipä tarvinnut sitä akkaa katsella nurkissa puoleen vuoteen, sitten tuli luimistellen käymään. Hiljaa on ollut ja nyt vierailut sietää. itse asiassa ihan hyvinkin, ei enää ärsytä joka sekuntti ja hän on ihan tervetullut meille. Taisi ottaa opikseen, koska ei saa miehen veli perheineenkään enää mitään tökeröitä uteluita ja tungettelevia kommentteja =)

Ihan hyvä pituus/painosuhde! Näyttääkö tosiaan pullukalta? Meillä oli nimittäin tosi hoikan näköinen neiti ja hän painoi silti myös melkein 9kg ollessaan tuon mittainen. (ikää tosin jo 10kk kun 70cm tuli täyteen). Fakta on kuitenkinse, että ylipaino alkaa olla jo vauvojenkin ongelma. Mutta en usko, että teidän tapauksessa. Painon nousu kyllä hidastuu kun lähtee liikkeelle :)

Ihan tutkittua faktaa löytyy asiasta: kyllä vauvakin voi "syödä itsensä ylipainoiseksi". Jos vaikka vanhemmat tarjoaa joka inahdukseen/ itkuun tissiä/ pulloa vaikka vauvalla on jokin muu hätä. Saattaa vaikka olla mahavaivaa tai jotain ja syö sitten lohduksi kun tarjotaan koko ajan..