http://www.hs.fi/omaelama/artikkeli/Pakkokeinoja käytetään edelleen paljon psykiatrisissa sairaaloissa/HS20070324SI1YO04iv8
.....
Eristäminen ja lepositeiden käyttö on suomalaisissa psykiatrisissa sairaaloissa yhä runsasta. Liian runsasta, katsovat useat terveysalan viranomaiset....
Etenkin nuorten, 13-17-vuotiaiden tyttöjen psykiatrinen pakkohoito on suorastaan räjähtänyt viime vuosina. Pakkohoitoa käsiteltiin Stakesin seminaarissa Helsingissä perjantaina.......
___________________
Ovatko nämä räjähtäneet tyttöjä koskevat pakkohoidon luvut samalla myös lastensuojelun asiakas lukuja?
.....
Eristäminen ja lepositeiden käyttö on suomalaisissa psykiatrisissa sairaaloissa yhä runsasta. Liian runsasta, katsovat useat terveysalan viranomaiset....
Etenkin nuorten, 13-17-vuotiaiden tyttöjen psykiatrinen pakkohoito on suorastaan räjähtänyt viime vuosina. Pakkohoitoa käsiteltiin Stakesin seminaarissa Helsingissä perjantaina.......
___________________
Ovatko nämä räjähtäneet tyttöjä koskevat pakkohoidon luvut samalla myös lastensuojelun asiakas lukuja?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Toisaalta lapsi tai nuori voi olla psykiatrinen potilas ilman, että perhe on tai heistä tehdään lastensuojelun asiakkaita. Periaatteessahan lapsen sairaus ei ole mikään syy last.suojelun asiakkuuden alkamiselle. Ja jos perhe saa hoitopaikka-arpajaisissa lottovoiton, toisin sanoen sairaalapaikan, ei lastensuojelu tule ikinä välttämättä tietämään perheestä mitään, eikä siitä, että kyseinen lapsi on koskaan edes ollut psykiatrisessa hoidossa.
On sekin tietysti mahdollista, että sairaalan hoitosuhteen aikana paljastuu kodin olosuhteista esim. pahoinpitelyä tai muuta lapsen kehitystä vaarantavaa ja silloinhan lääkäreillä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus. Mutta näinhän on muissakin hoitosuhteissa, eikä vain psykiatrisessa hoidossa.
Jos hoitopaikka-arvonnassa käy huonompi tuuri, niin sairaalapaikkaa ei ole ja lääkäri kirjoittaa hoitolähetteen lastensuojelulaitokseen ja sinne ei pääse ilman, että huostaanotto on tehty. Huosta voidaan tehdä siis siinä vaiheessa ihan vain hoitopaikan saamista varten, mikä on älytöntä, eikä takaa nuorelle sairaalatasoista hoitoa kuitenkaan.
älytöntä, vaan se on lainvastaista!
On rikos perhettä kohtaan tehdä huostaanotto tuossa tilanteessa. Huostaanottoa ei saada lailliseksi sillä perusteella, että sairaalassa ei ole hoitopaikkaa tarjolla.
Vanhemmat jätetään usein syrjään lapsensa psykiatrisesta hoidosta
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Vanhemmat jätetään usein syrjään lapsensa psykiatrisesta hoidosta/1135232100689
Vanhemmat jätetään usein syrjään lapsensa psykiatrisesta hoidosta
Julkaistu: 25.11.2007 21:05
Tiina Rajamäki
helsingin sanomat
MIKA RANTA / HS
Feodor Aminoff on 11-vuotiaan anorektikon isä. Feodor sai hiljattain tyttäreltään isäinpäiväkortin.
Vanhemmat kokevat usein jäävänsä syrjään päätöksistä, joita tehdään heidän psykiatrisessa hoidossa olevasta lapsestaan.
Tämä käy ilmi esimerkiksi Etelä-Suomen lääninhallitukseen tulevista lastenpsykiatriaa koskevista kanteluista ja alan asiantuntijoiden saamista yhteydenotoista.
Potilaslain mukaan huoltaja osallistuu yhteistyössä lääkärin kanssa lapsen hoidosta tehtäviin päätöksiin. Laki ei kuitenkaan velvoita lääkäriä tekemään niin kuin vanhemmat vaativat.
Stakesin kehittämispäällikkö ja lastenpsykiatri Tytti Solantaus sanoo, että Suomessa on alueellisesti suuret erot siinä, kuinka vanhemmat otetaan lapsen hoitoon todellisiksi kumppaneiksi.
Solantauksen mukaan vanha hoitoperinne, jossa vanhemmat jätetään sivuun, vaikuttaa yhä.
"Siinä on vielä aika lailla ongelmia. Vaikka en olekaan valitusviranomainen, vanhemmat soittavat minulle ja kysyvät, mitä tehdä, kun heitä ei kuulla hoidossa, tai he eivät saa siitä tietoja", Solantaus sanoo.
Kun lapsi sairastuu mieleltään, se aiheuttaa ahdistusta kaikille perheenjäsenille. Syömishäiriöissä tämä korostuu, sillä esimerkiksi anorektikko koettaa saada jatkuvasti ympäriltään vahvistusta vääristyneisiin mielikuviinsa.
Syömishäiriökeskuksen toiminnanjohtaja, psykologi Pia Charpentier tuntee monia tapauksia, joissa vanhemmat kokevat, että he ovat jääneet hoidon ulkopuolelle tai heitä syyllistetään lapsen sairastumisesta.
"Yleensä lapsen syömishäiriö aiheuttaa vanhemmissa hirveän ahdistuksen. Kun ihminen ahdistuu paniikkiin asti, tiedon käsittelykyky heikkenee. Väärinkäsityksiä voi silloin olla puolin ja toisin", Charpentier lisää.
Lasten- ja nuortenpsykiatri Veli-Matti Tainio vastaa Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa kahdesta nuorten syömishäiriöosastosta.
"Joidenkin perheiden kohdalla voi käydä niin, että alusta saakka syntyy vaikutelma, että osapuolet eivät löydä yhteisymmärrystä. Se on niin kuin Tehyn ja työnantajan välillä. Konflikti lääkärin ja vanhempien välillä on kaikkien tappio", Tainio sanoo.
"Pieniä konflikteja on kuitenkin melkein jokaisessa hoitosuhteessa ja isostakin yhteenotosta voi päästä eteenpäin", Tainio toteaa.
Lisää aiheesta:
Pieni anorektikko joutui suljetulle osastolle (25.11. 21:04)
TAUSTA Yhä nuorempia anorektikkoja (25.11. 21:03)
Keskustele aiheesta Tulosta juttu Lähetä linkki
Helsingin Sanomat
[email protected]
Kunkahan tämä eristämis- ja muut "hoito"asia toteutukaan laillisesti lastensuojelulaitoksissa tai muissa lasten ja nuorten "terveydenhoitoon" tarkoitetuissa lastensuojelun sijaishuoltopaikoissa!?!
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Mielenterveyden keskusliitto Sairaaloissa jopa rikottu lakia/1135230316819
Mielenterveyden keskusliitto: Sairaaloissa jopa rikottu lakia
Julkaistu: 15.9.2007 18:25
stt
Tampere. Mielenterveyden keskusliito vaatii, että mielenterveyslain valvontaa on tiukennettava. Vaikka hoito on usein asiallista, oikeaa ja eettisesti hyväksyttävää, keskusliiton tietoon on tullut paljon tapauksia, joissa potilaan itsemääräämisoikeutta ja fyysistä koskemattomuutta on tarpeettomasti loukattu.
"Sairaaloissa on jopa rikottu lakia esimerkiksi käyttämällä eristämistä rangaistuksena", kertoi järjestön liittovaltuusto tiedotteessaan lauantaina.
Mielenterveyden keskusliiton mukaan eristämisellä tai millään pakkotoimella ei saa olla koskaan rangaistusluonnetta, vaan sillä pitää aina olla hoidollinen ja lääketieteellinen peruste. Potilaan rauhoittaminen injektiolääkityksellä vastoin hänen tahtoaan ei myöskään ole hyvää ja tarkoituksenmukaista, yksilöllisen tarpeen mukaista hoitoa.
Suomessa käytetään keskusliiton mukaan pakkotoimia enemmän kuin muissa Euroopan maissa. Järjestö viittaa tässä perjantaina Oulun yliopistossa tarkastettuun väitöskirjaan ja Stakesin viime keväänä julkaisemaan selvitykseen.
koiran kasvattaminen. Pahin rangaistus, jonka koiralleen voi antaa on laumasta erottaminen. Ihminen on myös laumaeläin, jonka ensimmäinen lauma on oma perhe ja lähisuku. Miksi pientä lasta pitää rangaista niin kovasti? Luottamus toiseen ihmiseen häviää ja sitä ei takaisin saa kuin kovalla työllä. Eläinsuojeluviranomaiset puuttuisivat jo asiaan, jos jotain muuta eläinlajia kohdeltaisiin samalla tavalla kuin ihmislasta.