tytölle kani?

Jos hommaat lapsellesi lemmikkieläimen (minkä
tahansa) on se sinun vastuullasi ja sinun tulee
osallistua sen hoitoon ja katsoa että lapsesi
osaa hoitaa sitä oikein.
Kanin häkki tulee puhdistaa päivittäin. Kanilla
oltava säännölliset ruokinta-ajat, sen tulee
saada liikuntaa päivittäin väh. pari tuntia
jaloittelua. Kania on osattava käsitellä oikein,
siltä pitää leikata kynnet noin 1 krt /kk.
Kani voi elää yli kymmenen vuotiaaksi (omani nyt
9v.).
Voin kokemuksesta sanoa että noin nuori lapsi ei
voi ottaa täyttä vastuuta eläimen huolehtimisesta.
Sain oman kanini olessani 13 -vuotias. Se oli
mielestäni ihan sopiva ikä, jälkeenpäin
ajateltuna.
Kania helpompi lemmikki olisi esim. hamsteri.
Tosin sitäkin voisin suositella vasta muutaman
vuoden vanhemmalle lapselle.
Toivottavasti harkitsette asiaa tarkoin!

Yst. Terv. Maria

Olin itse 9-vuotias kun sain pitkän kinuamisen
jälkeen itselleni kanin. Se oli ns. ulkokani, eli
kesät asusti ulkona, ja sen hoitaminen on
fyysisesti raskaampaa kuin sisäkanin, koska häkki
on luonnollisesti monta kertaa suurempi kuin
sisäkanilla. Vanhempani eivät häkin rakentamista
ja talvitilojen laittoa lukuunottamatta juuri
hoitoon osallistuneet. Mutta minä pikkuinen
tytöntyllerö jaksoin ahertaa kanini kanssa joka
päivä ja hoidin sen niin hyvin kuin taisin. On
pakko myöntää että se kasvatti luonnetta ja
vastuuntuntoa.
Vanhempani jaksoivat kyllä joka päivä sanoa että
kyllä tuo eläininnostus ohi menee, et sinä sitä
kania kauan jaksa hoitaa. No, minulla on ollut
nyt kaneja jo 7 vuotta ja on yhä, muitakin
eläimiä "eläintarhaksi" asti. Ja
eläinsuojeluyhdistyksiinkin kuulun ja olen
kasvissyöjä. Että se pieni pitkäkorva teki tästä
tytöstä loppuelämäkseen eläinten parhaan ystävän.
Että kyllä oma eläin josta saa huolehtia, voi
merkittävästi vaikuttaa lapsen henkiseen kasvuun.

Mutta: jos nyt ajatellaan asiaa eläimen kannalta,
niin kyllä se minunkin ensimmäinen kanini sai
varmasti kovia kokea. Eihän niin pieni lapsi
ymmärrä että kani on eläin! Nyt kun jälkeenpäin
ajattelen, olisin tarvinnut vanehmman ihmisen
neuvoja eläimen hoitoon, vaikka silloin se ei
ehkä siltä tuntunut. Osasin kanienhoito-
ohjekirjat sanasta sanaan ulkoa, mutta ei siellä
kerrottu miltä kanista tuntuu kun sitä roudataan
pahvilaatikossa leikkeihin mukaan...
Ja koska sanoit suoraan ettet halua osallistua
kanin hoitoon, ehkä eläimen hankintaa on
siirrettävä muutamalla vuodella. Hyvä ikä
itsenäiseen lemmikin omistamiseen olisi ehkä n.
11 vuotta. Lainkin mukaan alle 15-vuotiaan lapsen
lemmikistä vastuu on lapsen huoltajilla. Eli
sinulla.
Toisessa sinulle kirjoitetussa vastauksessa
mainittiin että hamsteri ennemmin kuin kani. Itse
kyllä olen ehdottomasti eri mieltä. Lapsen pienet
kädet eivät sovellu vilkkaan pikkujyrsijän
käsittelyyn. Sitäpaisti pienet jyrsijät purevat
helposti ja lapselle voi jäädä kysesestä
eläimestä loppuiäkseen huonoja kokemuksia.

Mutta kuitenkin: tiivistettynä; vaikka lemmikki
on lapselle hyvä kokemus ja kasvattaa
vastuuntuntoa, on myös eläimen tarpeita ja
hyvinvointia ajateltava. En suosittele lemmikkiä
noin pienelle lapselle.

Se on elävä eläin eikä mikään leikkikalu.Pitää
olla täysi-ikäinen,jotta voi kantaa vastuun ja
tajuta mitä se on

Tuo ikä on valitettavasti mielestäni liian vähän.
Jos ostat tytöllesi (minkä tahansa elukan) joudut
sinä sitä hoitamaan max. viikon tyttösi jaksaisi
sitä hoitaa, sen jälkeen se on sinun harteillasi.

Joten jos siis ostat, niin valmistaudu siihen,
että sinä olet sen "ikuinen" hoitaja, niinkauan
kun siinä henki on ;)

Niin. Siis itse varmasti parhaiten tiedät ja
tunnet tyttäresi. Jos hän on pitkäjännitteinen
eli jaksaa olla kiinnostunut yhdestä asiasta
pitkään ja muutenkin hoitaa asiat kunnolla
loppuun niin suurella todennäköisyydellä hän on
kypsä hoitamaan kanin. Jos taas tyttäresi
lepsuilee milloin missäkin, en näe mitään syytä
miksei hän tekisi niin kaninkin kanssa.

Entä kuinka kauan hän on jankuttanut kania? Onko
tämäkin vain hetken päähänpisto vai
pitempiaikainen unelma? Ehkä kani on
seitsenvuotiaalle hieman liian raskastöinen,
mutta esim. gerbiili voisi olla sopivampi, koska
sen häkkikään ei ole niin painava, etteikö lapsi
jaksaisi sitä nostaa. Minun ensimmäinen
lemmikkini oli gerbiili ja olin sen saadessani
seitsemän vuotias. Vanhemmat kyllä auttoivat
minua lemmikin hoitamisessa. Ensimmäisen kanini
ostin kun oli 16. Eläinkaupasta tuolloin
löytämäni isoin häkki (suositeltavaa että ostatte
isoimman jonka löydätte!) on aikuisellekin
naisihmiselle aikamoinen taakka, en voisi edes
kuvitella että seitsemän vuotias jaksaisi sitä
yksinään nostaa!
Jos päätät kanin hankkia, sinun tulee
jokatapauksessa varautua siihen, että joudut sitä
joskus hoitamaan.

Mielestäni lapsen eläinhaaveita ei kuitenkaan
pidä kokonaan tukahduttaa! Juuri eläimet
opettavat lapsille paljon myötätunnosta ja
toisista huolta pitämistä. On tieteellisesti
todistettu fakta että ihmiset joilla on eläimiä
ovat keskimäärin onnellisempia ja terveempiä (jos
heillä ei ole allergiaa!) kuin ne, joilla ei ole.
Siis on suuri mahdollisuus että lapsellesi ja
sinulle on vain iloa kanista (tai mistä tahansa
muusta eläimestä) jos osaatte hoitaa ja suhtautua
siihen oikealla tavalla. Sinunkin tulee perehtyä
kanin hoitoon ja sen käyttäytymiseen, jotta
voisit opastaa lastasi mahdoll. ongelmien tai
väärinkäsitysten kanssa. Lapsi on kuitenkin vielä
lapsi eikä vielä ymmärrä että eläinten tarpeet
poikkeavat paljon ihmisten tarpeista (esim. kani
ei syö jäätelöä, kani ei pidä nukkeleikeistä
jne..)

Joten harkitse asiaa, lue kaneista ja käy niitä
eläinkaupassa katsomassa! Minunkin vanhempani
olivat ensin aika vastahankaisia kun hankin
kanini mutta nyt se on koko perheen lellilapsi,
jonka touhuja kaikki mielenkiinnolla seuraavat!
:)

Muista että kani voi elää kymmenvuotiaaksikin.
Koko tuon ajan sitä tulee hoitaa kunnolla.
Kannattaisikohan ensin "kokeilla" jotakin
pikkujyrsijää, joka elää vähemmän aikaa? Itse
suosittelen lämmöllä gerbiilejä, jotka ovat
nopeasti kesyyntyviä ja helppohoitoisia
pikkuisia, jotka eivät heti pure tai pissaa.

Hei, minustakin tyttö on vielä hiukan liian nuori
kanin omistajaksi. Kanit ovat hyvin pitkäikäisiä
ja tytön mieli voi vuosien varrella muuttua.

Seitsemänvuotias tuntuu kovin nuorelta
sitoutumaan viettämään joka päivä seuraavien
(jopa) kymmenen vuoden ajan tunnin pari pupun
kanssa seurustellen. Muutaman vuoden päästä
preferenssit voivat muuttua kun harrastukset,
kaverit, pojat yms. alkavat viedä aikaa. Pupu
myös rajoittaisi menemisiä aika laille, matkojen
ajaksi on aina hankittava hoitaja ja esimerkiksi
vaihto-oppilasvuodesta ei voisi haaveillakaan.

Lisäksi kanit eivät ole kaikkein helpoimpia
lemmikkejä. Pienistä käsistä kani tippuu helposti
ja voi saada pahojakin vammoja. Kanin
luottamuksen saavuttaminen vie aikaa ja arka pupu
voi puraista kipeästi, jos sitä käsitellään
väärin. Puput myös vilustuvat helposti ja niiden
ruuansulatus on kovin herkkä.

Itse sain ensimmäisen kanini kymmenisen vuotta
sitten ollessani 14 vuotias. Olin säästänyt
muutaman vuoden ajan kutakuinkin kaikki viikko-
ja todistusrahani pupua, sen tarvikkeita ja
tulevaisuuden menoja varten. Pupua olin halunnut
niin kauan kuin muistan.

Suosittelisinkin tarkkailemaan tyttöä vielä parin
vuoden ajan. Jos rakkaus pupuihin säilyy ja tyttö
kerää tarvittavaa tietoa kanikirjoista ja
netistä, eikä ala toivoa ennemmin jonkin muun
lajista lemmikkiä, niin muutaman vuoden päästä
pupua olisi ihan järkevä harkita.

Jos kuitenkin epäilet hiukankin lapsesi
innostuksen hiipuvan, niin hiukan lyhytikäisempi
lemmikki oli varmempi ratkaisu.

teille hyvistä perusteluista, miksi ei vielä
kanin osto ole ajankohtainen. Itse olin samoilla
linjoilla teidän vastausten kanssa. Kani on ollut
jo pitkäaikainen haave, joten eiköhän se vielä
voi odottaa hyvinkin muutaman vuoden.

Tyttäresi on vielä liian nuori huolehtimaan
täysin yksin kanista. Kyllähän hän voi auttaa
monissa kanin hoitotoimenpiteistä, esim.
ruokinnassa ja häkin siivoamisessa, ja hän voisi
pitää kanille seuraa ja antaa kanin juosta
huoneessa vapaana (valvottuna).

Tuon ikäinen tyttö on kuitenkin vielä lapsi,
jolla ei voi olla tarvittavia tietoja ja taitoa
vastaamaan yksin elävän olennon hyvinvoinnista.
Eihän tyttäresi välttämättä tiedä tai osaa
ruokkia kania oikein, häkin siivous ei ole ehkä
aivan helppoa, turkin huoltokin voi viedä aikaa
ja entäs jos kani sairastuu...

Sinulla, vanhempana, tulee olla tietoa kanin
hoidosta ja ruokinnasta. Sinulla on lopullinen
vastuu kanin hyvinvoinnista. Sinun täytyy vahtia,
että tyttäresi hoitaa kania oikein ja että häkki
tulee siivotuksi. Itseasiassa olen sitä mieltä,
että häkin siivous on melko tylsää ja fyysistäkin
puuhaa. 7-vuotias ei siihen vielä itse yksin
pysty.

Ja entäs kun tyttäresi huomaisi, että joutuukin
vastaamaan kanista aivan yksin,. hän huomaisi,
että ´kanin hoitaminen on liian vaikeaa.. kani
jää huonolle hoidolle, ja teidän täytyy luopua
siitä... Usein kani lähtee silloin kanien
taivaaseen.. :(

Ottakaa vain kani. Mikä olisikaan parempi
harrastus lapselle kuin oppia ottamaan vastuuta
elävästä olennosta. Kaneilla ja muillakin
eläimillä on varmasti positiivinen vaikutus
lapsien kehitykselle. Mutta ottakaa kani vain jos
sinäkin haluat paneutua sen hoitoon ja
hyvinvointiin. Vielä ennen kanin hankkimista
kannattaa teidän molempien käydä
allergiatesteissä, ettei myöhemmin tule karvaita
pettymyksiä.

Onnea uuden perheenjäsenen hankintaan!

Minä otin tai oikeastaan sain kaksi angorakania
ollessani 14v. Kanit asuivat tallilla, jossa
hoidin hevosia.mutta...sitten piti muuttaa pois
opiskelemaan. Kanit jäivät tallille, ja ne
ruokittiin ja häkki siivottiin, mutta seuraa
niille ei pidetty ollenkaan. Yksi talvi meni
näin. Sitten kesällä (kanit olivat aina kesällä
meillä kotona) isä alkoi puhumaan, että jos
eristettäisiin tuo ulkovarasto talveksi kaneille.
Isä siis otti vastuun kaneista, ja olen siitä
hänelle vieläkin kiitollinen. Isä juttelee,
hoitaa ja ruokkii kanit, minä kotona käydessäni
leikkaan karvat.
Kaaleppi-pappa on jo 7vuotias, Kanerva kuoli
viime talvena.
Minä olin siis vielä 14v. vuotiaanakin liian
huolimaton/välinpitämätön huolehtimaan eläimestä.

Varsinaiset omat lemmikit hankin 18v. täytettyäni
ja kun muutimme poikaystäväni kanssa yhteen
asumaan. Silloin meille tuli kesyrottia, ja
niiden hoitoon olen paneutunut ihan toisella
tavalla´...

7v.lapsi on aivan liian pieni huolehtimaan yksin
eläimestä! Tottakai sinä parhaiten lapsesi
tunnet, mutta vastuu eläimestä on oltava
ehdottomasti vanhemmilla. Helposti käy muuten
niin, että kani jää häkkiin, ja siitä tulee
perheelle taakka, josta täytyy päästä äkkiä eroon.
Kanit ovat suuritöisiä lemmikkejä. Niiden häkki
on siivottava useita kertoja viikossa. En usko,
että 7v.lapsi jaksaa tälläistä.

Mielestäni muutaman vuoden odottele ei
todellakaan ole pahasta!

t.Maria
www.geocities.com/naytenumero

Minä sainensimmäisen kanini kun olin 7 vuotias.
Sitä ennen minulla oli ollut marsuja ja hiiriä.
Emme olisi kania muuten ottaneet mutta kun asuin
siskoni kanssa samassa huoneessa ja marsut olivat
siellä ja sisko alkoi hirveästi yskimään. Ne me
sitten vaihdoimme kaniin. Eli hoito innostus ei
loppunut! Niin ne hiiret... Ööh ensimmäisen
hiireni sain kun olin n.5 vuotias. Muistelisin
että äiti ne taisi siivota mutta marsut
siivosinkin jo suurimmaksi osaksi siskoni kanssa
joka on minua puolitoista vuotta vanhempi. Ja
kani sitten kokonaan itse ! niin hiiristä
joiduimme luopumaan ostopaikan kämmäyksen takia.
Antoivat meille muka samaa sukupuolta olevia...
Kohta niitä oli 15 siitä äiti ei enään tykännyt !
Nyt olen 14 ja minula on marsu 2 rottaa ja tänään
ostamani pikkuinen kani vauva. Tässä välissä
minulla on oluut gerbiili lukemattomia
hamstereita, käpsyjä ja uudestaan hiiriä ja
onkohan vielä jotain...

Meille tuli hermeliini kahden marsun seuraksi
viime keväänä, lapseni ovat 11 ja 14, kyllä
huoneen siivous aika paljon jää minun
huolekseni, ehkä syy on myös minun.
Nimittäin otukset ovat vapaana lapseni
huoneessa, marsuille on varattu yksi nurkka
pesäkoloineen ja ruokapaikkoineen, jossa
muös pupu käy ruokailemassa. Olen
huomannut että pupu on tosi siisti, papanoita
löytyy tosi harvoin muualta kuin
pissalaatikosta, marsut taas papanoivat aina
ruokaillessaan. Imurointia kyllä riittää, karvaa
lähtee kaikista, itse nautin touhuta näiden
erittäin seurallisten otusten kanssa ja usein
siivoamme lasten kanssa yhdessä.
Ei 7 vuotiaan voi olettaa vielä huolehtivan
kokonaan pupun hoidosta, mutta ihmettelen
jos voit itse vastustaa pupun viehätysvoimaa,
kyllä se voittaa muun vaivan...

No minä olin 11 vuotta vanha kun sain kanini. se
ei ole yhtään vaikea hoitoinen! minulla ei olllut
ennen sitä ollut mitään lemmikkejä, paitsi
kaloja, mutta niitä ei tarvitse paljoa hoitaa!
mutta jos aikoisit hankkia tyttärellesi kanin,
niin sinunkin pitäisi osallistua sen hoitoon!