Olen 18-vuotias biseksuaali ja mulla on jo jonkin aikaa ollut juttua erään tytön (lesbo) kanssa. Emme varsinaisesti seurustelleet, mutta olimme tiiviisti yhdessä ja hän sanoi rakastavansa minua. Uskoin... ja oikeastaan uskon sen edelleenkin. Hän ei tuollaisia helposti sano. Rakastuin itsekkin ja olisin halunnut seurustella hänen kanssaan. Kunnes...yhtäkkiä sanoi palanneensa yhteen erään entisensä kanssa. Ei voi kuulemma seurustella minun kanssani koska olen bi, eikä halua pelätä että menisin pettämään häntä miehen kanssa!?
Ikimaailmassa en olisi häntä pettänyt, enkä koskaan ole rakastanut ketään näin. En voi ymmärtää... sattuu niin kovasti.. Tiedän että hän rakastaa minua, mutta... En ymmärrä miten se, että olen bi voi tulla rakkautemme väliin. Ja miten hän voi mieluummin seurustella jonkun kanssa josta ei välitä niin paljon (kuin minusta)vain sen takia, että tämä on lesbo?
Nyt tiedän miltä tuntuu kun sydän on särkynyt.
En tiedä miksi kirjotan tätä tänne...ehkäpä sen takia, että haluaisin ymmärtää.
Ikimaailmassa en olisi häntä pettänyt, enkä koskaan ole rakastanut ketään näin. En voi ymmärtää... sattuu niin kovasti.. Tiedän että hän rakastaa minua, mutta... En ymmärrä miten se, että olen bi voi tulla rakkautemme väliin. Ja miten hän voi mieluummin seurustella jonkun kanssa josta ei välitä niin paljon (kuin minusta)vain sen takia, että tämä on lesbo?
Nyt tiedän miltä tuntuu kun sydän on särkynyt.
En tiedä miksi kirjotan tätä tänne...ehkäpä sen takia, että haluaisin ymmärtää.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Itse ajattelen, että suvaitsevuutta puuttuu liian usein ihmisiltä. Biseksuaalisuus ei tarkoita että haluaisi /kykenisi samaan aikaan olemaan molemman sukupuolen kanssa, mutta monet eivät tajua sitä, tai halua ottaa sitä riskiä. Toisaalta myös täysiheterot/lesbot ottavat riskin, että toinen alkaakin tuntemaan toisin ja rakastuu toiseen ihmiseen. Eihän elämästä koskaan tiedä ihan varmasti.Toivon että särkynyt sydämesi paranee pian ja kaikki alkaa varmasti näyttää taas valoisammalta!
..olipa surullista luettavaa.
Toivottavasti et nyt täysin pety lesboihin, vaikka nyt kävi näin ikävästi. Toisaalta tuo toisen bi-seksuaalisuus saattaa olla tekosyykin palata exän kanssa yhteen. Jospa suhde ei ollut vielä täysin loppunutkaan tunnetasolla.
Toisaalta, pitääkö sitä bi-seksuaalista puoltaan toitottaa toiselle ihmiselle...? Eihän se oikeastaan kuulu siihen sen hetkiseen suhteeseen ja rakastumiseen. Eihän lesbotkaan rakastuessaan kerro, että he saattavat sitten jossain vaiheessa ihastua toiseen ihmiseen.......:)
En tiedä. Tämä bi kysymys on mutkikas juttu. Uskon kuitenkin, että kaltaisiasikin löytyy, jotka ovat yhden ihmisen kanssa kerrallaan. Etteivät kaikki ole noita palstojen kokeilevia hurjastelijoita, joille kelpaa pano kuin pano..;)
Jees, kyse on mitä luultavimmin tekosyystä. Tai no oikeastaan. Jos nyt lähtee stereotyyppisesti miettimään..
Bi ehkä kuitenkin etsii rinnalleen loppujenlopuksi miehen, koska ei välttämättä kestä lesbouden tuomia paineita. Ehkä se on jonniilaista kokeilua, haluaisi muttei loppujenlopuksi uskalla lähteä sen vakavempaan suhteeseen.
Lesbo uskaltaa ottaa niskaansa yhteiskunnan ahdasmielisyyden eikä välitä ympäristön kommenteista. Tällöin toinen lesbo tuntee olevansa turvassa, koska toinen ei lähde pakoon yheteiskunnan asettamien paineiden takia.
Tämä on pohdintaa tält kannalta, syitä on tietysti monia. Mutta oisikohan tässä edes pientä järjenhiventä.
Mun mielestä omaa seksuaalisuuttaan ei tarvitse sen kummemmin toitotella mihinkään suuntaan. Kyl se ympäristölle käy selväksi kun kulkee nainen kainalossa. Ellei selviä niin so what, keltä se on pois?
Ehkäpä olen poikkeus...
Minulle ei tuota ongelmia muiden ihmisten suhtautuminen itseeni. Ystävilleni olen kertonut tunteistani, siitä että rakastan naista. Naisen kanssa julkisesti liikkuminen ei myöskään ole ongelma, ei edes asia joka erityisesti mietityttäisi. En muutenkaan ole sitä ihmistyyppiä, joka jaksaisi välittää "siitä mitä muut ajattelevat".
Tämä kuulostaa tyhmältä, mutta tekisimpä miltei mitä vaan että olisin lesbo. En voi kuitenkaan valehdella siitä että olen kokenut tunteita myös miestä kohtaan, tai että seksi miehen kanssa olisi vasenmielistä. Tai voisin ehkä valehdella, mutta valehtelu ei kuulu tapoihini ja vihaan valehtelua ylipäätään.
Pidän epätodennäköisenä, että elämäni miehen kanssa jakaisin, mutta ei sekään ole täysin poissuljettu vaihtoehto. Haluaisin kuitenkin rinnalleni naisen.
Tiedän, että on olemassa naisia jotka luokittelevat itsensä bi:ksi, mutta todellisuudessa haluavat naisilta vain seksiä ja miesten kanssa sitten todellista rakkautta. Sitten ajatellaan että kaikki me olemme sellaisia. Sen takia kaikki määritelmät ja lokeroinnit ärsyttävät minua.. niin paljon ennakkoluuloja. Jos bi:t sitten ovat tuollaisia, niin mikä minä sitten olen? Tässä maailmassa kuitenkin väistämättä joutuu vielä tilanteisiin, joissa joutuu jollain tavalla lokeroimaan itsensä.
ÄÄh.. miksi kaiken pitää olla niin monimutkaista. Ennen uskoin, että jos kaksi ihmistä rakastaa toisiaan, niin se riittäisi.. Se taisi olla aika lapsellinen ajatus.
Kuka tekee tästä maailmasta lokeroitavan?
Aivan jokainen tekee sen omalla toiminnallaan. Ei kannata sijoittaa itseään mihinkään lokeroon, niin ei tule niin helposti luokitelluksi mihinkään lokeroon.
Toi oli todella hyvä kirjoitus.Lukisipa jokainen lesbo tuon.Moni lesbo tuntuu suhtautuvan hyvin kriittisesti bisseihin.Kiitos kun kirjoitit tuon ja hyvää jatkoa sinulle!
Kurjaa että sulle on käynyt noin. Mulle kävi ihan samalla tavalla jokin aika sitten.
Ja mua ei mikään niin paljon inhota kuin se ajatus, että biset ois jotenkin alttiimpia pettämään kuin muut, mulla kun on ihan päinvastaista kokemusta sekä heteroista että lesboista. Kun mä rakastun, mä rakastun täysillä ja oon täysillä just siinä suhteessa.
Muhunkin sattuu vielä, mutta päivä päivältä menee paremmin. Ei vain aina tajua, miten toinen voi tehdä toiselle näin ikävästi.
Voimia sulle!