Taidat olla elämäni taikuri,
siis noiduit minutkin.
Et sanojasi säästä, siis saituri
et ainakaan ole, kun puutkin
runoissasi muuttuu kullaksi.
Satuni, unieni taitava leipuri,
joka jauhot taikoo pullaksi.
Jäykät koipeni muuttuu letkuksi
kun tänne vilkaiset, hm… hoituri?
Kuka kumma olet, mielen tohtori
kun tärkeän elimeni - sydämen
voit noin vain kääriä rullaksi.
Tai oletko sittenkin puutarhuri
joka erämaani sai uuteen kukkaan?
Jos oletkin hyvä (tai kiero?) parturi
joka sädekehänsä kadotti tukkaan.
Ei, oletkin pulskea pankkiiri
etkä rahaa tarvinnutkaan
kun ostit eilen sen tikkarin
ja iskit silmäsi TakkuTukkaan
(siis minuun, mutta kun nimeni ei soinnu tähän,
käytän runoilijan vapautta vähän)
ja houkutit hölmön (= mä) porukkaan.
(Iso ihminen ja noin perso makeelle…)
Ei, olet sittenkin poikkeus, RohkeaMies
joka taitavasti naistaan tuo ja vie
kohti elämämme yhteistä taivalta.
Säästymme monelta mutkalta ja vaivalta
kun kuljemme auringonlaskuun laivalta
kohti mökkiä, (se sieltä rannalta)
ja kumartuu onnestamme myös metsän puut.
Tapaa toisensa kiihkeät, punaiset suut,
kateina katsoo oravat, kivet ja muut (= siis kaikki).
Tähän sopii enää vain Loppu – Slut.
(Tämä höpöhöpö-runo oli ihan pakko tehdä kun oli niin onnellinen ja toiveikas olo. Omistan sen Sinulle, rakas.
Helteistä iltaa kaikille, erityisesti rakastuneille!)
siis noiduit minutkin.
Et sanojasi säästä, siis saituri
et ainakaan ole, kun puutkin
runoissasi muuttuu kullaksi.
Satuni, unieni taitava leipuri,
joka jauhot taikoo pullaksi.
Jäykät koipeni muuttuu letkuksi
kun tänne vilkaiset, hm… hoituri?
Kuka kumma olet, mielen tohtori
kun tärkeän elimeni - sydämen
voit noin vain kääriä rullaksi.
Tai oletko sittenkin puutarhuri
joka erämaani sai uuteen kukkaan?
Jos oletkin hyvä (tai kiero?) parturi
joka sädekehänsä kadotti tukkaan.
Ei, oletkin pulskea pankkiiri
etkä rahaa tarvinnutkaan
kun ostit eilen sen tikkarin
ja iskit silmäsi TakkuTukkaan
(siis minuun, mutta kun nimeni ei soinnu tähän,
käytän runoilijan vapautta vähän)
ja houkutit hölmön (= mä) porukkaan.
(Iso ihminen ja noin perso makeelle…)
Ei, olet sittenkin poikkeus, RohkeaMies
joka taitavasti naistaan tuo ja vie
kohti elämämme yhteistä taivalta.
Säästymme monelta mutkalta ja vaivalta
kun kuljemme auringonlaskuun laivalta
kohti mökkiä, (se sieltä rannalta)
ja kumartuu onnestamme myös metsän puut.
Tapaa toisensa kiihkeät, punaiset suut,
kateina katsoo oravat, kivet ja muut (= siis kaikki).
Tähän sopii enää vain Loppu – Slut.
(Tämä höpöhöpö-runo oli ihan pakko tehdä kun oli niin onnellinen ja toiveikas olo. Omistan sen Sinulle, rakas.
Helteistä iltaa kaikille, erityisesti rakastuneille!)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.