Huh huh. Olipas pitkä matka itsensä löytämiseen. Sitä voi kulkea silmät ummessa ja osana tätä kuin muutkin, vaikka kuinka kauan. Jo helpottaa. Keikutetaan kaapit kumoon ja se eka pahin askel uuteen vaikka hammasta purren. Mieli tyyni ja valmis aloittamaan uutta kautta elämässä mikälie se onkin. Muita alkumetrien matkalaisia täällä?
Juna lähtee
alkumetreillä
1352
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Minä olen.. Sitä on jo ajatellut tuntevan itsensä 25 ikävuoteen mennessä, mutta ei. Heterona olen itseäni aina pitänyt vaikka jonkin kerran naisiin olenkin ihastunut. Ja nyt, tutustuin 1,5 kk sitten naiseen, joka on muuttanut elämäni täysin.. 1,5 kk sitten suutelin ensimmäistä kertaa naisen kanssa, ihastuin, rakastuin - ja olemme nyt yhdessä.
Mitä kaikkea hienoa elämä tarjoaa, kaikkea voi tapahtua ja ihan yllättäen. Muutokseen sopeutuminen tosin vie aikaa, ja on itselläni vielä kesken. Mutta joku kaunis päivä.. Mutta nyt olen onnellinen, ja ensimmäistä kertaa elämässäni oikealla polulla. Olo on tyyni