Väen tiesivät ympärillään,
virrassa massojen kulun
Mutta kuitenkaan
Heitä ei ollutkaan
Olivat vain katseet,
väreet kehon syövereissä
Askeleet kohtaa
Pauhun sorinan keskustassa,
kielten moninaisten väreilyssä
Ne eivät kuuluneetkaan
Sanat huulilta vain kaikuivat,
solissa suurten sydänten
Saavuttaen sen puhtauden,
unelmien takaa siintävän
Heidät verhoten
Vain on raja taivaan,
tuo korkeuden varjoisa keidas,
rakkauden määrän päässä
Ei suoltanut sanojaan,
ei puhaltanut tunteitaan
Kaksi ihmistä sylikkäin
Unhoittaneena maailman,
salaisuuteen painautuvan,
heidän toisillensa valavan
Rakkauden
virrassa massojen kulun
Mutta kuitenkaan
Heitä ei ollutkaan
Olivat vain katseet,
väreet kehon syövereissä
Askeleet kohtaa
Pauhun sorinan keskustassa,
kielten moninaisten väreilyssä
Ne eivät kuuluneetkaan
Sanat huulilta vain kaikuivat,
solissa suurten sydänten
Saavuttaen sen puhtauden,
unelmien takaa siintävän
Heidät verhoten
Vain on raja taivaan,
tuo korkeuden varjoisa keidas,
rakkauden määrän päässä
Ei suoltanut sanojaan,
ei puhaltanut tunteitaan
Kaksi ihmistä sylikkäin
Unhoittaneena maailman,
salaisuuteen painautuvan,
heidän toisillensa valavan
Rakkauden
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tosi hyvä runo. Tuli aivan mieleeni se kun kohtasin tuntemattoman nuoren naisen festareilla vähän aikaa sitten. :) Pyysi numeroani mutta tyhmänä ja ujona en sitä antanut ja nyt asia vaivaa minua varmaan maailman loppuun saakka. :(
Joskus tulee tehtyä sellaisiakin asioita, joita myöhemmin katuu :)
Vaikka tunteet joskus kertovat, että ei enää koskaan saa samaa tuntea, voikin joku kaunis päivä huomata niiden olleen väärässä. Mutta aina silloin tällöin tulee mieleen, että mitä jos...
Sellaista se ihmiselo vaan on. :)
Kiitos Rapsu83!
kykyäsi löytää sanat sellaisen ilmaisemiseen, jota ei oikeastaan niillä voi kertoa. Vieläpä niin, että sen voi lukijakin ymmärtäää. Hieno runo. Rakkaudella
vaan kirjoittelen sellaisia sanoja, joita pieni mieleni minulle suo. En enenpää, en vähempää.
Joskus saa ne järjestykseen ja huomaa niiden vaan valuvan pitkin sormia :)
Hienoa, että näistä saa tunteen kiinni.
Kiitos sinulle.
todellinen rakkausruno joka ei jätä kylmäksi.
nämä mielessä pyörivät sanat kirjoitettua, ajatuksin ymmärrettyä ja huomata merkityksen. Yrittää vain niin, kuin on itselle suotu.
Kiitos Linda!
Näin unen jossa saavuin perille.
Ja minulla oli turbaani päässä.
Kaulallani oli Efoksen kultaa ja
sormissani Cypreksen hopeaa.
Ratsastin kamelilla ja minua
kumqarretiin syvään.
Katsoin minareetteja ja vaaleita
telttoja pystytettynä.
Käärmeenlumoajia ja napatanssijoita.
Vanhoja miehiä laskemassa rahojaan.
Mietin oliko tämä Midas johon olin
tullut.Vaiko Troija.
Yritin kysyä,mutta rn ymmärtänyt
puhettani.Tolkutin Arabian kieltä kai.
Sitten ainakin 150 kiloinen viiksekäs naijnen läestyi minua loaaja syli auki.
Katsoin nimetöntäni ja hänen,sama sormus.
Terin päätöksen.Päätin herätä.
Mutta silti huutoni alkoi kuulua
keitaan aamuun: EIIIII!
Kiitos runostasi.
Ajattelin pitää uneni salassa mutta...
Hieno ja sisällökäs oli runosi ja mukava
oli sitä lukea.Kiitos.
Kivaa päivää sinulle.
heittää Nukku-Matti,
hiekkaa vähäsen liikaa
Saapuu mieli autiomaahan,
viettää dyynien aallokossa,
pyristellen, henkeä haukkoen
Keitaan nähdessään aatos lentää,
turva, piilo, elämän koitto
Vaipuen veteen valkeutta hohtavaan,
voipuneena, elämän eliksiiriä juoneena,
keitaan varjoon asettuu
Kauniin neidon huulilleen suudelman antaa,
mieli hammashygieniasta hänen arvelluttaa
Silmänsä onnessa avaa,
kamelin turpaa katsoa saa
Ei enää voipuneena,
väsymys kadonneena,
matkalla aavikon laitaan
Juoksujalkaa
Olipas hyvä uni sinulla. Hyvä, ettet sitä jättänyt vain oman mielesi syövereihin :)
Tällaista sai tällä kertaa mieli tämä aikaiseksi. Hienoa, että pidit ja kiitos sinulle, Muuan mies!
Kaupungin kuumilla kaduilla
etsin silmiäsi jokaisesta vastaantulijasta
Etsin valoisaa hymyäsi
monesta paikasta
Tiesinhän minä
ettet ollut lähelläkään
mutta silti
minä etsin..
Kiitos runostasi :)