Rottani puree: hullu???

Minulla on vähän alle puolivuotias rottapoika.
Tuntuu kuin se olisi joku jakautunut
persoonallisuus: välillä se on ihanan
seurallinen, kipittää perässä kuin koira ja
nuolee jne. mutta välillä se vauhkoontuu, ravaa
sänkyä ympäriinsä ja tulee puremaan käsiä. Alussa
se vain näykki, vaan tässä pari viikkoa sitten,
kun en älynnyt pitää varaani, se tuli ja tikutti
sormeeni todella syvän haavan joka vuoti verta
niin paljon ettei laastaria ehtinyt laittaa kun
verta oli jo niin paljon ettei laastari olisi
kiinnittynyt! Onko tuo nyt ihan normaalia?

Kun ostin "Maxin" kuvittelin että voisin
kuljettaa sitä jatkuvasti mukanani. Mutta tämä
poika ei yhtään osaa olla olkapäällä tai sylissä
rauhassa. Nyt se siis joutuu olemaan jonkin
verran yksikseen vaikka olen kaiken liikenevän
vapaa-ajan sen kanssa. Onko kokemuksia;
tottuisikohan se vielä toiseen rottaan? Pitäisikö
olla poikanen vai käykö aikuinenkin?
3253
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Rotta tulee aikuisikään n. 5-kuisena, josta on
varmasti kyse rottasi tapauksessa. Sinun
uroksesti vaikuttaa erittäin itsevarmalta
ja "macholta" ja se pitääkin sinua ilmeisesti
kilpailijanaan. Kun rotta on kiihdyksissä, se
kulkee jalat jäykkinä karvat pystyssä ja usein
suhisee narskutellen samalla hampaitaan. Tällöin
kannattaa pitää kädet suosiolla poissa rotan
ulottuvilta ja jättää omiin oloihinsa
rauhoittumaan. Rauhallisena rotta onkin sitten
taas oma mukava itsensä.

Rottaa ei koskaan tulisi kuljettaa esim. ulkona
olkapäällä ja kotonakin sylittely pitää tehdä
rotan ehdoilla. Heti kun rotasta siltä tuntuu, on
se päästettävä häkkiinsä/pois sylistä. Olkapäällä
olo on fyysisesti kovin rankkaa, sillä rotan
pitää jatkuvasti tasapainoilla pysyäkseen
kyydissä mukana. Myös vieraat paikat voivat
stressata eläintä kohtuuttomasti.

Rotalla pitäisi tosiaan aina olla lajitoveri
seuranaan, mutta tässä tapauksessa uuteen
urokseen totuttelu voi olla mahdotonta rottasi
vahvan luonteen vuoksi. Joka tapauksessa
tulokkaan pitää olla mahdollisimman nuori, eli
käytännössä 5-viikkoinen. Helpoiten varmasti
onnistuisi kahden pikkupojan yrittäminen uroksesi
kaveriksi. Totuttelu pitää myös tehdä oikein:
tutustuttaa rotat puolueettomalla (=jossa ei ole
kummankaan hajuja ennestään) maaperällä,
mahdollisesti hajustaa rotat saman hajuisiksi (ja
peittää siten uroksen oma haju), putsata häkki
täysin hajuttomaksi ja sisustaa se eri tavalla,
jottei vanha uros katso sitä omakseen. Aina eivät
nämäkään varotoimenpiteet auta, jolloin on
parasta erottaa urokset. Myöskin tämän vuoksi
pikkupoikia kannattaa olla kaksi, jottei uusi
tulokaskin jäisi yksin.

Äänestä
  • Lisäksi olen huomannut, että kolmella rotalla on
    paljon vähemmän kinaa kuin kahdella, jos rotista
    joku on yksinvaltias.
    Kun rotat elävät kahdestaan, pomo on jatkuvasti
    alistamassa sitä toista. Kolmen porukassa pomo ei
    alista jatkuvasti yhtä ja samaa rottaa, vaan sen
    huomio menee kahden rotan seurailemiseen.
    Kolmesta rotasta ei ole juurikaan suurempaa
    vaivaa kuin kahdesta.

    Äänestä

  • Maria M. kirjoitti:

    Lisäksi olen huomannut, että kolmella rotalla on
    paljon vähemmän kinaa kuin kahdella, jos rotista
    joku on yksinvaltias.
    Kun rotat elävät kahdestaan, pomo on jatkuvasti
    alistamassa sitä toista. Kolmen porukassa pomo ei
    alista jatkuvasti yhtä ja samaa rottaa, vaan sen
    huomio menee kahden rotan seurailemiseen.
    Kolmesta rotasta ei ole juurikaan suurempaa
    vaivaa kuin kahdesta.

    Katso Henna (ja muutkin, jos kiinnostaa)
    perjantaina (16.11) tv2 tuleva elämäni eläimet,
    siinä on juttua rotista...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Henna kirjoitti:

Minulla on vähän alle puolivuotias rottapoika.
Tuntuu kuin se olisi joku jakautunut
persoonallisuus: välillä se on ihanan
seurallinen, kipittää perässä kuin koira ja
nuolee jne. mutta välillä se vauhkoontuu, ravaa
sänkyä ympäriinsä ja tulee puremaan käsiä. Alussa
se vain näykki, vaan tässä pari viikkoa sitten,
kun en älynnyt pitää varaani, se tuli ja tikutti
sormeeni todella syvän haavan joka vuoti verta
niin paljon ettei laastaria ehtinyt laittaa kun
verta oli jo niin paljon ettei laastari olisi
kiinnittynyt! Onko tuo nyt ihan normaalia?

Kun ostin "Maxin" kuvittelin että voisin
kuljettaa sitä jatkuvasti mukanani. Mutta tämä
poika ei yhtään osaa olla olkapäällä tai sylissä
rauhassa. Nyt se siis joutuu olemaan jonkin
verran yksikseen vaikka olen kaiken liikenevän
vapaa-ajan sen kanssa. Onko kokemuksia;
tottuisikohan se vielä toiseen rottaan? Pitäisikö
olla poikanen vai käykö aikuinenkin?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu