Olemme myymässä pulpetti/huopakattoista omakotitaloamme. Saimme ostotarjouksen ehdoin, että kohteessa suoritetaan kuntotarkastus, jonka maksamme ostajan kanssa puoliksi jos kaupat toteutuvat ja joka tulee meidän maksettavaksemme jos kauppoja ei tule. Uskalsimme lähteä sopimukseen, koska olimme ns. varmoja talostamme, ettei siinä ole piileviä virheitä, kuten kosteutta tms. Ostotarjouksessa on myös, että ostajalla on oikeus vetäytyä kaupasta "jos edellä kohdassa "Muita ehtoja" -oleva ehto ei täyty tai jos kaupankohteessa todettaisiin olevan Maakaaren säännösten mukaan kaupanpurkuun tai hinnanalennukseen oikeuttava virhe, jota ostaja ei ole voinut havaita tarkastaessaan kaupan kohdetta ennen tarjouksen antamista". Kysymys kuuluu: Onko omakotitalon katto, jolle menee asianmukaisesti tikkaat, sellainen asia, jota ostajaehdokas ei ole voinut havaita ennen tarjouksen antamista? Kuntotarkastuksessa todettiin, että katto vaatii lähitulevaisuudessa uuden pinnoitteen. Katto ei vuoda tms. Kuntokartoittaja suositti tätä sillä perusteella, että katossa on muutamissa kohden painaumia (ihan silminnähtävissä) ja huopa on parissa kohden poimuttunut (tämäkin silmin nähtävissä). Eli onko ostajalla oikeus vetäytyä kaupasta täysin kuluitta ja jättää kuntotarkastus maksettavaksemme? Ostotarjouksessa on ostajaosapuolen miehen allekirjoitus, minun mieheni allekirjoitus ja kiinteistövälittäjän allekirjoitus, joka on siis ollut paikalla, kun tarjous on laadittu ja tarjous on hyväksytty, mikä on tapahtunut eri aikaan. Onko sopimuksella lainvoimaa? Maakaarihan vaatii käsitykseni mukaan kaupanvahvistajan allekirjoituksen, mutta onko tällä sopimuksella lain silmissä merkitystä? Siinä kuitenkin on kahden asianomaisen ja yhden ulkopuolisen henkilön allekirjoitukset.
Onko kellään vastaavasta kokemusta?
Onko kellään vastaavasta kokemusta?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tekemänne sopimus ei ole pätevä kiinteistökaupan esisopimus, koska siinä ei ole noudatettu maakaaren muotovaatimuksia.
Sopimuksella on jätepaperin arvo, mikäli ette ole käyttäneet kaupanvahvistajaa.
Suhteessa myyjään sopimus on pätemätön. Sen sijaan välittäjältä voi periä vahingonkorvauksen. Hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää kiinteistökaupan muotovaatimuksista myös esisopimuksen suhteen. Jos ei sopua löydy, kanne käräjäoikeudessa voi olla paikallaan. Tällöin harkittavaksi tulee se, että kuntokartoitus maksaa yleensä noin tuhat euroa, mikä on pieni summa oikeuteen riita-asiana vietäväksi.
"Onko omakotitalon katto, jolle menee asianmukaisesti tikkaat, sellainen asia, jota ostajaehdokas ei ole voinut havaita ennen tarjouksen antamista?"
Kyllä. Oikeuskäytännössä on katsottu, että ostajalla ei ole velvollisuutta kiivetä katolle sitä tarkastamaan.
Kiinteistökaupan esisopimusta koskevat samat muotomääräykset kuin varsinaista kauppaakin, eli esisopimus on lainvoimainen vain julkisen kaupanvahvistajan todistamana.
http://vvv.valtakunta.info
No jopahan on jos ei omakotitalon tärkeintä osaa tule tarkastaa ennen tarjousta.
"Kyllä. Oikeuskäytännössä on katsottu, että ostajalla ei ole velvollisuutta kiivetä katolle sitä tarkastamaan."
Laissa nimenomaan painotetaan, että ostajalla on tarkastusvelvollisuus, eikä ostaja saa virheenä vedota seikkaan, joka tarkastuksessa olisi huomattu tai olisi pitänyt huomata. Sama asiahan koskee myös oikea aikaista tarkastusta; jos ostaja on tutustunut kiinteistöön lokakuussa kello 23, on sanomattakin selvää, että pimeässä moni seikka jää huomaamatta, joka päivänvalossa näkyy. Tällaiseenkaan seikkaan ei voi vedota, koska oma on moka, jos ei tajua päivällä käydä katsomassa. Oikeuskäytännössä on katsottu, että jos ostaja itse ei pääse katolle, hänen pitää hankkia avustaja, joka hänen puolestaan tarkastaa tuollaiset tilat. Häneen pitää ostajan vain luottaa.
Välittäjänkin pitäisi tietää noista katolla olevista poimuista ja sen uusimisen tarpeesta, mikäli omistajalla itsellään on siitä tieto. Omistajan velvollisuus on omaehtoisesti kertoa kaikki kiinteistöön ja rakennuksiin liittyvät seikat, jotka voivat vaikuttaa ostajan ostopäätökseen.
Ostaja, joka itse ei katolle tohdi mennä, voisi ainakin välittäjältä kysyä, missä kunnossa katto on. Jos välittäjä ei voi vastata, hänen velvollisuuteensa kuuluu selvittää se.
Periaatteessa Suomessa on sopimusvapaus, eli lähes kaikesta saa sopia haluamallaan tavalla. Yhtenä poikkeuksena on kiinteistön kauppa. Jos talonne on siis omalla tontilla, eikä vuokramaalla, kirjoituksestasi päätellen maakaaren muotovaatimus ei täyty (ostaja, myyjä ja kaupanvahvistaja kaikki läsnä). Siksi tarjous ei ole miltään osin sitova, eli ostaja saa vetäytyä kaupasta ilman suurempia sanktioita. Itse mainitsemasi virhe on sellainen, joka ostajan olisi tarjousta tehdessään pitänyt huomioida. Ostajalla on tarkastusvelvollisuus ostamaansa kiinteistöön. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ostajan on huolellisesti tarkistettava kaikki ne tilat (myös katto ja rossipohja ovat tiloja) joihin on esteetön pääsy. Jos katolle menee tikkaat, sinne on esteetön pääsy. Ostaja ei saa vedota virheenä seikkaan, joka hänen tarkastaessaan rakennuksia olisi pitänyt havaita.
No, edellä mainitusta huolimatta ostaja saa vetäytyä kaupasta juuri tuon muotovaatimuksen vuoksi. Toisaalta, ostajalla on vahingonkorvausvelvollisuus myyjää kohtaan, mutta vahingonkorvausvastuu edellyttää tuottamuksellisuutta. Myyjänä teidän pitäisi siis pystyä näyttämään toteen, että kaupan purku on aiheuttanut teille vahinkoa. Käytännössä näissä tapauksissa korvaukset ovat vaihdelleet muutamista kymmenistä muutamiin satoihin euroihin ja yleensä tuomioistuimen perimät korvaukset ovat isommat.
Yrittäkää päästä sopimukseen, jos ostaja on sitä mieltä, että katon uusiminen pitää ottaa hinnassa huomioon. Huopakate on edullista, tuskin kysymys on kuin parista-kolmesta tuhannesta eurosta korkeintaan. Tuleehan katteelle iän pidennystä huomattavasti, kun se uusitaan.