rinnetontti, mine ollaan nyt rakentamassa. Mietinässä puu vai kiviratkaisu. Onkohan rinnerakentamisessa kivi/puu ero hinnan suhteen pienempi, koska koko rinneseinähän on maapaineseinää, eli "maanpäällisen talon" osuus koko seinäpinta-alasta on pienempi kuin tasamaatontilla?
Onko hintaero siis pienempi rinnetontissa, jos vertaa samalla varustelutasolla puuta ja kiveä? Toisaalta, jos energiataloutta vertaa, niin eikö alle U 0,2 puuseinissä ole parempi kuin esim sipotalon U?
Onko hintaero siis pienempi rinnetontissa, jos vertaa samalla varustelutasolla puuta ja kiveä? Toisaalta, jos energiataloutta vertaa, niin eikö alle U 0,2 puuseinissä ole parempi kuin esim sipotalon U?
Vastaukset 5
Vanhimmat
...puutalon hinnanero on tietysti hieman pienempi, jos puolet talosta on "puoliväkisin" kiveä.
Pääsääntö tietysti ion, että parempi U-arvo tarkoittaa pienempää lämmityslaskua, mutta ainakin sipotalokauppiaat mieluusti puhuvat rakenteen varauskyvyn vaikutuksesta energiatalouten. Ja on tuossa hommassa sen verranperää, että TTKK:n tutkimusten mukaan suoraan U-arvoilla laskien saa vaipan läpi johtuvaksi energiamääräksi 20...30 % liian isoja arvoja johtuen juuri rakenteiden lämmönvarauskyvystä ja lämpötilojen vaihtelusta ulkona, mutta puu- ja siposeinän välinen erotus tuossa asiassa ei riitä nostamaan Sipa edes keskivertorakenteeksi - energiankulutusmielessä (muilta osin Sipo on rakennusmateriaalöi siinä missä muutkin).
eivät ole oleellisia siinä vaiheessa kun aletaan miettiä talon kokonaisvaltaista energiataloudellisuutta. Sipo on huomattavasti tiiviimpi rakenne (ei kylmäsiltoja) kuin puu/levy/villa-rakenne. Kannattaa tutustua aiheesta tehtyihin tutkimuksiin. Ihmisillä on hassu tapa vertailla noita U-arvoja samalla kun talon rakenne vuotaa kuin seula ja rakenteisiin on isketty kahden kerroksen kokoiset ikkunat jotka heikentävät huomattavasti sitä surullisen kuuluisaa U-arvoa.
....fakta arvioinnin pohjaksi.
1) Oikein tehty puutalo (paikkalla rakentaen) on yksi markkinoiden ilmatiiveimmistä ratkaisuista. Ilman mitään kommervenkkejä päästään ilmanvuotolukuun 0,50 ja allekin. Esimerkiksi Kastelli on mittauttanut kahden viimeisimmän asuntomessutalonsa ilmanvuotoluvut ja tulokseksi on saatu 0,33 ja 0,35. Ainoa löydös googlettamalla "mitattu ilmanvuotoluku siporex" viittaa Suomi24-palstalle, jossa joku keskustelijoista ilmoittaa talostaan mitatuksi luvun 0,80 - Jämerän sivuilta ei yhtään löydöstä / eivät siis ole mitanneet tai eivät julkaise tuloksia.
2) Karkaistun kevytbetonin lambda (lämmönjohtavuus) vaihtelee välillä 0,10...0,16 kun puun vastaava on keskimäärin 0,10...0,12. Puutalon surullisen kuuluisat kylmäsillatkin ovat parempaa tavaraa lännöneristysmielessä kuin Siporexin parhaat osat. Johan tämä näkyy siinä, että tällä hetkellä Hirsitalot tehdään 200 mm hirrestä ja Siporexin kapein kivi on 375 mm (U-arvot likimain samat). Tähän kohtaan täytyy lisätä, että 2012 vuoden alusta voimaan tulevaa energianvaatimustasoa ei kokohirret ja Siporexit nykynäkymin tule saavuttamaan - taitaa Sipotaloihinkin tulla lisäeristyspakko viimeistään silloin - tiukille vetää jo 2010 määräyspäivityksen yhteydessä.
3) Ikkunoiden koko ja tiivistys eivät ole järjestelmäriippuvainen juttu ensinkään - ja keskimäärin Sipotalossa ei ole ainakaan pienemmät ikkunat kuin muissa.
Että silleen...
sipotaloja runsaasti myyntiin?
...että vaikuttaisi tuohon lainkaan. Sipotalot täyttää nykyiset energiatehokkuusnormit eivätkä siten ole mitenkään erityisen energiatehottomia.
Tulossa olevat normit pudottavat normikulutuksia mutta toisaaalta nostavat rakentamiskustannuksia, joten vanhojen talojen arvoon ei normien muuttumisella ole kovinkaan paljon vaikutusta, eikä ole lainkaan selvää vielä, mihin suuntaan muutos tulee vanhojen talojen arvoa hinaamaan - saattavat jopa nousta.