Olen miettinyt näitä uusio kuvioita, tuntuu kuin tukkanuottasilla ovat ne henkilöt joiden ei tarvitsisi ja mies, ehkä aiheuttajana porskuttaa taustalla viattomana. Ymmärrän ex:ien katkeruuden, varsinkin jos ero on tapahtunut uskottomuuden vuoksi. Jos nyx:ä on astunut kuvioon tämän seurauksena, ei se hänenkään kupoliaan kovin kiillota. Puhutaan myös eron käsittelemisestä. Naiset yrittävät käsittääkseni selviytyä erosta puhumalla, mutta eron toinen osapuoli yleensä liukenee takavasemmalle. Miksi ihmeessä täällä puolustellaan miehiä. Uskon vakaasti, että jos eronneet pakotettaisiin käymään eronsa läpi yhdessä, myös monet uusioperhe ongelmat olisivat helpommin vältettävissä. Mutta haluaako kukaan tällaista, onko parempi nostaa omaa häntää ylemmäs ilman että tietää, millainen velikulta on ollut aiemmassa perheessä. Menneisyyden ei pitäisi vaikuttaa, mutta valitettavsti se vaikuttaa, sanoi ex:ä tai nyxä mitä vaan.
Ex:n ja nyxän kiista
pulmusen taustalla
17958
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
haluisi liiton jatkuvan, mutta jos mies on jo löytänyt uuden naisen, noin niikuin lastariksi, niin enpä usko että tämä uusi nainen hevin miehestä luopuu, kyllä siitä pidetään kynsin hampain kiinni, ja kaikin tavoin mustamaalataan miehen perhe, jotteimies ota perhettään takasin. Katkeruus ja pahasuopaisuus ajaa siihen, että kiva nähdä toisten kärsimys, kun itsellä ei ole mitään.
Outo on tosin, miksi mies antaa laastarinsa polkea perhettään, eikä puutu. Vai toimiiko nämä uudet naist salaa, niin ettei mies sitä näe.
mutta nainen on vain saanut kyllikseen ja lähtee etsimään parempaa, kuten omalla miehelläni
mutta miksi antaa kenenkään tulla väliin, ennenkuin on selvitetty välit omien puolisoiden kesken? Turhan monta liittoa rikkoutuu tai rikotaan juuri tällätavalla.
eksät antavat miehen elää sitä "omaa" elämäänsä, hyväksyy sen että miehellä on joku toinen, ovat tekemisissä vain ja ainoastaan lasten takia, ei mitään häiritseviä tekstiviestejä eikä uhkailuja.
Nyksät hyväksyvät sen että miehellä on ollu seksi suhde aikaisemmin, menneisyys ja hyväksyvät sen että miehellä on kenties niitä lapsia eikä siihen saa mitenkään sekaantua
Meitähän on moneen eri junaan, fiksuimmat ovat ne jotka keskittyvät siihen omaan elämäänsä ja tulevat toimeen toisten kanssa
Aivan ihmeellistä kuinka aina vika löytyi uudesta naisesta!!! KOittakaan nyt muistaa että nämäkin elämäntilanteet ovat melko yksilökohtaisia!!!
Meillä kun kävi niin, että mieheni ex petti, piti kahta suhdetta yhtäaikaa, vaikka oli perhe ja elämä mieheni kanssa. Mieheni sai tietää ja lähti.
Kun me tavattiin mieheni kanssa ex sai päähänsä haluta mieheni takaisin.
Ei siinä tarvinnut ketään mustamaalata eikä pitää kynsinhampain kiinni kun mieheni ei ollut mihinkään menossa. Ja tämä johtui ainoastaan siitä ETTEI HALUNNUT EXÄÄNSÄ TAKAISIN ELÄMÄÄNSÄ! Siitä taas voi kunnian ottaa ex itse.
Että siinä sulle mustamaalaamista! KUN SE VIKA VOI OLLA AIVAN VAAN NIISSÄ EROAVISSA PUOLISOISSA!
Ainiin, ja tämä "laastarisuhde" on kestänyt jo kohta vuosikymmenen, siitä meni ainakin viisi vuotta siihen, että ex muisti aina jollain tavalla mitätöidä minun merkitystä mieheni elämässä.
Mikä sitten on polkemista kun mies ei puutu? Mikä taas on toisten asioihin sotkeutumista tai tunkeutumista exän puolelta?
Näitä asioita on hyvä miettiä, kun asioilla on yleensä useampi puoli kuin näissä osan kirjoittajien teksteissä annetaan ymmärtää.
Ehkei kovin kannata kilahtaa jos kerran omat asiat ovat hyvässä mallissa :)
Näitä tapauksiahan on tietysti laidasta laitaan: on huonosti asiat hoitavia exiä, nyxiä ja uskomatonta kyllä myöskin se henkilö siinä exän ja nyxän välissä - ja sitten mallikkaasti, aikuismaisesti ja fiksusti asiat hoitavia ihmisiä.
Hyväntahtoisuus ja hyvä itsetunto auttavat näissä asioissa, katkeruus sitävastoin kalvaa ihmisen rikki.
perheemme toisistaan. Mies hylkäsi lapsensa eikä puhunut enää minun kanssani asiallisesti.
Ilman tätä naista meillä olisi puhuvälit ja lapset tuntisivat isäns muutenkin kuin valokuvista ja muisteloista.
Nyt on kulunut vuosia ettei isää ole näkynyt, uusi ihminen vei.
isähän sen varsinaisen ratkaisun tekee. Jos hän haluaa pitää yhteyttä lapsiinsa/exäänsä hän sen varmasti tekee sanoi nyxä mitä tahansa. Joten eipä voi yksin nyxää syyttää.
näin..erossa mies luikertelee asiasta pois ja jatkaa tyytyväisenä elämäänsä toisaalla.
Meidänkin uusperheessä ongelmaksi on noussut mies,joka ei ole eroansa käsitellyt lainkaan.Itse tulin liian aikaisin hänen eronsa jälkeen kuvioihin.
Ja vain sen takia etten tiennyt miehen olleen eronnut vain kuukautta aiemmin(oli avosuhteessa,mutta oli siinä vuosia).
JOS olisin tiennyt sen,en olisi suhdetta ees alottanut.Hän ei ole vieläkään sinut eronsa/eikä exänsä kanssa,vaan vihaa sitä ihmistä niin että se hankaloittaa jopa meidänkin keskinäisiä välejä(lapsen hakemiset ja viemiset lähivanhemmalle ovat yhtä vihaa ja tunteiden mylläkkää..koska mies ei kuulema voi sietää exäänsä).
No,olisipa se minunkin pitänyt tajuta..mutta kun mies väitti että on exästään/erostaan selvinnyt..mutta itsellä se koko ero prosessi kesti aikanaan 3vuotta,joten miten joku muu siitä sitten vähemmällä selviytyisi?
Itse ehin olemaan lasten kanssa,miettimään omaa itseä,tehtyjä virheitä..tuli käytyä kaikki mennyt läpi.Puhumalla,ja kirjoittamalla itseni kanssa sinuiks pääsin,ja siten selvisin.
Nyt kun on yhdessä oltu yli 2 vuotta,mies on alkanut näkeen minussa ja lapsissani virheitä jatkuvasti.Moittii ulkonäköäni,olemustani,lapsiani..sellaisia kauhukakaroita ei kuulema ole kellään muulla ja liikaakin niitä kuulema on.
Miks toinen ei voi tajuta etten minä ole lapsiani YKSIN aikoinaan tehnyt,kuten en saanut valita sitäkään haluanko heidän kanssaan yksin jäädä.?
Sanoo usein "etkö jo itsekin myönnä että sulla on liikaa lapsia,mikset ajatellut sitä aikoinaan?"
Kaksi olis kuulema sopiva määrä,kuten hälläkin on..mutta kaikki sen yli on siis liikaa!
Miettinyt oon,enkä voi ymmärtää miksi mies ei käsitä että lapset ovat minulle rakkaita?Miksei hän tajua kuinka puheillaan loukkaa?Kun lapset on tehnyt niistä on myös huolehdittava..ei heitä voi takaisin lähettää,vaikka elämäntilanne nyt näin muuttuikin.
Sanoo ettei hänen ole pakko sietää lapsiani,ja jos eivät muutu toisenlaisiksi hän lähtee koska haluaa toisenlaisen elämän..ja kun ei ole yhteisiä lapsiakaan,hänen on kuulema helppo vain lähteä ja jättää minut.
Sanoo olevansa lopussa,väsynyt...mutta,hän toki käy töissä (kuten tietty minäkin),kuitenkaan hän ei osallistu mitenkään nykyisin kotitöihin,ei pese pyykkiä..valittaa kylläkin jos on huusholli siivoomatta..tai paljon pesemätöntä pyykkiä.
Jos käyn jossain(esim. pari kertaa vuodessa siiderillä ja olen kotona viimeistään klo.1),saan siitä kuulla pitkän aikaa..kuinka siiderillä käynti on mulle tärkeää(todellinen juoppo siis olen;).
Kun hoidan hänen nuorempaa lastaan pari vuorokautta,kun hän itse on töissä..se on vain luonnollista.Kiitosta ei tule,eikä tajua että uhrasin tuohon viikon ainoat vapaapäiväni.Siten voi sanoa,kun on iso perhe,eikä omat lapseni olleet ees tuolloin kotona.
Miksi siis yhä katselen,tai haluan olla tuollaisen ihmisen kanssa?Tai miksei hän jo lähde,kun kerran elämä on niin kurjaa.
Koska elämä ei muutu miksikään,vaikka sata kertaa menisi naimisiin ja aina ottaisi uuden kumppanin.
Muutoksen on lähdettävä itsestä,ensin pitää muuttaa itseä..etsiä ne virheet sieltä,ja sitten katsoa mihin suuntaan pitäisi lähteä.Jos yhdessäoloom on enmmän kuin yksi syy,silloin olisi yhdessä lähdettävä pohtimaan miten suhdetta tulisi kehittää parempaan,jotta voitais jatkaa.
Ei ole oikein lapsiakaan kohtaan se että aina eroaa heti kun sukset menee vähänkin ristiin.
Omat lapseni tietävät mitä ero tarkoittaa,he ovat sen jo kerran kokeneet..enkä soisi heille sitä enää.
Ei ole helppoa olla uusperheessä,jossa yhteistä menneisyyttä ei kauaa ole ollut.Etenkin miehen on tätä kaikkea ollut vaikea hyväksyä.
Enkä tiedä hyväksyykö koskaan?Siks mietinkin että olenko se sittenkin minä,joka viimeisen sanan sanon?Minäkö se olenkin joka ero-päätökseen taivun,miehelle kun se on niin helppo asia,läpihuutojuttu.
Ei ole vaikea erota,vaikeaa on pysyä liitossa ne vaikeatkin ajat ja lopuksi todeta että selvittiin sittenkin yhdessä.
Enkä oikein tiedä kuuluiko tää teksti lainkaan tähän aiheeseen..mutta kun on vaan niin kurjaa ja mieli maassa.
Toivottavast elämä ees joskus palais raiteilleen..
lapsellinen ja typerä mies. Ei ihme että eksä on sen aikanaan pellolle heittänyt. Itsekin heittäisin jos kävisi laukomaan tuollaisia ja käyttäytymään samalla tavalla. Teini-ikäisen asteelle jäänyt koko mies.
siellä se exä kun kävi vieraissa,ja petti minkä ehti..mutta se exä olikin miestäni 11vuotta nuorempi,ja todellakin aidosti vastuuntunnoton/lapsellinen.
Oonkin miettinyt että ehkä siinä ed.suhteessa mies tunsi olevansa ns."niskan päällä"koska oli suhteessa se vanhempi.
Meillä taas ikäeroa on niin vähän..joten tuntuu että mies on se joka tukeutuu minuun,ja luottaa siihen että minä järjestän/hoidan asiat,ne virallisetkin asiat.
Kuitenkin,jotenkin tässä on vain luovittava eteenpäin...ja yritettävä aktivoida mieskin ajattelemaan että elämää on myös hänen itsensä ulkopuolella.
Tämä muakin pohdituttanut, että kuinka useasti se miehen apaattisuus ja haluttomuus pitää asiat kunnossa aiheuttaa näitä ex-nyx-kismoja. Se auttaa aika paljon, kun mies ei esimerkiksi vaivaa kumppaniaan exän ja hänen välisillä riidoilla tai siitä, mitä ex nykyisestä puhunut. Koska se ei lopulta ole nykyisen kumppanin huoli. Ja jos mies tarkkaan näyttää missä kulkee hänen yksityiselämänsä rajat, niin sekin auttaa kahnauksia.
Itse osaan ymmärtää kummankin osapuolen tunteita. Mutta tunteet ei oikeuta aina tekoja. ;) Vaikka vätys mies välissä olisikin.
no meidän tapauksessa mies piti uuden naisen eli minut salassa ihan alkuvaiheessa. onko tuo uskottomuutta? oliko meillä edes vaihtoehtoja? ei ollut. oli pakko tutustua ennen kuin mitään muuta olisi voinut tehdä. en koe olleeni osallisena pettämiseen
Jos teillä oli vakaa aikomus jatkaa yhdessä, olisi ollut ehkä oikein kertoa. Toisaalta se, kerrottiinko sinusta heti vai ei, ei vaikuta lopputulokseen mitenkään. Olette nyt yhdessä.
Et ole osallisena pettämiseen. Mies on alussa tehnyt päätöksensä lähteä kodistaan. Ennemmin tai myöhemmin hän olisi lähtenyt, olisit sinä ollut siinä tai et.
Nykyistä on turha syyttää. Asioihin on aina syy ja seuraus. En usko että nykyiset väkisin vamppaavat miestä suhteeseen. Mies vain tekee valintansa ja usein siihen valintaan vaikuttaa naisen käytös edellisessä liitossa.
Onnea yhteiselle tiellenne.
Olenko juuri tuollainen katkera exä? Taidan vielä olla..
Minun entinen mieheni petti minua,minun vikani.
Hän joi,minun vikani.
Hän hakkasi,minun vikani.
Hän oli töistä väsynyt,minun vikani.
Työntekijät ja kumppanit ovat paskoja,minun vikani.
Jopa liikenneonnettomuudet,minun vikani.
Erosimme(minun vikani),ja palasimme yhteen harkinta-ajan jälkeen.Tämäkin oli minun vikani.
Erosimme taas,nyt lopullisesti,minun vikani.
Lasta ei voi tavata säännöllisesti,kun "oma elämä" kärsii,minun vikani kun tarjoankaan.
Jos on muuta menoa,kun hänelle kävisi,taas minun vikani,estän tapaamisia.
Minä en tehnyt yhteisen 8 vuoden aikana mitään hyvää..
Eikä kukaan ulkopuolinen koskaan olisi uskonut,miten tuo hurmaava mies,joka hymyilee ja valloittaa kaikki osasi olla julma minulle..
Tuo valehtelija,joka väitti kavereille yrittäneensä kaikkensa meidän suhteen eteen samalla kun seurusteli selkäni takana muiden naisten kanssa.
Minä olin hullu,joka tarvitsee hoitoa.Ja ystävänsä ovat samaa mieltä.Minä joka masennuin jatkuvasta haukkumisesta,pettämisestä ja itseni alentamisesta kynnysmatoksi.
Tuo suuri yritysjohtaja,jolla ei tavatessamme ollut penniäkään,ja jolle yrityksen perustin OMILLA rahoillani ja jolle tein ilmaista työtä firmassa vuosikausia.
Se olikin hänen firmansa,ja sain lähteä..
Kyllä minä olen katkera,erosta ei ole kulunut vielä kauaa(2kk),entisessä sängyssäni makaa 14 vuotta nuorempi nainen,joka on kuulema kaikkea muuta kuin mitä minä.Ehkä hänen nenäänsä ei tarvitse sitten murtaa,vaan hänelle ollaan kilttejä ja uskollisia.
Meni koti ja työ,talous kaatui,omaa sinisilmäisyyttäni,tämä ahdistaa,kaikki minkä eteen tein töitä,annetaan nyt tuolle toiselle.
Jos exä jatkaa tuota minun haukkumistani ja henkisen tasapainoni mollaamista nykyiselle naiselleen,en epäile etteikö meilläkin sukset ristiin mene,kyllä hän sen verran vakuuttavasti on ystävilleenkin saanut selitettyä.Kamala akka,piste,eiköhän tämä uusi onni sen jo usko,ja luo mielipiteensä minusta tapaamatta.Ja onhan hänen rakastaan uskottava,olisko täydellinen nainen muuten naimisissa olevan kanssa alkanut seurutelemaan?
Joten näillä eväillä pitää elää.Yritän selvitä taloudellisesti ja henkisesti elämäni rankimmasta ajasta.
Ja aika kuluu,ehkä minäkin joskus huomaan olevani ihan hyvä tyyppi :)
firmoineen, rahoineen ja pettämisineen....uskomatonta että jollain voi olla noin samanlainen kohtalo...yritetään kestää,uskomatontahan tämä on.
tilanne oli vaikea, olin nettirakkaus, meidän välissä tuhansia kilometrejä.. olisi ollut tyhmää kertoa että on menossa tutustumaan nettirakkauteensa. mutta heti kotiin palattuaan kyllä kertoi kaiken..