Omistamme 30-luvulta (kaiketi?)peräisin olevan "punaisen mökin". Sen perustana on kivijalat, joiden välit on joskus tukittu umpeen betonilla. Tehtiin alkukesästä poralla reiät betoniin ( tuuletusta ajatellen), mutta silloin selvisi, että alusta on täynnä hiekkaa. Onko tällainen perusta tavallinen? Eli ettei talon alustan tuuletusta ennen ajateltu tarvittavan ollenkaan? Nyt tuntuu siltä että kosteahaan sen hiekka varmaan jo on ja että sisällä tuntuva homeen haju ehkä on peräisin kosteasta alapohjasta. Onko tullut vastaan sama ongelma?
Miksi rossipohjan alla hiekkaa?
siikli
122903
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kuten nykyäänkin, myös ennen on rakennettu mutu-pohjalta. Joku on voinut vielä rakentajaa hassuttaakin, kuten mm. tällaisilla keskustelupalstoilla käy.
Suosittelen kääntymään asioista oikeesti jotain tietävin puoleen.Kyllä mun käsityksen mukaan tuuletus pitää ehdottomasti olla.
tietomies paikalle, se kyllä selvittää oikeat toimenpiteet.
Kuulostaa vanhan kansan käyttämältä multapenkkirakenteelta. Oli edullinen ja helppo tehdä silloin joskus tiukan talouden aikaan. Pyydä ehdottomasti asiantuntijan apua.
Multapenkkirakenne on ollut tavallinen alapohjan rakenne maaseudun rakennuksissa vielä
1800-luvulla. 1930-luvulta lähtien multapenkkejä alettiin jo säännönmukaisesti muuttaa tuulettuviksi
rossipohjiksi. Aluksi rakenne saatettiin uusia vain pirttiin ja jättää kamarit multapenkille.
Multapenkin tekotavat ovat vaihdelleet seuduittain. Rakenne on kehittynyt maanvaraisesti
perustetusta hirsirakennuksesta, jota on alettu tiivistää alimman hirsikerran vierestä maalla.
Vähitellen rakennuksia alettiin tehdä myös matalan laakakiviperustuksen päälle. Multapenkkiä
alettiin rakentaa yleensä, kun rakennus oli valmiiksi salvottu ja vesikatto valmis.
Multapenkkiä kutsutaan myös multipenkiksi, multiaiseksi tai multimukseksi. Hyvin tehtynä tämä
perustustapa voi olla yhä toimiva, tosin rakenne vaatii jatkuvaa seuraamista ja huoltamista. Multapenkkejä
on yhä käytössä asuinrakennuksissa, mutta ne ovat käymässä harvinaisiksi. Siksi
tällainen rakenne olisi pyrittävä säästämään vanhoissa, kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa rakennuksissa
Multipenkiltä tuo tosiaan vaikuttaa. Sen ei ole tarkoituskaan tuulettua ulospäin vaan homma perustuu siihen että asuintilojen lämpö pitää sen kuivana ja toimivana.Multipenkistä on olemassa modernejakin versioita. Nykykäsitys siirtyy pikkuhiljaa paikoitellen kosteuden torjunnassa enemmän lämmön kuin tuuletuksen hyödyllisyyteen.Multi penkki perustuu juuri tuohon lämpöön.
Jos se tosiaan on multipenkki niin lattiassa ei juuri ole lämmöneristettä eikä kuulukaan ja sen lisäksi huoneesta pitäisi olla ilman virtausreitti talon alle ja takaisin.
Yksi vaihtoehto on,että talo on aluperin ollut multipenkki ja jossakin vaiheessa sitä on korjattu rossiksi.
Rossipohjassa pitäisi alapuoli tuulettaa hyvin ulkopuolelle varsinkin jos lattiassa on eristettä niin paljon kuin siellä periaatteessa kuuluisi olla.
Kiitos tosi nopeista vastauksista!Olemme kiitollisia.
Mutta emme oikein ymmärrä kaikkia ammattitermejä? Nykyisin mökki on vain kesäkäytössä, siis lämpöä ei astettakaan enemmän kuin ulkoilmassa talvisaikaan. Onko siis hiekkatäytteinen rossipohja aivan väärä alusta nykyisin?
Monessa vastauksessa viitataan asiantuntijan hankkimiseen paikalle. Kuka tämmöinen luotettava asiantuntija on ja miten/millä hinnalla tällaisen voi kutsua paikalle?
Nykyisin kuin tuo ilman kiertäminen/tuulettuminen on päivän sana, niin tuollainen umpipohja on pahana pidetty ratkaisu etenkin talvikylmissä mökeissä. Jos mökissä haiskahtaa, niin luultavasti alapohja kypsyy tai sitten väliseinan purueristeet antavat märän puun hajun.
Joku vanhanajan timpuri kunnon timpuri, tai rakennusmestari, joka oikeesti tekee myös raksahommia, eikä pelkästään piirtele pitäisi saada paikalla. Kysele vaikka mökkinaapureilta, kuka olisi asiallinen ja kenestä olisi hyviä kokemuksia, yleensä sieltä tulee hyvät neuvot.
Meillä mökki, jossa oli umpimuurattu sokkeli rossipohjassa ilman hiekkapatjaa... silti uusimme pohjarakenteen ja laitoimme tuuletusventtiilit sokkeliin, nyt toimii.
tsemppiä.
Kiitos asiallisesta kommentista!
Kuulostaa aika kalliilta peruskorjaukselta eli siis nyt ensin pankin puheille kaiketi. Olemme "peukalo keskellä kämmentä"-porukkaa, joten työt täytyy teettää ammattilaisilla.
Kuinka vaarallista mahtaa olla nukkuminen homeenhajuisessa mökissä? Vaatteet tuoksahtavat "mökiltä" (homeelta mielestämme) joka kerta sieltä kotiin tultua.
parilla sivulla: homesairaudet ja kosteusvauriot, niin tiedät homemökin turvallisuudesta vähän enemmän. Homeista loppuelämäksi sairastuneena en voi kuin kannustaa teitä välttelemään homeasuntoja ja -mökkejä. Suhtautukaa purku- ja kunnostustöihin erityisellä varovaisuudella ja huolella. Kannattaa googlata saneeraukseen liittyvät sivut ja miten tulee itsensä suojata työn aikana(esim. hengitysliitto, asumisterveysliitto, allergia- ja astmaliitto, Tuula Putuksen sivut nämä nyt ensimmäisinä tulee mieleen).
Toivotan onnea peruskorjaukselle!
Pankkiin mennään jahka tiedetään minkä kanssa ollaan tekemisissä. Hommatkaa nyt asiantuntija joka käy teidän casen läpi, ja sanoo mitä pitää tehdä ja kustannusarvionkin antaa.
Otapa yhteys kunnan rakennustarkastajaan, hän varmaankin voi suositella alan asiantuntijaa.
Suurkiitos, niinhän tässä aluksi täytyy menetellä. Ei olisi heti tullut mieleen hakea neuvoja "viranomaisilta".