Kaunis päivä.
Tänäänkin.
Kun sinua mielessäin muistelen.
Jokainen päivä.
Kaunis lie.
Jokainen hetki.
Ihana viel.
Tunnen niin.
Tänä aamunakin.
Järven rannalla.
Uidessa.
Voi kuinka polskin ja nautin.
Saan olla onnellinen.
Tuntea sinut.
Näin.
Tunteen lennätän.
Ajatuksen jokaisen.
Mukanani kuljetan.
Ne hetket.
Joita yhdessä elämme.
Yhdessä vielä koemme.
Niin toivossa elän.
Uskossa unelmoin.
Sillä rakastan sydämessäni Sinua.
Anna anteeksi.
Olen tälläinen.
Taivaan rannan maalari.
Tänäänkin.
Kun sinua mielessäin muistelen.
Jokainen päivä.
Kaunis lie.
Jokainen hetki.
Ihana viel.
Tunnen niin.
Tänä aamunakin.
Järven rannalla.
Uidessa.
Voi kuinka polskin ja nautin.
Saan olla onnellinen.
Tuntea sinut.
Näin.
Tunteen lennätän.
Ajatuksen jokaisen.
Mukanani kuljetan.
Ne hetket.
Joita yhdessä elämme.
Yhdessä vielä koemme.
Niin toivossa elän.
Uskossa unelmoin.
Sillä rakastan sydämessäni Sinua.
Anna anteeksi.
Olen tälläinen.
Taivaan rannan maalari.
Vastaukset 2
Vanhimmat
puujalkaruno. Ontui pahasti.
...anteeksi rakkautta. Suuret tunteet vievät ja ihmispolo vaan vikisee, ei mahda mitään...
Olen huomannut monessa runossa sinun kertovan uimisesta. Minä kerron heittäneeni talviturkin vasta edellispäivänä. Järvivesi oli mielestäni edelleen kylmää.
*hymyilee*