Koskaan rakkaus kuole ei

pullat polttivat käsiäni ja ne olivat ihmeen panavia ja muutenkin oudon tuntuisia. Tiskipöydällä sotkuisen taikinakulhon vieressä oli viiden kilon avonainen paketti sinkittyjä venäläisiä nauloja ja kauhukseni huomasin nauloja olevan aivan jokapuolella; niitä oli lattialla ja niitä oli myös kulhon pohjalla. Isä oli katselevinaan ulos ikkunasta mutta aistin selvästi niskakarvoissani että hän tarkkaili minua. käteni alkoivat jo savuamaan mutta ahdistunut tunne joka oli noussut ylös mieleni syvistä kellareista, sotki alleen fysiologiset tunyemukseni. Katselin kuinka käteni syttyivät tuleen ja pullat mustuivat mutta samalla olin varma että isä suorastaan vaani minua. Pihalta kuului onneksi mopon pörinää ja äänekästä kiroilua, isä liikahti salamannopeasti ikkunaan ja nielaisi kielensä punaisten ja paksujen huuliensa suojiin, pois lattialta.
"Isä!" Huudahdin ja hotkaisin kuitenkin ne kirotut pullat suuhuni yhdellä ahmaisulla.

Ropsi-Iisakki kirjoitti:

pullat polttivat käsiäni ja ne olivat ihmeen panavia ja muutenkin oudon tuntuisia. Tiskipöydällä sotkuisen taikinakulhon vieressä oli viiden kilon avonainen paketti sinkittyjä venäläisiä nauloja ja kauhukseni huomasin nauloja olevan aivan jokapuolella; niitä oli lattialla ja niitä oli myös kulhon pohjalla. Isä oli katselevinaan ulos ikkunasta mutta aistin selvästi niskakarvoissani että hän tarkkaili minua. käteni alkoivat jo savuamaan mutta ahdistunut tunne joka oli noussut ylös mieleni syvistä kellareista, sotki alleen fysiologiset tunyemukseni. Katselin kuinka käteni syttyivät tuleen ja pullat mustuivat mutta samalla olin varma että isä suorastaan vaani minua. Pihalta kuului onneksi mopon pörinää ja äänekästä kiroilua, isä liikahti salamannopeasti ikkunaan ja nielaisi kielensä punaisten ja paksujen huuliensa suojiin, pois lattialta.
"Isä!" Huudahdin ja hotkaisin kuitenkin ne kirotut pullat suuhuni yhdellä ahmaisulla.

Lue lisää

Isä ei sanonut mitään, tuijotti vain ikkunasta Pölhö-Hermannin sinistä savua tupruavan mopon perään joka loittoni kauemmas pitkin pellonreunalla kulkevaa polkua. Työnsin käteni laskiämpäriin koska vettä ei ollut missään tilkan tilkkaa, ei edes tuvan nurkassa könöttävän tiinun pohjalla jossa muistin joskus lapsena uineeni. Hampaisiini sattui ja kieli oli pullista jo aivan muureuksissa mutta pullat olivat kyllä muuten aivan hyvän makuisia.
"Isä, missä äiti on?" Kysyin ja huljuttelin käsiäni samalla. Tiedostin että isä oli käynyt taas pöydän ääreen istumaan ja kumma raksutus kuului taas aivan selvästi. Sieppasin uuden pullan pelliltä huoleton ilme kasvoillani ja toivoin ettei isä huomaisi vapinaani, sitten istuin pöytään. Isän silmät liikkuivat rytmisesti laidasta laitaan tuvan könninkellon punnuksen tahtiin ja hän hymyili oudosti. Ääni lähti tosiaankin isästä, ajattelin kauhistuneena samalla kahvia ryystäen.
"Otas tyttö, pullaa" Isä sanoi ja aukaisi piirongin päällä olevan ikivanhan radion. Elektroniputket ja kondensaattorit tipahtelivat lattialle isän äheltäessä radion kimpussa, mutta sitten ilmoille kajahti "tahdon olla sulle hyvin hellä" ja isä istahti taas pöytään. Säätiedotuksessa luvattiin myrskyä.

Puoli tuntia myöhemmin olin kuullut Dannyn ja Armin hittikappaletta jo reilut kymmenen kertaa ja säätiedotuksessa luvattiin yhä vain myrskyä. Isä hymyili velmusti ja heilutteli yhä silmiään könnin kellon tahtiin. Minun oli vaikea puhua yhtään mistään.

puoli tuntia myöhemmin tu