Keväällä tuli käytyä foksin alkeiskurssi ja aloitettua tanssi harrastus...meni koko kesä ennenkuin uskalsi hakea ketään...nyt on tullut muutama kerta haettua jotain daamia mutta ongelma on se että siitä tanssista vaan ei tule mitään..perusaskel on takaraivossa mutta jotenkin ne jalat vaan aina puuroutuu ja menee tahti sekaisin...ja sitten alkaa tuntuun vaivaantuneelta? Eli miten treenata tätä?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
mp3 soitin mukaan, ja kävelemään jonnekin rauhalliselle alueelle. (ei ehkä kannata kaupungin keskustassa mennä hidas hidas nop noppia, jos ei halua outoja katseita...)
jatkat kävelemistä kunnes pysyt vaivatta tahdissa vaikka ajattelet jotain muuta.
Jokainen tanssikulli ollut vastaavassa tilanteessa kuin sinä. Toisilla se vaatii kolme tanssi-iltaa toisilla taas kaksikymmentä iltaa ennenkuin askeleet alkaa kolahtaa musiikkiin. Ennemmin tai myöhemmin ne natsaa ja näet sen naisen hymystä.
Alku on erittäin hankalaa etenkin kuin naiset näyttävät naamallaan että vientisi on perseestä ja sanovat sen vielä ääneen naamailmeen kera.
Jos jaksat tämän nöyryytysvaiheen yli tulet saamaan pesää jatkossa, joka kompensoi jatkossa kokemasi kettuilun naisten taholta.
Tunnetusti samaan musiikkiin voidaan usein valinnan mukaan tanssia joko foksia tai fuskua. Niinpä molemmat tanssit ovat rytmin osalta yhtä helppoja tai vaikeita. Toisaalta foksi on kaikkien tanssien äiti, jonka hallinta on välttämätöntä, jos tanssilavoilla aikoo käydä. Jos olet käynyt varusmiespalvelun ja marssinut tahdissa, silloin ei foksinkaan pitäisi olla mitenkään vaikeata rytmin suhteen.
Töitä pitää tehdä ja harjoitella paljon, mutta kyllä se siitä lopulta kirkastuu!
kenties kaikkein harmillisin piirre on siinä, että se kuulostaa melko mystillinenkin piitti kuunneltuna ällistyttävänkin ihanalta ja henpeältä eli juurikin sellaiselta nuorten ja vanhainkin tanssisiirapilta, jolla etenkin melko komea herra meille muillekin täysin ymmärrettävistä syistänsä voisi kuvitella voivansa jopa upeinta nuorten- ja vanhaintanssikuuna kullanvalkeana etäältä näkemäänsä daamia kanssaan lähenpiin nuorten- ja vanhaintanssi- ja niitä seuraaviin muihin vastaaviin parisuhdanneherkkiin tekemisiinsä houkutella. Toiseksi harmillisin todella mystillisen piitin piirre on siinä, että kaikista etenkin näissä tunnetuista nuorten- ja vanhaintanssipiireissä tunnetuista tahtilajeista nimenomaisesti jo melko mystillistäkin piittiä pidetään hyvin…kauhean vaikeasti tanssittavana: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että verrattain yleisesti näissä nuorten ja vanhaintanssipiireissä kaikkein edistyneinpien nuorten- ja vanhaintanssijoitten toimista vaiettu tanssisalaisuus on, että po piireissä mystillistä piittiä jokseenkin yleisesti pidetään täysin sekä nuorten että vanhainkin tanssikelvottomana.
http://www.geocities.com/vaino.harha/Kevat.asx
Silti mystillisen piitin alkaessa standardinuorten- ja vanhaintanssimossa soimaan, säntäävät kaikki vähemmän edistyneet nuorten- ja vanhaintanssijat sankoin joukoin parketille ja kaiken nuorten- ja vanhaintanssikukkuraksi yrittävät tanssia todella ja melko mystillistäkin piittiä foxtrottina, vaikka kummallakaan noista ei ole edes etäistä tekemistä foxtrottina tunnetun tanssilajin kanssa, sillä foxtrottia tanssitaan täysin eri rytmiin, vaikka etenkin vähemmän edistyneen nuorten- tahi vanhaintanssijan toimesta mystillistä piittiä kuunnellessa toki melkein poikkeuksetta syntyykin vaikutelma, että siinäpä se orkesteri sinänsä toki hyvinkin ammattitaitoisena soittelee käsittämättömänkin ihanaa foxtrottia, mutta melkein aina siinä on todellisuudessa rutkasti useanpia kahdeksasosia kuin standardifoxtrotissa pär soitannonalainen tahti.
Ei siis nuorten- ja vanhaintanssikäytännössä ole mikään ihme, että kenen tahansa toimesta foxtrottina niin moneen kahdeksasosasaan suoritettu nuorten- ja vanhaintanssiyritys saa jalan sekoilemaan tahdeissa, minkä jäljestä nuorten- ja vanhaintanssitunnelma on tipotiessään ja sinänsä toki hyvinkin lupaavasti sen herran ja daamin välillä alkanut vanhaintanssijuttu päättyy heti hirvittäviin kyyneliin, ellei se melko komea herra ryhdy mystillistä piittiä foxtrotin askelin – niin juuri totta se hyvinkin pitkälti on - musiikkia tulkiten juoksemaan pitkin ja poikin sitä parkettia raahaillen ilmeestä päätellen kauhistunutta daamia mukanaan samalla viskellen sitä daamia puolelta toiselleen, minkä haun jäljestä se päättyy herran mielestä siihen saakka sen daamin ja em herran välillä hämmästyttävänkin hyvin jatkunut vanhaintanssijuttu täysin hatariin tekosyihin ynnä muihin sensemmoisiin verukkeisiin ja ne herran hirvittävät kyyneleet saattavat tulla totuuden valjettua vasta vuosien päästä, mutta silloin valitettavasti on monesti jo aivan liian myöhäistä. Kannattaa siis alusta pitäen herran opetella tunnistamaan eritoten soitettu foxtrottikin soitetusta mystillisestä piitistä, jolloin nuorten ja vanhainkin tanssiminen helpottuu suunnattomasti ja nuorten- ja vanhaintanssivaivautuneisuus vähenee merkittävästi
Aidon Vainon digitaalinen allekirjoitus:
www.geocities.com/vaino.harha/VahaTiedote.htm
huomattava osa niistä nuorten ja vanhain tanssimusiikkisävelmistä, joissa poika palavasti rakastuu tyttöön ja ensin se tyttökin pikkaisen ihastuu siihen poikaan, mutta sitten tulee jostain kolmas, ruma hulttio-poika, johon se tyttö ensisilmäyksellänsä tulisesti rakastuu ja se ensimmäinen poika jäi nuorten- tahi vanhain- tahi optimitapauksessa molemmille tanssilehdille soittelemaan, koska se toinen poika ja tyttö menivät naimisiin ja saivat kauniita lapsia, vaikka se toinen poika oli todella rumalla tavalla komea eikä puoleksikaan niin kauniilla kuin se ensimmäinen, on melko tahi todella mystillistä piittiä. Tuostapa tulikin ohimennen mieleeni, että nykyään tulee fööniä käytettyä äärimmäisen harvoin, sillä laitettuani itse itselleni mittatilaustöinäni sovittamaani nuorten- ja vanhaintanssitunnelmaa multimeditatiivisen viihdekeskukseni bassorefleksiivisiin pääkaiuttimiin, huomasin sattumalta siittä putken ohi kävellessäni, että sieltähän puhalteli aikatavalla navakammin kuin luottoföönistäni, jolloin tuuhean tukkani kuivailuaika pär valmistautumisenalainen nuorten- ja vanhaintanssi-ilta lyheni silmittömästi, mutta nyt takaisin asiaan.
Herran ei kannattaisi edes nuorten tahi vanhainkaan tanssitunnelman edistämismielessä tuijotella pelkkiin tahteihin ja niiden sisällänsä pitelemiin kahdeksaisosasiin: nythän on hyvinkin pitkälti niin että ensinnäkin niitten kahdeksaisosasten perusteella on, kuten aiemmin osoitettiin joskus kirotunkin hankala silkastansa korvakuulolta sanoa, onko siinä mystillistä piittiä vaiko eikö siinä ole. No nyt etenkin kiivaimmat tuohon ylle ja alle kirjoittaneen arvostelijoista tuntevat äärimmäisen vastustamatonta kiusaustansa viisastella, että sehän selviää yksinkertaisesti sillä, että yrittää tanssia niitä kahdeksaisosasia foxtrottina – höh, häh?! Tuo on kieltämättä totta, kuten po kirjoittaneen toimesta aiemmin loistavasti argumentoiden osoitettiin, mutta tässä yhteydessä on kohteliaasti huomautettava, että mikäli siinä yritettäessä onkin sitä mystillistä piittiä, on se nuorten tahi vanhain tanssitilanne sen herran kannalta täysin menetetty, sillä se todella upea daami juoksee siitä joko optimitapauksessa nauraen tahi pahimmassa tapauksessa niskojansa nakellen pois. No jos tässä nuorten- tahi vanhaintanssipiruja tällä tavalla aletaan nuorten ja vanhainkin tanssimoitten seinille maalailemaan, saattaa se daami toki itkienkin siitä pois juosta, mutta tuollaisen nuorten- tahi vanhaintanssikauhuskenaarion todennäköisyys on kaikesta nähdystä päätellen niin pieni, ettei sitä olisi pitänyt tässä yhteydessä edes mainita, mutta sanokaapa te se sille herralle, jonka kohdalle se daami osuu – ja sille daamille.
Kannattaa sen herran siis etuvanhaintanssikädeltänsä hieman kuulostella, mitä siinä sävelmässä sen laulajan toimesta sanotaan, niin helpottuu silmittömästi melko ja etenkin todella mystillisten piittien välttely ainakin siinä mielessä, ettei kaiken uhallakin yritä mystilliseen piittiin foxtrotin askelin. Eli rivin välissä tuossa lukee kenen tahansa toimesta tulkittuna niin, että mystilliseen piittiin voi toki tanssia joinekuine muine askelin etenkin silloin, jos tietää, ettei missään nimessä pidä tanssia foxtrotin askelin, jolloin se helkkarin komea herra voi yksinkertaissimmillaan hiljaa huojua ja etenkin optimitapauksessa nojailla mukavia sieviin korviin kuiskutellen siihen todella upeaan daamiin aivan kuten sen mystillisen piitin säveltäjämestari teostaan hirvittävän kiihkoisan kaipauksensa valloittamana partituureihinsa kirjoitellessaan tarkoitti.
Etenkin tarkemmin tältä nuorten- ja vanhaintanssipohjalta ajatellen on kenelle tahansa näitten nuorten- ja vanhaintanssipiirienkin ulkopuolella ilmiselvää, ettei sellaisen kiihkon ja tunnekuohahtelun vallassa mitään kovin helposti kuulijoille aukeavaa sanotuksi saa edes painoarvoiltansa laadukkaimmiksi arvostetuille partituuripapereille raapusteltuna, vaikka olisi millainen säveltäjäsovittajamestari, vaan on silloin siirappisena lopputuloksena minimissäänkin jokseenkin mystillistä piittiä.
Aidon Vainon digitaalinen allekirjoitus:
www.geocities.com/vaino.harha/VahaTiedote.htm
nuorten- ja vanhaintanssitarina: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että
Jos etsit vanhaintanssitaikaa,
jotain josta ryhdyit haaveilemaan,
liian usein huomaat, ei se totta ollutkaan.
Ja moni tuskin tietää, mitä tanssii,
vaikka kuvioita hortoilee.
Monen tunnin jälkeen daamillensa näyttää.
Ne kuviot, jotka tekemättä jäivät,
kuviot, joita ei kai ollutkaan.
Ne kuviot, jotka pettivät, kun niitä tarvittiin.
Ja minä olin miettinyt jo kauan,
jospa vasemmalle kääntäisin,
vaikka tuskin muistin enää askeleitakaan.
Sun mielibändisi nimi oli Finlanders,
suosittu bändi, joka Oikeesti soitti.
Henpeeksi tunsin minä itsenikin,
vaikka kuvioista halusin puhua sulle,
sä vain niskojasi nakkelit.
Olin unohtanut kaiken, joka kuviota muistuttaa,
kadottanut kuvion, jota ennen toistelin.
Ne kuviot usein lavoilla näkyvät,
tai voivat ne olla muitakin.
Lähes kaiken kuvioista jo melkein unohdin.
Sun mielibändisi nimi oli Finlanders,
suosittu bändi, joka Oikeesti soitti.
Henpeeksi tunsin minä itsenikin,
vaikka kuvioista halusin puhua sulle,
sä vain niskojasi nakkelit.
Sinä tanssitko vielä?
Sinä imetkö vielä kii niin,
että hapaneerossa olin mennä punastuksiin?
Ja minä käyn tanssimassa vieläkin,
minä vieläkin sua muistelen,
vaikka monta vuotta sitten jouduit naimisiin.
Sun mielibändisi nimi oli Finlanders,
suosittu bändi, joka Oikeesti soitti.
Henpeeksi tunsin minä itsenikin,
vaikka kuvioista halusin puhua sulle,
sä vain niskojasi nakkelit. //Sundqvist G
http://www.geocities.com/vaino.harha/RinTinTin.asx
Aidon Vainon digitaalinen allekirjoitus:
www.geocities.com/vaino.harha/VahaTiedote.htm
mitäilmeisimminkin jälleen kerran epähuomiossani täysin vääriä näppäimistöjä, huomasin kenties jopa onnekseni – niin juuri totta se hyvinkin pitkälti on: tulkintatavasta riippuen tiettävästi nerokkaimmat sekä nuorten- että vanhaintanssiälyni häikäisevät väläykset ovat kuin jonkinlaisen tanssi-ihmeen kaupalla syntyneet tilanteissa, jotka etenkin sinänsä toki hyvinkin harmillisten vahinkojeni iloisten, kateellisten sivullisteni mielestä ovat ainakin jossain määrin hupaisasti hirvittäviä joko nuorten tahi vanhain ja jopa molenpain tanssein hirvittäviä vastoinkäymisiä muistuttaneet – että turhankin usein nuorten- ja vanhaintanssi-iskelmätaivaamme kiinto- ja pyrstötähdet tuntuvat kaikesta päätellen nuorten- ja vanhainkin tanssivarmuutensa vuoksi herkuttelevan ajatuksin, että hyvää ja etenkin parasta mahdollista saadaan Memphisistä, mutta on niitä triplettejä meilläkin osattu käyttää, vaikka etenkin siitä partituurista katsottuna päällisin puolin näyttäisi siltä, että siinä on turvauduttu maksimissansa alkeellisten kahdeksais- tahi sitä pidenpien ja lyhenpien osasten käyttelyihin:
nythän on hyvinkin pitkälti niin, että nehän TÄYTYY tripletit ensin joko vahingossa tahi optimitapauksessa tahallaan sieltä em osasten sekamelskasta löytää eli vaikkapa siinä nuorten- ja vanhaintanssitilanteessa sen helkkarin komean, ällistyttävänkin rennosti nuorten- tahi vanhaintanssivan herran toimesta yli- tahi alinuorten- ja vanhaintanssitajuisesti hahmottaa, mikäli siltä sovittajasäveltäjämestarilta olivat ne sille nuorten- tahi vanhaintanssikiertueelle sinänsä toki muutoin erittäinkin huolellisesti etukäsiltä valmistauduttaessa huomaamatta jääneet.
On toki totta, että Memphisissä ja sen lähistöllä, joka toki tuokin lähistö jopa kauimmaiseltakin nuorten- tahi vanhaintanssimoltamme katsoen kuitenkin on kauhean kaukana, on nuorten- ja sittemmin vanhaintanssivuosien saatoissa tehty todella paljon hyvää ja sellaisenaan tahi minimissänsä hieman helkkarin vaativiin nuorten- ja vanhaintanssioloihimme sovitettuna meillä täysin käyttökelpoista nuorten- ja sittemmin vanhaintanssimusiikkia. Kuitenkin opettava ja siten erittäinkin vanhatanssillinen sanonta tunnetustikin toteaa, ettei kenenkään välttämättä pitäisi mennä merta edemmäs tanssimaan ja onkin totta, että käytäessä vielä tänäkin päivänä meiltä katsoen kohti länttä ja siitä yli ensimmäisen kohtaamamme meren, ei sen meren tuolla puolen parhaaseenkaan ja siten monasti liikuttavinpaankaan nuorten tahi vanhainkaan tanssimusiikkiin osata tahi haluta sikäläisten ja sinänsä toki melko komeitten herrain ja kiistämättä todella upeitten daamein toimista liikkua juurikaan muutoin kuin siksakkiin rinta rinnan kävellen. Ja kuin pisteeksi vanhaintanssi-iin päälle: nythän on erittäinkin pitkälti niinkin, että mentäessä meiltä katsoen suoraan etelään, heti siinä vastaan tulevan meren tuolla puolen ei ole edes nuorten- tahi vanhainkaan tanssimoita. No onhan siellä toki muinoin mitäilmeisimminkin turvallisuussyistä hylättyjä teollisuustontteja, joilla mm asbesti- ja säteilyvaarojen vuoksi ei uskalleta järjestää varsinaisia nuorten- ja vanhaintansseja, vaan järjestetään niillä jonkinlaisen rytmimusiikin sekä tahdissa ja etenkin epätahdissa joukkohyppelyitä, jotka eivät varsinkaan viikkokausia parin sananmukaisesti yhtä soittoa jatkuessaan todellakaan ole omiaan himoitsemamme kaltaista nuorten- ja vanhaintanssimakunautintoa edistämään.
Tuo tarkastelu osoittaa lienee täysin nuorten tahi vanhainkin tanssikiistatta, että varsinkin näin ajateltuna hämmästyttävänkin usein ja sinänsä toki päällisin puolin tarkasteltuna ällistyttävänkin kevein perustein esitetty nuorten- ja vanhaintanssisanonta, joka toteaa, että sehän on muu nuorten- ja vanhaintanssimaa mustikka ja oma nuorten- ja vanhaintanssimaa on vastaavasti makoisa mansikka, ei olekaan täyttä nuorten- ja vanhaintanssijärkeä vailla, vaan on se sittenkin kunpaiseenkin mainittuun järkeen täysin käypä.
Aidon Vainon digitaalinen allekirjoitus:
www.geocities.com/vaino.harha/VahaTiedote.htm
Osta joku hyvä tanssilevy ja treenaa vähän kotona.
Aikanani harjoittelin olohuoneessa - mies nauroi kun pyörin lattialla mopinvarren kanssa. Muistat vaan askeleet hidas-hidas-nop-nop niin kyllä se foxi siitä lähtee. Ja tanssipaikalla voit sanoa ihan suoraan että olet vähän epävarma, useimmat naiset auttavat ihan mielellään alussa vähän hienovaraisesti ohjaten, jos annat luvan. Mutta kuitenkin mies vie, ota rennosti vaan.
Olisko sinulla ketään tuttua jonka kanssa voisit kotona harjoitella? On hienoa että olet aloittanut tanssiharrastuksen, tsemppiä vaan!
Taikinoin saman ongelman kanssa.
Ongelma ei ollut askeleissa vaan siinä etten osannut tulkita musiikkia, löytää musiikista niitä iskuja joilla askeleet otetaan.
Se ahaa elämys oli hukassa.
Olin oppinut ulkoa askeleet mutta kukaan ei ollut antanut vihjettä miten ne tarkalleen sijoitetaan musiikkiin.
Oma vinkkini on se niinkuin tuossa aiemmin kehoitettiinkin, kuuntele musiikkia ja kävele iskujen tahdissa. Älä alussa yritäkkään foksin askeleilla vaan senkun kävelet mutta rytmiin, ota muutama askel muuhun tahtiin ja yritä löytää rytmi uudelleen (vinkki: kantapää maahan kun instrumentti lyö tahdin). Kun tämä kävely onnistuu tahtiin ja löydät tahdin aina uudelleen ota sen jälkeen vaihtoaskeleet peliin.
Opettele pala kerrallaan, perusta ensin ja sitten muut.
Jos et opettele perustaa kunnolla niin tanssi tuntuu epämiellyttävältä ja näyttääkin siltä vaikka osaisi kuinka hienoja askelkuvioita.
Tanssikursseilla on valitettavasti aina hoppu joten näitä perusasioita ei käydä riittävästi läpi ainakaan hitaammin oppivien kanssa.