Haluan naimisiin!

"Alkaa tuntuun jo aika epätoivoiselta ja aikoinaan mies itse halusi mennä kihloihin."

Ei kannata mennä kihloihin, jos ei ota ensiksi selvää, että mitä se tarkoittaa ja onko se lupaus avioliitosta. Tietysti, jos mies lupautui ja on pettänyt lupauksensa eikä haluakaan naimisiin (muutti mielensä tai valehteli kihlautuessaan) on toinen juttu. Mutta sitten kihlaus pitäisi purkaa.

"kun mies ei ilmeisesti haluakaan naimisiin asti"

Miksi "ilmeisesti"? Eikö häneltä saa suoraa vastausta? Kyllä sinulla on oikeus tietää, jos mies ei halua koskaan naimisiin. Älä painosta vaan sitä. Jos mies haluaa myöhemmin naimisiin, mutta ei vielä niin ihmettelen syytä odotteluun. Koska teillä on jo lapsi. Jos lapsi on suunniteltu juttu ja on yhdessä haluttu niin se luulisi olevan suurempi päätös ja sitoutuminen? Toisiinne ja lapseen. Ja jos eri sukunimi häiritsee, olisi pitänyt odottaa ensiksi naimisiin menoa ja sitten vasta "hankkia" lapsia.

Mutta älä vaan perustele miehelle sillä, että kun muutkin menee ja kun muut kyselee (ehkä muut kyselee sen takia, kun teillä on ne kihlasormukset). Muilla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä, kyse on teistä kahdesta. On erittäin huono syy mennä naimisiin, kun muutkin menee! Vaikka ymmärrän, että kyselyt ärsyttää. Ja harmittaa kun muut menee.

meininkiä! kirjoitti:

"Alkaa tuntuun jo aika epätoivoiselta ja aikoinaan mies itse halusi mennä kihloihin."

Ei kannata mennä kihloihin, jos ei ota ensiksi selvää, että mitä se tarkoittaa ja onko se lupaus avioliitosta. Tietysti, jos mies lupautui ja on pettänyt lupauksensa eikä haluakaan naimisiin (muutti mielensä tai valehteli kihlautuessaan) on toinen juttu. Mutta sitten kihlaus pitäisi purkaa.

"kun mies ei ilmeisesti haluakaan naimisiin asti"

Miksi "ilmeisesti"? Eikö häneltä saa suoraa vastausta? Kyllä sinulla on oikeus tietää, jos mies ei halua koskaan naimisiin. Älä painosta vaan sitä. Jos mies haluaa myöhemmin naimisiin, mutta ei vielä niin ihmettelen syytä odotteluun. Koska teillä on jo lapsi. Jos lapsi on suunniteltu juttu ja on yhdessä haluttu niin se luulisi olevan suurempi päätös ja sitoutuminen? Toisiinne ja lapseen. Ja jos eri sukunimi häiritsee, olisi pitänyt odottaa ensiksi naimisiin menoa ja sitten vasta "hankkia" lapsia.

Mutta älä vaan perustele miehelle sillä, että kun muutkin menee ja kun muut kyselee (ehkä muut kyselee sen takia, kun teillä on ne kihlasormukset). Muilla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä, kyse on teistä kahdesta. On erittäin huono syy mennä naimisiin, kun muutkin menee! Vaikka ymmärrän, että kyselyt ärsyttää. Ja harmittaa kun muut menee.

Lue lisää

"Älä painosta vaan sitä." Piti kirjoittaa, että älä painosta vaan kysy vaan sitä. Siis noin yleisesti, että haluaako mies ylipäätänsä koskaan naimisiin (kenenkään kanssa). Mitä mieltä hän on avioliitosta. Voihan sitäkin kysyä, että haluaako toinen koskaan lapsia. Miksi avioliitosta puhuminen olisi sen vaikeampaa? Vaikka monelle se tuntuu jostain syystä olevan (Toivon mukaan joku tälläinen henkilö valaisisi meitä ihmetteleviä, että miksi näin on).

edelliseen kirjoitti:

"Älä painosta vaan sitä." Piti kirjoittaa, että älä painosta vaan kysy vaan sitä. Siis noin yleisesti, että haluaako mies ylipäätänsä koskaan naimisiin (kenenkään kanssa). Mitä mieltä hän on avioliitosta. Voihan sitäkin kysyä, että haluaako toinen koskaan lapsia. Miksi avioliitosta puhuminen olisi sen vaikeampaa? Vaikka monelle se tuntuu jostain syystä olevan (Toivon mukaan joku tälläinen henkilö valaisisi meitä ihmetteleviä, että miksi näin on).

Lue lisää

kun mieheltä ei saa minkäänlaista vastausta siihen, että haluaako koskaan naimisiin kanssani vai ei. Ei se kuulemma oikein ymmärrä koko avioliittoja jne ja hän olisi ihan tyytyväinen näin. Olin vuosia mainitsematta sanaakaan naimisiin menosta ja en voi käsittää, että nyt sitten, jos siitä yrittää puhua niin toinen suutahtaa. Olen siitäkin maininnut, että sitten on sama ottaa sormukset pois, jos hän ei naimisiin asti koskaan halua, mutta sitä hän taas ei halua tehdä.

En tosiaankaan sillä perustele avioliittoa, että kun muutkin menee. Silti olen kateellinen, kun itse ei tiedä pääseekö koskaan naimisiin asti ja rakkaudesta sen kuitenkin haluaisin tehdä. Ei kait tässä voi ku odottaa, mutta sen verran hyvin mieheni tunnen, että se ei edes tule asiaa miettimään, kun en siitä puhu.

se, kirjoitti:

kun mieheltä ei saa minkäänlaista vastausta siihen, että haluaako koskaan naimisiin kanssani vai ei. Ei se kuulemma oikein ymmärrä koko avioliittoja jne ja hän olisi ihan tyytyväinen näin. Olin vuosia mainitsematta sanaakaan naimisiin menosta ja en voi käsittää, että nyt sitten, jos siitä yrittää puhua niin toinen suutahtaa. Olen siitäkin maininnut, että sitten on sama ottaa sormukset pois, jos hän ei naimisiin asti koskaan halua, mutta sitä hän taas ei halua tehdä.

En tosiaankaan sillä perustele avioliittoa, että kun muutkin menee. Silti olen kateellinen, kun itse ei tiedä pääseekö koskaan naimisiin asti ja rakkaudesta sen kuitenkin haluaisin tehdä. Ei kait tässä voi ku odottaa, mutta sen verran hyvin mieheni tunnen, että se ei edes tule asiaa miettimään, kun en siitä puhu.

Lue lisää

ilman lopullista merkkiä sitoutumisesta, miksi enää naimisiin haluaisikaan? Miksi ihmeessä lapsenne on hänen nimissään?? Sekin, jos hän jäisi perheen ulkopuolelle nimellisesti, vauhdittaisi takuulla asioita suuntaan tai toiseen.

Siksi aion itse odottaa talon ja lasten ym. kanssa siihen, kun olemme sanoneet alttarilla "tahdon". Minä haluan naimisiin juuri mieheni kanssa, perustaa perheen ja elää tulevaisuuden yhdessä. Onnistuu se naimattomanakin, mutta minä haluan naimisiin. Minulle se merkitsee hyvin paljon ja tulen olemaan ylpeä kantaessani mieheni nimeä. Luojan kiitos mieheni haluaa naimisiin myös, on halunnut koko suhteemme ajan. Häitä olemme yhdessä suunnitelleet jo hyvän aikaa.

Mies ei enää arvosta häitä tai avioliittoa itsessään kun teillä asiat toimii avoparina hyvin, aivan kuten tähänkin saakka on toiminut. Ymmärtääkö hän mitä avioituminen sinulle todella merkitsee? Ota ihmeessä sormus pois ja seuraa reaktiota. Sano että on valheellista pitää sitä sormessa kun se ei tarkoita miehelle (enää) mitään. Pyydä kosimaan uudestaan sitten jos joskus siltä tuntuu tietäen, että sen jälkeen alkaa häiden suunnittelu. Sitä ennen älä laita sormusta takaisin sormeen. Jos joku ihmettelee, kerro, että antaa miehen tuuletella ajatuksiaan.

se, kirjoitti:

kun mieheltä ei saa minkäänlaista vastausta siihen, että haluaako koskaan naimisiin kanssani vai ei. Ei se kuulemma oikein ymmärrä koko avioliittoja jne ja hän olisi ihan tyytyväinen näin. Olin vuosia mainitsematta sanaakaan naimisiin menosta ja en voi käsittää, että nyt sitten, jos siitä yrittää puhua niin toinen suutahtaa. Olen siitäkin maininnut, että sitten on sama ottaa sormukset pois, jos hän ei naimisiin asti koskaan halua, mutta sitä hän taas ei halua tehdä.

En tosiaankaan sillä perustele avioliittoa, että kun muutkin menee. Silti olen kateellinen, kun itse ei tiedä pääseekö koskaan naimisiin asti ja rakkaudesta sen kuitenkin haluaisin tehdä. Ei kait tässä voi ku odottaa, mutta sen verran hyvin mieheni tunnen, että se ei edes tule asiaa miettimään, kun en siitä puhu.

Lue lisää

En ymmärrä miksi asiasta pitää suuttua? Riippuu tietysti miten asian esittää (kertomuksestasi voisi kuitenkin päätellä, ettää et ole mitenkään painostanut ja olet vuosia ollut puhumattakin aiheesta), mutta kai jollakin tasolla aiheesta voi keskustella? Suuttuminen jotenkin antaa kuvan, että miehestä avioliitto ei ole vain yhdentekevä vaan hänellä on erityisesti jotain sitä vastaan. Mikä sekin on ok, mutta senkin kannan voisi perustella asiallisesti. Voi olla myös, että se, että hän ei "ymmärrä avioliittoja" on vain tekosyy. Ehkä hän pelkää jotain, mitä ei halua myöntää sinulle?

Hänelle itselleen ilmeisesti sormukset ovat tärkeät ja hän halusi kihloihin. Hän vaan ei ymmärrä, että sinulle voi olla yhtä tärkeää tai tärkeämpää se avioliitto kuin hänelle kihlaus (tai "kihlaus"). Hän ei ehkä ymmärrä avioliittoja, mutta minä (ja monet muut) taas en ymmärrä miksi pitäisi hankkia kihlasormukset, jos ei olla menossa naimisiin? Pelkillä sormuksilla mielestäni on vähemmän emrkitystä kuin avioliitolla.

Hän on tyytyväinen näin. Eikö hän olisi tyytyväinen naimisissa? Muuttuisiko asiat jotenkin? Näihin on vaikea saada vastausta, jos hän ei halua asiasta puhua. On ok olla haluamatta naimisiin, mutta se ei mielestäni ole, että asiasta ei voi keskustella ja pitää suuttua.

Sanoisi edes, että "ei koskaan" tai "kyllä, joskus tai "ehkä". Ehkä hän ei sitten itsekään oikein vielä tiedä, kun ei sitä vastausta voi antaa.

kaiken kirjoitti:

ilman lopullista merkkiä sitoutumisesta, miksi enää naimisiin haluaisikaan? Miksi ihmeessä lapsenne on hänen nimissään?? Sekin, jos hän jäisi perheen ulkopuolelle nimellisesti, vauhdittaisi takuulla asioita suuntaan tai toiseen.

Siksi aion itse odottaa talon ja lasten ym. kanssa siihen, kun olemme sanoneet alttarilla "tahdon". Minä haluan naimisiin juuri mieheni kanssa, perustaa perheen ja elää tulevaisuuden yhdessä. Onnistuu se naimattomanakin, mutta minä haluan naimisiin. Minulle se merkitsee hyvin paljon ja tulen olemaan ylpeä kantaessani mieheni nimeä. Luojan kiitos mieheni haluaa naimisiin myös, on halunnut koko suhteemme ajan. Häitä olemme yhdessä suunnitelleet jo hyvän aikaa.

Mies ei enää arvosta häitä tai avioliittoa itsessään kun teillä asiat toimii avoparina hyvin, aivan kuten tähänkin saakka on toiminut. Ymmärtääkö hän mitä avioituminen sinulle todella merkitsee? Ota ihmeessä sormus pois ja seuraa reaktiota. Sano että on valheellista pitää sitä sormessa kun se ei tarkoita miehelle (enää) mitään. Pyydä kosimaan uudestaan sitten jos joskus siltä tuntuu tietäen, että sen jälkeen alkaa häiden suunnittelu. Sitä ennen älä laita sormusta takaisin sormeen. Jos joku ihmettelee, kerro, että antaa miehen tuuletella ajatuksiaan.

Lue lisää

Tuota minäkin olen miettinyt, jos jopa antaisin sormuksen takaisin, koska olemme kihlauspäivänä sopineet että menisimme naimisiin 2008 samana päivänä ja se osuu lauantaille. No meillä on yhteinen tytär jolla on tällä hetkellä ex-mieheni sukunimi (en ole vaihtanut tyttönimeäni takaisin) mutten myöskään halua avopuolisoni nimeä koska hän on äitinsä nimellä ja kun ei olla tekemisissä niin ei olla! Olen ajatellut että voisin ottaa tyttönimeni takaisin kun menemme avioon. No kun se päivä koittaa joka on vihkipäiväksi sovittu niin teen ehkä sen silloin, aika kurja temppu ihmiselle jota rakastaa, mutta kun asiasta on sovittu tavallaan jo ja olen siittä vihjaillut, koska haluan hänen pyytävän minua vielä avioon kanssaan. Minulle sormuksen merkitys romuttuu täysin jos ei sovittua hetkeä tule.

Mitä menit tekemään lapsen jos mies ei edes naimisiin kanssasi halua. Ensin avioon ja sitten vasta lapset.

Naimisiin suomalaiset esivanhempamme ovat menneet jo ennen kristinuskoakin. .siihen ei kirkkoa ja pappia tarvita.Mutta noin ainakin juridisesti se on järkevää mennä naimisiin.. niitä etuja ei avoliitossa tule.

Jaa luinkin vähän huolimattomasti... olette siis puhuneet jo asiasta. Sitten ei voi kun odottaa. Unohda konstit.

Ensin sina menna kihlomoihin sitä ennen te pitaa housut jalassa tai hamekangas alas.