Mitä mieltä olet elokuvasta Tummien perhosten koti.
Pistän tähän oman mielipiteeni:
Vain parhaat pärjäävät
Karukosken täysosuma
Masentavaa, mutta toivorikasta
Tummien perhosten koti, DVD, ohjaus: Dome Karukoski, pääosissa: Tommi Korpela, Niilo Syväoja, Eero Milonoff, Kristiina Halttu, Marjut Maristo, Kati Outinen, Pertti Sveholm,
Matleena Kuusniemi, Nordisk Film 2008
Lapsuudenkokemusten ahdistama poika Juhani ( Niilo Syväoja) joutuu saarelle, poikakotiin, jonka isäntänä on karu, mutta reilun
tuntuinen Olavi Harjula ( Tommi Korpela). Harjulan vaimo, poikakodin könsikkäästä kiinnostunut nainen ( Kristiina Halttu) ei erityisesti pysty tukemaan miestään. Pariskunnalla on myös kaksi tytärtä ( Marjut Maristo ja Edit Viljamaa). Lisäksi
henkilöskaalaan kuuluu karjan- ja taloudenhoitaja Tyyne ( Kati Outinen), joka näyttää hivenen yksinkertaiselta.
Juhanin isä on epävakaa tyyppi ja perheen asiat menevät pahan kerran sekaisin, aiheuttaen Juhanille laitoskierteen. Poikakodin
johtaja kuitenkin uskoo Juhaniin ja silmän pilkettä on myös Juhanilla ja johtajan tyttärellä.
Elokuva on toisaalta masentava kokemus. Ohjaus on laatuluokkaa ja kuvaus mahtavaa. Joskus tuntuu, että jos
katsojalla ei ole ennestään luurankoja kaapissa, hän joutuu tonkimaan pienimmätkin lapsuuden traumat tätä kuvaa katsellessaan. Paha tuntuu kostautuvan sukupolvesta toiseen, eikä se jätä rauhaan Juhaniakaan.
Elokuvaan mahtuu myös tietynlaisia sivuraiteita, niin kuin esimerkiksi johtajan innostus silkkiperhosten kasvattamiseen.
Vaimo kyllä saa tarpeekseen ja lyö kapuloita rattaisiin. Juhanin ja tyttären suhde tuntuu rakentuvan pienille puheille, mutta jo hymynhäivä merkitsee näille nuorille enemmän kuin pitkät litaniat puhetta.
Leena Landerin käsikirjoitus on vaikuttava. Se jouduttiin ostamaan Yhdysvalloista. Onneksi Karukoski pääsi näyttämään kyntensä ohjaajana. Hänen aiempiin näyttöihinsähän kuuluu elokuva Tyttö, sinä olet tähti.
Pistän tähän oman mielipiteeni:
Vain parhaat pärjäävät
Karukosken täysosuma
Masentavaa, mutta toivorikasta
Tummien perhosten koti, DVD, ohjaus: Dome Karukoski, pääosissa: Tommi Korpela, Niilo Syväoja, Eero Milonoff, Kristiina Halttu, Marjut Maristo, Kati Outinen, Pertti Sveholm,
Matleena Kuusniemi, Nordisk Film 2008
Lapsuudenkokemusten ahdistama poika Juhani ( Niilo Syväoja) joutuu saarelle, poikakotiin, jonka isäntänä on karu, mutta reilun
tuntuinen Olavi Harjula ( Tommi Korpela). Harjulan vaimo, poikakodin könsikkäästä kiinnostunut nainen ( Kristiina Halttu) ei erityisesti pysty tukemaan miestään. Pariskunnalla on myös kaksi tytärtä ( Marjut Maristo ja Edit Viljamaa). Lisäksi
henkilöskaalaan kuuluu karjan- ja taloudenhoitaja Tyyne ( Kati Outinen), joka näyttää hivenen yksinkertaiselta.
Juhanin isä on epävakaa tyyppi ja perheen asiat menevät pahan kerran sekaisin, aiheuttaen Juhanille laitoskierteen. Poikakodin
johtaja kuitenkin uskoo Juhaniin ja silmän pilkettä on myös Juhanilla ja johtajan tyttärellä.
Elokuva on toisaalta masentava kokemus. Ohjaus on laatuluokkaa ja kuvaus mahtavaa. Joskus tuntuu, että jos
katsojalla ei ole ennestään luurankoja kaapissa, hän joutuu tonkimaan pienimmätkin lapsuuden traumat tätä kuvaa katsellessaan. Paha tuntuu kostautuvan sukupolvesta toiseen, eikä se jätä rauhaan Juhaniakaan.
Elokuvaan mahtuu myös tietynlaisia sivuraiteita, niin kuin esimerkiksi johtajan innostus silkkiperhosten kasvattamiseen.
Vaimo kyllä saa tarpeekseen ja lyö kapuloita rattaisiin. Juhanin ja tyttären suhde tuntuu rakentuvan pienille puheille, mutta jo hymynhäivä merkitsee näille nuorille enemmän kuin pitkät litaniat puhetta.
Leena Landerin käsikirjoitus on vaikuttava. Se jouduttiin ostamaan Yhdysvalloista. Onneksi Karukoski pääsi näyttämään kyntensä ohjaajana. Hänen aiempiin näyttöihinsähän kuuluu elokuva Tyttö, sinä olet tähti.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Näitä voi lukea esim. Hesarin kulttuurisivuilta. Ei niitä tänne palstoille pidä tuputtaa.
Olen kyllä paremmin maakuntalehtiarvostelija.
Vai oliskohan mahiksia Hesariin.
Miksi täällä ei voisi keskustella jonkun kirjan tai filmin herättämistä ajatuksista?
Itselleni kirja oli niin vaikuttava ja oikeastaan raskaskin, että en ole halunnut elokuvaa nähdä.
Ikäihminen tietää, miten elämä voi mutkistua, kun sen alku on vaikea ja rakkaudeton. Sitä ei enää jaksa miettiä.
Tuntui erittäin raskaalta lukea. Veljeni joutui poikakotiin (samaan,jota Lander ilmeisesti kirjassaan tarkoitti).Kirja toi lähelle sellaisia muistoja ,jotka ahdistavat vieläkin. Hänelle siellä sattui vaikka mitä,eikä hän selvinnyt niistä koskaan. hän on nyt yli 70 vuotias ja jäljet ovat jättäneet häneen omat merkkinsä.