Olen kohta 16. Minulla on pari kuukautta nuorempi tyttöystävä (joka on kiva ja söpö ja pieni ja taipuu ihan ihmeellisesti). Olen kuitenkin ihan mahdoton persoona.
Hän kaatui kerran tyhjään roskikseen, siis semmoiseen kun kotona on, semmoinen pieni pönttö sisällä talossa. Vain pää ja jalat näkyivät (hän onnistui jotenkin putoamaan sinne takapuoli edellä). Hän oli jumissa eikä päässyt pois. Minun piti tulla auttamaan, mutta näky oli niin hilpeä, etten voinut olla nauramatta Otin jopa kuvan kameralla (en levitä sitä). Autoin hänet kyllä pian kuitenkin pois.
Muutaman päivän päästä annoin hänelle itse tehdyn rihkama korun lahjaksi. Siinä oli roskakori, jossa istui ihmisolio. Sain hänet punastumaan.
Tuntuu, että kiusaan häntä jatkuvasti. Ehkä se johtuu siitä, kun hän on niin söpö pelästyessään, suuttuessaan ja nolostuessaan. Ja häntä on niin helppo pelotella. Hiivin vain sängyn viereen ja menen matalaksi. Sitten herätän hänet. Sitten nousen yhtäkkiä istumaan ja huudan "phööääägh" ja hän kiljaisee. Voi kun siitä ilmeestä saisi kuvan.
Voisin kirjoittaa kirjan tempuista/muista hassuista asioista, jotka olen hänelle tehnyt. Niitä on aivan varmasti satoja. En vain voi itselleni mitään. Yhtäkkiä kun tulee tilaisuus tai keksin jonkun ilkeän juonen, minun on aivan pakko toteuttaa se. Siis hänelle.
Vaikka hän pahastuukin usein, emme me silti ole mitenkään hirveästi riidelleet. Tunnen oloni hirveän syylliseksi, vaikka anteeksi aina pyydänkin (ja saan). Joskus kyllä saan takaisinkin.
Kerran hän oli uskonut jonkin ihmeen jutun, jonka joku ihmeen hyypiö oli hänelle kertonut, että minä aijoin jättää hänet tai jotain ja hän oli ihan hysteerinen. Harmitti, kun hän oli uskonut, että minä olisin niin idiootti, etten sitä suoraan tulisi sanomaan itse. Niinpä kannoin hänet sylissäni pihalle, lohdutin samalla ja varoittamatta pudotin pieneen uima-altaaseen. Vesi oli kylmää. Kun sitten nauraen katselin kiljuvaa tyttöä, menin kyykkyyn ja pistin käden liian lähelle reunaa. Tietysti minut vedettiin pian myös altaaseen. Vesi oli kylmää.
Hän kaatui kerran tyhjään roskikseen, siis semmoiseen kun kotona on, semmoinen pieni pönttö sisällä talossa. Vain pää ja jalat näkyivät (hän onnistui jotenkin putoamaan sinne takapuoli edellä). Hän oli jumissa eikä päässyt pois. Minun piti tulla auttamaan, mutta näky oli niin hilpeä, etten voinut olla nauramatta Otin jopa kuvan kameralla (en levitä sitä). Autoin hänet kyllä pian kuitenkin pois.
Muutaman päivän päästä annoin hänelle itse tehdyn rihkama korun lahjaksi. Siinä oli roskakori, jossa istui ihmisolio. Sain hänet punastumaan.
Tuntuu, että kiusaan häntä jatkuvasti. Ehkä se johtuu siitä, kun hän on niin söpö pelästyessään, suuttuessaan ja nolostuessaan. Ja häntä on niin helppo pelotella. Hiivin vain sängyn viereen ja menen matalaksi. Sitten herätän hänet. Sitten nousen yhtäkkiä istumaan ja huudan "phööääägh" ja hän kiljaisee. Voi kun siitä ilmeestä saisi kuvan.
Voisin kirjoittaa kirjan tempuista/muista hassuista asioista, jotka olen hänelle tehnyt. Niitä on aivan varmasti satoja. En vain voi itselleni mitään. Yhtäkkiä kun tulee tilaisuus tai keksin jonkun ilkeän juonen, minun on aivan pakko toteuttaa se. Siis hänelle.
Vaikka hän pahastuukin usein, emme me silti ole mitenkään hirveästi riidelleet. Tunnen oloni hirveän syylliseksi, vaikka anteeksi aina pyydänkin (ja saan). Joskus kyllä saan takaisinkin.
Kerran hän oli uskonut jonkin ihmeen jutun, jonka joku ihmeen hyypiö oli hänelle kertonut, että minä aijoin jättää hänet tai jotain ja hän oli ihan hysteerinen. Harmitti, kun hän oli uskonut, että minä olisin niin idiootti, etten sitä suoraan tulisi sanomaan itse. Niinpä kannoin hänet sylissäni pihalle, lohdutin samalla ja varoittamatta pudotin pieneen uima-altaaseen. Vesi oli kylmää. Kun sitten nauraen katselin kiljuvaa tyttöä, menin kyykkyyn ja pistin käden liian lähelle reunaa. Tietysti minut vedettiin pian myös altaaseen. Vesi oli kylmää.
Vastaukset 5
Vanhimmat
En jaksanu lukee loppuu mut aika söpön kuulosta :D !
Vähä söpööö ! :)
Minua ei oteta vakavasti >:(
Täytynee kertoa hieman rajumpi esimerkki (taitaa olla rajuin). Hänellä oli syntymäpäivä. Minä ja muut esitimme, ettemme muista tai välitä. Myöhemmin, kun hän käveli yksin, tulin yhtäkkiä hänen takataan, otin olkapäästä kiinni ja toinen käsi suun eteen. Muutin ääntäni ja käskin häntä olemaan paikallaan ja hiljaa. Kerroin, että hänelle ei käy mitään, jos hän tottelee. Sitten otin käden pois suun edeltä, mutta pidin vielä olkapäästä kiinni. Kielsin häntä katsomasta taakse ja sitten kävelytin hänet yhteen paikkaan. Siellä häntä odotti yllätysjuhlat. Muahahaaa hän ei todellakaan osannut aavistaa. Hän ei ollut ollenkaan vihainen, mutta tuo oli silti aika raju juttu.
aina pitää vähän kiusata jotta ne tytöt ihastuu, itekkin teen samoin
Mä antaisin kaikkeni joss mull olis tollane poikaystävä joka vähän härnää välill :DD Mutt ei sillee et saisin melkee sydärin, niiku toi synttärijuttu :D