Olen nelikymppinen, ja silmät, korvat ym. aistit toimiii. Kaipaan omaa kultaa, mutta tuntuu kuin olisin jo VANHA Immeinen?
40v. Liian vanha!!
sing-le
444252
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Et sinä ainakaan minulle ole vanha, jos muuten kaikkki on ok:)
ET OLE LIIAN VANHA!
N.Y.T.hän vasta alatkin olemaan parhaassa iässäsi! Matkaa on sekä takana että edessä... näkemystä ja kokemusta kertynyt. Katso tilannetta äkkiä toisella tavalla!
Mä olen 44v. ja tuntuu että elän parasta aikaani tällä hetkellä! Minusta on kerta kaikkiaan HIENOA olla juuri tämän ikäinen. Joo naama valuu, ryppyjä löytyy joka päivä lisää ja keho muuttaa muutenkin muotoaan... se on vain särmää, persoonallisuutta ja elämänmakuista pilkettä silmäkulmissa. Ei täällä kukaan ole sitäpaitsi koskaan muuta kuin vanhentunut, sillai se menee!
Päätä pystyyn ja säädä silmäsi uudelleen kun katselet itseäsi tai sillä silmällä muita...
Eipä mitään lisättävää
vaccaveran sanoin :)
On muuten hellyyttävää huomata oman ikäisissään naisissa ensimmäisiä yhteisiä iän mukanaan tuomia pikkupiirteitä; vekin alku siellä, pussin alku tuolla... :) Persoonallista totta vie!
Neli-viiskymppisenä elämä vasta alkaa! Ja asenne on tärkeä.
Esim. tänään lähden kesäiselle autoretkelle kahden hieman kypsemmän naisen kanssa (79 ja 86vee)tapaamaan heidän sisartaan (82vee). Tiedossa takuuvarmasti hauska päivä! :D
Minusta taas ei tunnu vanhalta ollenkaan. Toisinaan taas jään katsomaan tuoreita valokuvia,
kun ikä todella alkaa näkyä vaikka kuva olisi kuinka ylivalottunut..
En tiedä mitään mitä en voisi tehdä kuin on tehnyt parikymppisenä,paitsi etten enää edes halua tehdä samaa.
Tuo kulta-asia tosin on minullakin rempallaan,
taidan sittenkin olla liian vanha etsimään sieltä mistä voisi löytyä,
pitää kai odotella vaan että joku löytäisi minut(-:
olet vanha, sä olet vanha, oli sun ikä sitten 16 tai 40.
nelikymppisille oikein ole tapaamismahdollisuuksia. Baareihin ei juuri kehtaa enää mennä yksinään ainakaan. Eikä siellä olekaan oman ikäryhmän naisia. Muut samanikäiset tuntuvat jo parinsa löytäneen.
vain toisten mielipidettä ja sitä, että ei kehtaa tehdä sitä ja ei kehtaa tehdä tätä..Kyllä siinä on elämä helposti pilalla, jos aina vaan liikaa toisten ajatuksia miettii..Todellisuudessa kukaan ei varmaan edes kiinnitä sen kamalammin niihin asioihin huomiota, mitä itse luulee..
... pääkaupunkiseudulla tai lähistöllä?
Perjantaina 29.8. Ravintolalaiva Wäiskillä (Hakaniemenranta 11, Helsinki) on Mummolaakson klubi-ilta, ja paikalla on varmaan aika paljon nelikymppisiä. Eikä taida kaikilla olla vielä pari löytynyt.
Minusta tulee isona viisas vanhus. Ainakin se on tavoitteeni. Minusta monet ihan oikeasti vanhat naiset ovat kiehtovia ihmisiä. Sinä taas et ole numeron perusteella arvioiden kuin vasta puolivälissä matkaa siihen vanhaan. Ehkä pikku hiljaa aikuistumassa?
Ehken aloittaisi seksisuhdetta ysikymmpisen kanssa ... ainakaan vielä nyt, kun olen kohtalaisen kaukana siitä iästä ;-D, mutta 40-60-vuotiaista löytyisi kyllä varmasti varsinaisia herkkuja siinäkin mielessä, jos sinkku-silmin ympäriini katselisin. Tarpeeksi näen vaimonsilminkin, jotta uskallan väittää noin. Sitä paitsi oma ihana vaimoni kuuluu hyvinkin tuohon ikä-haarukkaan.
...mielelläni vanhenen, omituinen kun olen, jopa odotan sitä. Olen liian nuori ;) Elämä saa kropassa näkyä ryppyinä ja arpina.
Ikää on karvan verran vajaa kolmekymppiä ja pahasti kallellaan vanhempiin naisiin ;)
kuitenkin siltä että huolehtii kropastaan,eikä anna vaan sen rauhassa rupsahtaa:)
Vanhemmista naisista tykkään myös.Oon miettinyt että yks syy vois olla se,että ne tuntuu luotettavimmilta ja turvallisemmilta kuin nuoremmat.
Itsestään on hyvä huolehtia oli ikä mikä tahansa. Urheilullisen näkönen, tumma viiskymppinen tulee vastaan, niin huokaisen varmaan äänen ihastuksesta:P~
Toki henkisellä puolella pitää olla palaset myös kohdallaan, siitä ei aina fyysinen ikä kerro.
Vähän niin kuin hän: www.varputavi.com
iässä. Ihminen ei musta ole koskaan liian vanha. Mulla on ystävä, joka täyttää 94 v, ja hän sanoo olevansa liian vanha. Aivot toimivat ja muisti, mutta toisen jalan polvinivel on huono, jolloin käveleminen ei onnistu yhtä hyvin kuin aikaisemmin. Hänen kanssaan on aina ilo keskustella, kun hän muistaa vanhoja asioita, joista en ole kuullutkaan. Hän lukee myös päivän lehdet ja muistaa ne kin melkein paremmin kuin minä.
Hän toivoo kyllä kuolevansa ja pääsevänsää täältä pois. Elää täytyy kuitenkin niin kauan, että elämä päättyy kuolemaan.
Tältä ihmiseltä olen oppinut paljon. Sanonta "hyvät kuolevat nuorena". En oikein usko enää siihenkään.
niin ymmärrän hänen toiveensa päästä tästä maailmasta pois.Hienoa että hänellä on sinut ystävänä.
Mä oon ajatellut että kun on näitä lomia,ni liittyis vapaaehtoistoimintaan vanhusten parissa.Ihan vaan jutustelu seuraksi.Mä oon reilun parinkymmenen ja aina arvostanut vanhuksia.Pidän vanhoista valokuvista ja on mukava katsella niitä heidän kanssaan,hääkuvia ja muita nuoruuden kuvia.Sitten nostaa katseen tähän vanhukseen ja näkee sen nuoruuden edelleen hänen silmissään:)
Itse olen 40 eli lähempänä viittä- kuin neljääkymmentä. Koen olevani nuorempi ja nuorekkaampi kuin oli parikymppisenä.
Elän elämäni parasta aikaa, sitä mitä tulevaisuus tuo tuollessaan en voi tietää, kenties jotain aivan ihanaa ;)
Tsemppiä kaikille aikuisille ja kypsille naisille.
sinulle jotenkin negatiivinen?
Itse elän myös viidettäkymmenettäni ja elämäni on parempaa kuin koskaan aiemmin. En silti pidä itseäni entistä nuorempana tai edes nuorekkaampana, vaikka esim. lihakseni ovat paremmassa kunnossa kuin kymmenen vuotta sitten. Minusta on ihanaa, ettei enää tarvitse olla nuori!
En ole koskaan oikein ymmärtänyt nuoruuden ihannointia sen koommin kuin vanhuuden halveksimistaan. Siloposkiset voivat olla söpöjä, mutta jotenkin arvostan jotain muuta enemmän ...
Minusta sana nuori ei tarkoita yksi yhteen samaa kuin hyvä olo. Oma nuoruuteni oli ainakin paljon ahdistavampaa aikaa kuin tämä nykyiseni.
joku aikuinen ihminen sanoo että on murkku,teini,nuorekas,pukeutuu nuorekkaasti,kuuntelee nuorekasta musiikkia jne, että hän taitaa oikeasti pelätä ikäänsä.
Mitä pahaa on olla oman ikäisensä? Ei 40 tarkoita että kaikki on takana ja ptää alkaa puhua kuinka on nuori että edes sen hetken tuntuisi että on toivoa?
Mä olen todella kiitollinen siitä etten ole nykynuori, heillä on hurjia hurjia paineita menestyä ja olla joku,jo siinä iässä kun itse haahuili ihan rauhassa lapsuudenjuttuja.
Vanhentua on kai sitten jokin negatiivinen asia, johon mielellään lisätään ainoaksi positiiviseksi asiaksi älyn lisääntyminen ja taitojen. Mutta kaikki muu pitää sitten ollakkin nuorekasta.
Minä olen kohta 40, ja aijon olla vielä monta vuosikymmentä oma itseni, ilman mitään nuorekas-etuliitteitä. Myös tämä ajatus ettei aikuiset ihmiset osaa juhlia tai eivät juo tarpeeksi viinaa eli siksi eivät juuri osaa juhlia, on outo. Kun mitä mä näen niin sen jos minkä osaavat suomalaiset suhteellisen enemmistönä. Aikuiset ja vanhat, nuoret ja ne nuorekkaat. Ikävä kyllä heissä ei eroa huomaa, eikö jo pitäisi?
onneksi musiikilla sentään ei ole ikärajaa, ei edes ylä sellaista.
Ettei vaan Lusinalla ole jotain henk.koht. erästä foorumin vakikävijää vastaan, kun täytyy mollata kaikenkansan edessä???
Ilmaisin itseni ilmeisen kökösti, jos tosta sai sellaisen käsityksen. Minulla ei ole kerta kaikkiaan mitään BW:a vastaan!! Halusin pikemminkin herätellä keskustelua.
Luin olikohan se wikipediasta, että runsas alkoholinkäyttö vanhentaa ennenaikaisesti, ja jotenkin se tuntui mun mielestä oudolta ilmaisulta. Okei, siinä oletettavasti tarkoitettiin ruumiin rappeutumista, mitä eittämättä tapahtuu vanhetessa - jopa silloin kun elää terveellisesti.
Mutta kun itse - kummallinen kun sitten taidan olla - miellän sanan vanhentua niin, että tulee viisaammaksi. Siksi toi wiki-lausahdus tuntui aika hassulta ... "Juodaan viinaa, tullaan viisaammiksi niin ..." - niinkös se sitten onkin :P. Pyydän jo etukäteen anteeksi niiltä, joiden päissä toi tulee soimaan muutaman päivän.
Syyt keskustelunkaipuulleni kumpuavat sellaisesta nuoruuden- ja nuorekkuuden ihannoinnista, joka ohjaa luulemaan, että onnellisuus saavutetaan kauneuskirurgialla, omaisuudella tai millä tahansa ulkoisella, ja saa tällä tavalla ajamaan kyseenalaistavan ajattelun sekä sisäiseen muutokseen pyrkimisen ohi. Sellainen varmaan saakin ihmisen pysymään jotenkin nuorena - siis väistelemään viisaammaksi kasvamista ... No, taidan mieltää sanat nuori ja vanha eri tavoin kuin yleensä nykyään on tapana - tai ainakin painottaa eri osa-aluetta niiden merkityksissä.
Onkohan tällä palstalla ketään muuta, joka ajattelisi edes vähän samaan suuntaan?
Pitänee täsmentää, ettei minulla ole ensimmäistäkään perusteen hitustakaan kuvitella, että BW olisi tyhmä, jos hän sanoo tuntevansa itsenä nuoreksi ja nuorekkaaksi, hyvänen aika!!! Minusta on aika ilmeistä, että hän ja minä vain miellämme nuo sanat eri tavoin. Kenelläkään ei pitäisi olla mitään syytä loukkaantua, jollei väkisin ymmärrä väärin.
Taisin lähteä nuoralle kävelemään näiden ilmaisujeni kanssa ... huhhuh!
Olen samaa mieltä tuosta, mitä kirjoitit nuoruuden ihannoinnista ja onnentavoittelusta kauneuskirurgialla jne. Totuus kuitenkin on, että kaikkien keho iän myötä rappeutuu, vaikkakin vähän eri nopeudella. Siinä mielessä ruumiin rappeutuminen ja vanheneminen käyvät käsi kädessä, ja lopulta seuraa kuolema (jos ei kuole ennenaikaisesti nuorena). Koska kuolema ei normaalisti houkuttele, on jokseenkin ymmärrettävää, että iän merkit voivat säikäyttääkin, kun ne muistuttavat siitä, että olemme kuolevaisia. Ja siksi ihminen joskus takertuu nuoruuteen. Haluaa elää mahdollisimman kauan.
Voi olla, että jonkun kohdalla nuoruuteen takertuminen voi merkitä jopa "viisastumisen" välttämistä. Eivätkä vanhuus ja viisaus aivan suoranaisesti synonyymejä olekaan - jotkut eivät tunnu millään viisastuvan.
Minulle nuori/vanha ovat ikään perustuvia sanoja. Nuorella on vähemmän ikää kuin vanhalla :) Sitten taas jos ruvetaan ajattelemaan, onko joku _liian_ nuori tai vanha, pitää harkita asiaa tapauskohtaisesti. Ja usein vastaus on kuitenkin: ei iällä ole merkitystä.
Minusta on ihan kiva vanheta (se ei tarkoita, että pitäisi omaksua joku vanhemman ihmisen tyyli ja status - on vain oma itsensä) ja viisastua. Samalla huomaa senkin, ettei ikinä ole täysin valmis, tarpeeksi viisas, jotta voisi lopettaa kasvamisen. Ellei sitten silloin, kun on aika kuolla.
Ja sitten vielä aloittajalle: 40-vuotias ei ole vanha. 40-vuotias on varhaisessa keski-iässä. Keskellä elämää :)
Vanhuus ja viisaus eivät millään muotoa ole synonyymejä. Minullekin sanat vanha ja nuori merkitsevät ennen kaikkea ikää - sitähän ne arvoista ja painotuksista riisuttuina nimenomaan tarkoittavat.
Oma tapani sitten ripustaa arvoja näihin sanoihin poikkeaa siitä, mitä vastaan tuossa hieman kapinoin. Tämä tapani on ehkä alun pitäenkin syntynyt juuri siitä kapinasta - ärsyyntymisestä tai jotain. :)
eli kyllä 40 täyttänyt on aika vanha ja 50 täyttänyt suorastaan ikäloppu. Niin kuin minä, esimerkiksi. Ainakin minulla naama on valahtanut samoin kuin kaikki kehon ulkonemat, nahka roikkuu, karvat harmaantuu ja jos jossain sattuisi olemaan jonkinlaista pehmeyttä se on oikeasti vaan kovaa selluliittiä. Vaivasenluut voivat sentään hyvin ja kasvavat. Ainoa oikeasti pehmeä paikka taitaa olla pää. Että sillain. Pehmopäisenä keskellä elämää. Jesss. Ja onneksi tuo selluliitti kuulostaa melkein jalokiveltä: ametisti, hematiitti, selluliitti...
... ja kovuus sinusta jotenkin toisiinsa liittyviä? Minusta tuntuu päin vastoin, että ikä on tuonut kehoon pientä pehmeyttä ;)
Ja vanhetessa ihmisestä puristuu elämän paineissa jonkintyyppinen jalokivi (selluliitti)? Onko se sitä viisastumista?
Kuinkahan kovalla äänellä nauraisit sitten 87-vuotiaana, jos lukisit tuon kirjoittamasi?
Äitee (nyt 75 vee) kertoi jokunen vuosi sitten jostain "ihan nuoresta pojasta, ehkä kuuskymppisestä".
Mä jo reippaasti yli nelikymppinen nainen, ja en todellakaan vanha. Ainoa asia mikä rasittaa on tosi nuoret naiset, jotka pyörittää mua. Ottaisin oman ikäiseni heti jos olis yhtä nuorekas iloinen ja hauska. Vaikeutensa kullakin :)
Olet aivan liian vanha yhtään mihinkään.
Hei halloo..Tääl 55 ja elämä tällä hetkellä parempaa ku koskaan ;D Tavannu uuden elämäni naisen jonka kans ihanaa..elämää vietän.Elämä loppuu, jos sen antaa loppua.Koskaan ei ole liian vanha aloittaakseen uuden suhteen..ikä on vain numeroita ;D vai?Miten voit sisäisesti on sun ikäs.Ei ku silmät avoinna kuljet ja aistit valppaana nii se kohtalo ottaa ja antaa sullekkin mitä sul on kohtalo määrännyt..Hyvää loppu kesää kaikille...
numeroita, onneksi!
Itse olen 50v, sanoisin että ikiteini, iätön tapaus!
20vuotiaana aattelin että minkähänlainen oon 30vuotiaana, no aivan sama luupää, no 30v aattelin samoin että 40vuotiaana, no sama luupää. 40v, aattelin että vieläköhän mahdan elää 50vuotiaaks, no täällähän mä, sama luupää.
Eli en ole koskaan tuntenut itseäni ikäisekseni, sitä vain elää elämäänsä...ihan omana itsenään.
On numeroita .Totta haastelet,kuka sit ookkaan...mä kans 50 ja elän täl hetkellä enempi kuin koskaan..vauhti senk ku kiihtyy vain ei meinaa peräs pyssyy..ihminen on sitä miten elämänltä ottaa vastaan avoimin mielin ja antaa sen viedä..eix vaan??kivaa kesää kaikille:) :)
Erosin 2 vuotta sitten, luulin, etten ikinä enää löydä sitä "omaa naista" ja avot löytyhän se..kun tätä ikää on yli 40 wee...nyt hyvä elämä, vaikkakin kaukosuhde..Rakastan ja olen Onnellinen..Tsemiä sulle :)Kaukosuhde oli edellinenkin...
nuorempanan tunsin olevani nuori vanhassa sielussa.
Nyt on heitetty kuperkeikkaa tuon kanssa.
Tunnen välillä olevani vanha rokkimummo ( ikuinen ja juu käytän hapsuja)ja taas joskus kun katson ikäisiäni kukkamekkomimmejä en osaa samaistua pätkääkään.
Olen kyllä luvannut vanhuuden itselleni sitten joskus Pariisin siltojen alla punkkupullo ja juusto mukana...ja se kukkahattu iliman muuta.
Myös olen haaveillut motukasta, kunnon akantappaja se olla pittää ja nenä vaan kohti auringonlaskua.Sitten ko lapset on omillaan.....
Mutta en tunne itseäni vanhaksi!!!Kummastelen joskus itseäni että jumankavita miten mä oonkin elänyt näin vanhaksi?tai siis kun välillä tuntuu että ei kerkee kaikkee..
No niin, tunteeko itsensä vanhaksi tai nuoreksi ja pitääkö jompaa kumpaa hyvänä tahikka huonona, riippuu tietenkin siitä, miten sanan merkityksen on itselleen selittänyt tai antanut jonkun toisen selittää.
Kun minusta tulee se viisas vanhus, toivoakseni kuntoni riittää vielä kärrynpyörien heittoon pitkin vanhainkodin käytävää (olisinko siinä tapauksessa vanhainkodissa ... ööö ... tää tais purra itseään nilkkaan :P). Voin tehdä kaikenlaista lapsellista ihan vain siksi, että se on kivaa, ja siksi, että olen siihen tarpeeksi aikuinen: ei tarvitse esittää tärkeää. Silti olen se viisas vanhus. Toivottavasti mahdollisimman pitkään terve.
Tämä nyt on yksi tapa ajatella siitä vanhana olemisesta. Vähän samantapainen kuin niissä Inge Löökin postikorteissa, jotka ovat riemua pullollaan (kaksi harvahampaista mummoa yhdessä).
ihan vinkiksi, että kannattaa liikkua ikäistensä seurassa niin tulee helpommin itsestään selvä olo, että pelkkä oleminen riittää. Ei ole nuori, eikä vanha, vaan iätön. Ja olo on aina yhtä täydellinen....
on enää vähän. Ei välttämättä löydy jokaisen makuun sopivaa. Yli neljänkymmenen kun menee tai viimeistään viisikymppisenä on ihmisillä myös aika pinttyneet omat tavat ja toisen kanssa elämiseen ei enää helposti kyetä. Tuntuu myös että ns. vaikeat ihmiset ovat juuri niitä vapaiksi jääneitä. Tiedä sitten miten on.
ovat liian kranttuja.
"Sattuma kuljettaa kuin tuuli laivaa.."
Noh, taidan olla itsenäinen, tiedän mä.
Vaikka kyllähän minä ihmisen itselleni kaikkuun huolisin. Ainakin joskus =)
vapaita nelikymppisia on kylla paljonkin, mutta ei niin usein liikkeella, varsinkaan nuorisopaikoissa... ja joo moni on tosiaan kehittanyt piintyneet tavat ja elamanjarjestyksen, johon on vaikea yhtakkia tulla mukaan.
nimim. parin kanssa seurustelua yrittanyt - mutta siita ei tullut yhtaan mitaan....
et ole liian vanha. Tällainen minunlaisena kaksikymppinen tytönhupakko on ihastunut aivan ihanaan 50-vuotiaaseen =) Paljon upeampi tapaus kuin nuorempansa =)
Et sä mikään vanha ole, höpsökki. Mä oon samaa ikäluokkaa ja tunnen olevani jotakuinkin kolmekymppinen. Nih.-Tietysti me ihmiset olemme erilaisia (hyvä niin) ja jokainen on sen ikäinen kuin mitä tuntee olevansa. Tsemppiä sulle!