Mä ihan kauhistuin kun tulin kattoon näitä sivuja
eikä täällä oo mitään chinchilloista!!!
Mä haluaisin kysyy chinchilla ihmisiltä että
miten saan chinchillan "kesyks"? Kyl mun oma
tulee joskus syliin ja joskus se antaa rapsuttaa
mutta siinä kaikki! Eli onko mahdillista saada
chinchilla sen kesymmäks???
eikä täällä oo mitään chinchilloista!!!
Mä haluaisin kysyy chinchilla ihmisiltä että
miten saan chinchillan "kesyks"? Kyl mun oma
tulee joskus syliin ja joskus se antaa rapsuttaa
mutta siinä kaikki! Eli onko mahdillista saada
chinchilla sen kesymmäks???
Vastaukset 3
Vanhimmat
on kolme chinchillaa, tosin olleet vasta reilun
kuukauden, mutta tuntuu todella vaikealta
saavuttaa niiden luottamusta. Standardin värinen
1,5 vuotias urokseni on todella epäluuloinen,
antaa kyllä rapsuttaa kaulasta ja
leuanalta.Nauttii siitä niin, että pää tuntuu
kääntyvän pois paikaltaan. Yritän myöskin opettaa
sitä sanomaan päivää tarttumalla sitä peukalolla
ja etusormella "kädestä"! Senkin hän kyllä
sallii, mutta syliinottamista ei ainakaan vielä!
Musta uros taas ei tykkää rapsuttamisesta
ollenkaan : se iskee "kädellään" sormeni pois
kuin sanoisi, että "häivy"! Vapaana juostessaan
se kyllä saattaa makuuhuoneessa hypätä
olkapäälleni, kun istun paikallani sängyn päällä
ja kutsun sitä nimeltä! Myös valkoinen tyttöni
saattaa tulla uroksen perässä hätäisesti
polvelleni, mutta sitten kiireesti pois!! Se on
tosi arka. Olen kyllä hyvin viehättynyt niihin,
mutta vähän surullinen, kun he ovat niin
epäluuloisia! Tosin he ehkä saattavat luulla,
että aion syöttää heidät koiralleni, koira kun
jaksaa seurata heidän puuhastelujaan illat
pitkät!!!
Hejsan. =)
Ajattelin nyt tähän kirjoitella jotain, vaikken
mikään varsinainen chinchillaihminen olekaan. Sen
verran chinchilloja tunnen että heinäkuussa
luokseni päätti muuttaa yksi kappale oikein
persoonallista chinchillaa. =)
Herra on nyt vajaan vuoden vanha (s. tammikuu
'01), ja syntynyt eläinkaupassa josta tosiaan
mulle tuli tossa kesällä.
Pörri on kesyyntynyt tosi paljon siitä millainen
se oli kun mulle tuli, tosin ei edelleenkään
suostu tulemaan paijailtavaksi syliin.
Pörri- herra tulee kyllä syliin, mutta heti jos
koittaa ottaa käsiin tms. niin lähtee samantien.
Eli hänen pitää saada olla omasta tahdostaan
sylissä, niin kaikki on hyvin.=)
Muutenkin koko chinchilla oli täydellinen yllätys.
Pörri on älyttömän vaativa lemmikki, varsinkin
minulle, jolla aikaisemmin on ollut vain
gerbiileitä. Temperamenttiä riittää vaikka muille
jakaa. =)
Mutta ehkäpä tämä sepustus riittää tästä aiheesta
tällä kertaa...=)
omat chinchillani(12kpl,ollut 7,5 vuotta)ovat
kaikki ns.käsikesyjä ja ihania lemmikkejä jotka
viihtyvät sylissä yms.ne tulevat häkistä kädelle
heti kun avaan häkin oven ja kesyimpiä pystyn
pidellä kämmenelläni yhdellä kädellä ja siinä se
sitten nököttää uteliaana ympärilleen kuikuillen.
marsuahan chinchillasta ei saa,mutta hurmaavan
lemmikin kuitenkin!
oikotietä chinchillan sydämeen ei ole,vaan aika
on avain sana.puuhasteleminen chinchillan kanssa
päivittäin lujittaa luottavuutta.minulla on ollut
chinchilloja joidenka "kesyttäminen" on vienyt
vuosia!tämänkinhetkiset chinchillani ovat olleet
minulla vuosia,joidenka aikana luottamus on
syntynyt.cincuni tuntuvat tulevan rohkeimmiksi ja
luottavaisimmiksi päivä päivältä.
chinchilla on helpointa totuttaa ihmiseen heti
pienestä pitäen,mutta ikä ei ole mikään este.omat
cincuni ovat lähes poikkeuksetta tulleet minulle
1-2,5 vuotiaina ja lähes käsittelemättömänä.ja
kaikista on tullut hurmaavia kumitassuja!
suosittelenkin että oleskelet cincusi kanssa
mahdollisimman paljon ja näin opitte toisistanne
päivä päivältä enemmän!