Uusi kone jonka tiedot:
Aspire M5100-BE71
AMD Athlon 64 X2 5000
#20GB HDD
"GB DDR II RAM
DVD RW Dual Double Layer
Ati Radeon HD 2400 PRO up to 1018MB
Ja Vista C:asemalla.
Haluaisin laittaa linuksin rinnalle mutta mikä distro olisi kätevin?
Aspire M5100-BE71
AMD Athlon 64 X2 5000
#20GB HDD
"GB DDR II RAM
DVD RW Dual Double Layer
Ati Radeon HD 2400 PRO up to 1018MB
Ja Vista C:asemalla.
Haluaisin laittaa linuksin rinnalle mutta mikä distro olisi kätevin?
Vastaukset 26
Vanhimmat
On helpompi saada apua ongelmatilanteissa. Jakelut sisältävät melko pitkälle samoja ohjelmia vähän eri tavalla höystettynä.
Pari hyvää vaihtoehtoa:
Mandriva
http://onse.fi/mandriva-one-fi/2008.1/GNOME/
Ubuntu
http://www.ubuntu-fi.org/
Molemmat suomenkielisiä, molemmat käyttävät Gnome-työpöytää, joka on selkeä ja helppo plus molempia voi kokeilla ensin CD-levyiltä suoraan. Ei siis tarvitse tehdä hätäisiä päätöksiä. Kannatta kokeilla rauhassa, ja testata esim. netin toimivuus, omien oheislaitteiden toimivuus (tulostin yms.).
Saman hintaisia nuo mainitsemani järjestelmät ovat. Alennusta sinulle(kaan) ei myönnetä, ne saat ilmaiseksi. :)
Ei paljoa mutta kuitenkin KDE:llä.
http://onse.fi/mandriva-one-fi/2008.1/KDE
Nuo mandriva-onet on riisuttu malli Mandrivasta niin että ne mahtuu yhdelle CD:lle.
Lataa täysi versio:
http://ftp.sunet.se/pub/Linux/distributions/mandrakelinux/official/iso/2008.1/mandriva-linux-free-2008-spring-dvd-i586.iso
niin saat enemmän vaihtoehtoja. Voit esim. sisäänkirjautumisessa sanoa käynistetäänkö Gnome vai KDE.
Ja edelleen, ei maksa mitään.
..ja kubuntuun Gnomen. Triviaalisti.
sudo aptitude install kubuntu-desktop
Noin vaikeaa se on :) Ja sisäänkirjautuessa voi valita kumpaa käyttää.
Mihin käyttöö ja millaiselle käyttäjälle...
Ubuntu on hyvä peruskäyttöön jos haluaa ilmaisen, Suse Enterprise Desktop jos haluaa kunnon business laatua, Red Hat Enterprise Desktop vastaava, Gentoo olisi säätäjälle, Mandriva (etenkin Powerpack) olisi hyvä powerjuuserille, Debian sitten olisi melkein sellainen rakennussarja ja tekee selvää eroa vapaisiin softiin, openSuse ja Fedora sitten olisi Susen ja Red Hatin ilmaisversiot harrastajille ja "alan miehille". Eli lyhyt tuki, ovat ehkä hieman beetaa ja käyttäjätestia businessversioille sopii harrastelijoille kotikäyttöön jos haluaa.
Niin ja CentOS sitten olisi vähän kuin Red Hatin halpakopio. Eli on revitty irti kaikki mitä ei voi levittää ja kääräistyy ilmaiskäyttikseksi kasaan omalla brändillä.
Koneen yhteensopivuus selviää helpoiten kokeilemalla.
" Debian sitten olisi melkein sellainen rakennussarja ja tekee selvää eroa vapaisiin softiin"
Mitä ihmettä sä tuolla tarkoitat? Ensinnäkin Debian ei ole oikeasti sen vaikeampi tai "rakennussarjampi" kuin ubuntu. Se joka on käyttänyt ubuntua osaa taatusti käyttää Debianiakin. Ja toisekseen mitä ihmettä tarkotat tolla "tekee selvää eroa vapaisiin softiin"? Pakko sanoa etten kyllä ymmärtänyt mitä tarkotat. Tuo ei nimittäin pidä paikkaansa.
Epävapaiden ohjelmien kohdalla Debian on hyvin tarkka, niitä ei oteta jakeluun. Mutta Epävapaita ohjelmia varten on omat virallisen julkasun ulkopuoliset repot, ne on Debianin ylläpitämiä vaikka niissä olevat ohjelmat ei olekaan virallisesti osa jakelua. Debianin palvelimilla on non-free ja contrib repot ja lisäksi on debian-multimedia.org repository.
"Mitä ihmettä sä tuolla tarkoitat? Ensinnäkin Debian ei ole oikeasti sen vaikeampi tai "rakennussarjampi" kuin ubuntu."
Debian kyllä on vaikeampi kuin Ubuntu muutamista käytettävyys syistä, tuntuu olevan enemmän konffattu valmiiksi palvelimeen ja lisäksi se ei ole lokalisoitu lähellekään yhtä hyvin.
"Epävapaiden ohjelmien kohdalla Debian on hyvin tarkka, niitä ei oteta jakeluun."
Aivan.
Debian on mielestäni erittäin hyvä käyttis ja ilmaisten palvelinkäyttisten parhaimmistoa. Muuten Debian tuntuu olevan ennemminkin "puhdas" vapaiden ohjelmien käyttiskokonaisuus joka tehty pitkälle palapeliksi, tästä syystä Debian on hyvä sellaiseen modaamiseen ja siksi Debiania on käytetty pohjana lukemattomiin käyttiksiin. Softan lisensointipolitiikka on tarkka, samoin muukin ylläpito miten projekti lyöty kasaan. Erinomainen sellaiselle joka haluaa ottaa siitä vapaat komponentit ja käydä vääntämään joko omaa tuotetta tai sitten vääntää siitä mieleinen käyttis. Rajummin käyttistään modaavalle Debian kyllä sopivampi kuin Ubuntu.
Ei ole sattumaa, että mm. Ubuntu ja Maemo hyödyntävät Debiania. Samoin lukematon määrä harrasteprojekteja. Siitä vaan on hyvä lähteä tekemään.
"Debian kyllä on vaikeampi kuin Ubuntu muutamista käytettävyys syistä, "
Anna nyt jokin esimerkki äläkä vaan lauo tommosia väitteitä. Et ole ilmeisesti edes kokeillut Etchiä tai lennyä vaan jotain vanhempoaa versiota.
"tuntuu olevan enemmän konffattu valmiiksi palvelimeen"
Se, jos palvelin kamat on konffattu ei tarkota sitä ettei työpöytäkäyttö olisi aivan yhtä helppoa ja sujuvaa kuin ubuntulla. Se nimittäin on.
"ja lisäksi se ei ole lokalisoitu lähellekään yhtä hyvin. "
No annapas taas joku esimerkki siitä missä Ubuntu on lokalisoitu ja missä debian ei ole?
""Epävapaiden ohjelmien kohdalla Debian on hyvin tarkka, niitä ei oteta jakeluun."
Aivan."
Jätit sitten, tahallasi? huomiotta sen kun sanoin että ne non-free kamat on debianin non-free ja contrib repossa sekä debian-multimedia.org:ssa?
"Anna nyt jokin esimerkki äläkä vaan lauo tommosia väitteitä. Et ole ilmeisesti edes kokeillut Etchiä tai lennyä vaan jotain vanhempoaa versiota."
Etchiä viimeeksi. Ja siinä tuntui olevan sudo konffattu eri tavalla, käyttöliittymästä puuttui lisää/poista -sovelluksia yms. viimeistelyä.
"No annapas taas joku esimerkki siitä missä Ubuntu on lokalisoitu ja missä debian ei ole?"
Ensimmäinen kernelipäivitys niin sönkkäs englantia jossain viestissä ja järjestelmä -valikossa puhuttiin enkkua ristiin suomen kanssa yms. Lokalisointiaste kyllä selvästi heikompi Debianissa.
Mä teen jossainvaiheessa taas ison kasan ruutukaappauksia Lennystä kuten tein Etchinkin kohdalla. Sitten on ainakin aika vaikea väittää, että jotain tiettyä ominaisuutta ei muka ole debianissa.
Suosittelen oikeesti sua kokeilemaan vaikkapa Lennyä työpöytäkäytössä.
Tässä on sulle /etc/apt/sources.list, jolla saa myös non-free kamat:
deb http://ftp.fi.debian.org/debian/ lenny main non-free contrib
deb-src http://ftp.fi.debian.org/debian/ lenny main non-free contrib
deb http://security.debian.org/ lenny/updates main non-free contrib
deb-src http://security.debian.org/ lenny/updates main non-free contrib
deb http://www.debian-multimedia.org/ lenny main
Etchissä, ja etenkin Lennyssä on kyllä kutakuinkin kaikki ne helpottavat työkalut mitä ubuntussakin on. Etchistä puuttuu vielä mm. se "lisää/poista sovelluksia" -työkalu, mutta lennyssä se on. Lennyssä Totem osaa hakea puuttuvat kodekit, cups osaa autokonffata printterin lennossa halin avulla, xorg 7.3 osaa hyvin pitkälle autokonffata itsensä ja xorg.conf -asetustiedosto on nyt enimmäkseen tarpeeton, mukana on myös powermanagerit, networkmanagerit, update-managerit jne. Ja ne siis asentuu ihan oletuksena kun debianin asennusohjelmasta valitsee työpöydän.
Lennyssä on myös gnomen uudet bluetooth kamat. Esimerkiksi kännykän saa paritettua tietokoneen kansa ihan heittämällä ilman että komentoriveihin jne tarvitsee koskea, Tiedostoja saa siirrettuä bluetoothin yli koneelta N95:n ta päinvastoin suoraan nautilus-filemanagerista.
jne jne jne
"käyttöliittymästä puuttui lisää/poista -sovelluksia yms. viimeistelyä. "
Joo Lisää/poista sovelluksia työkalu jne puuttuu Etchistä, mutta ne ON Lennyssä ja ne asentuu oletuksena kun Lennyn asentaa.
"Etchiä viimeeksi. Ja siinä tuntui olevan sudo konffattu eri tavalla,"
Niin on ja hyvä niin koska Ubuntun tapa käyttää sudoa on suorastaan sudon väärinkäyttöä. Lyhyesti:
Sudo suunniteltiin alunalkaen siihen, että sen avulla voi antaa tietyille tavallisille käyttäjille oikeuden ajaa YKSITTÄISIÄ rootin oikeudet vaativia ohjelmia. Sudoa EI koskaan tarkotettu käytettäväksi niin kuin ubuntu sitä käyttää. Ubuntussa sudo-oikeudet omaavalla käyttäjällä on oikeus ajaa KAIKKIA rootin oikeudet vaativia komentoja. Se ei ole se miten sudoa oli tarkotettu käytettävän. Sudon idea oli se, että rootin työvastuuta voidaan RAJOITETUSTI jakaa muille käyttäjille. Sudoa ei ollutt tarkoitettu rootin korvikkeeksi vaan rootin tueksi.
Ubuntussa on vielä sekin ikävä puoli, että ainakin aiemmin luotiin vain se sudokäyttäjä käyttistä asennettaessa. Asia on voinut muuttua. Jokatapauksessa siitä seurasi se, että moni ubuntun käytäjä käytää sitten jatkuvasti jokapäiväiseen käyttöön sitä sudo-oikeuksin varustettua käyttäjää. Se ei ole varmasti hyvä, koska jos käyttäjän salasana vuotaa niin joku voi tehdä koneella kaiken sen mitä rootti voisi.
Sudon voi ottaa vastaavaan käyttöön myös debianissa, mutta oletuksena sudo on konffattu siten ettei käyttäjille anneta oikeuksia. Debianissa on root-käyttäjä, jolla ylläpitotoimet voi tehdä.
Itseasiassa en ymmärrä miten root-käyttäjän käyttäminen olisi vaikeampaa kuin sudon. Jos tavallinen käyttäjä käynnistää vaikka synapticin niin sillon kysytään rootin salasanaa, ihan vastaavasti kuin sudokäyttäjältä kysyttäisiin hänen omaa salasanaansa.
"Itseasiassa en ymmärrä miten root-käyttäjän käyttäminen olisi vaikeampaa kuin sudon"
Ei mitenkään, käytän sekä debiania että ubuntua eikä root-oikeuksien käytössä ole käytännössä juurikaan eroa. Graafiset ohjelmat kysyvät salasanaa aivan samaan tapaan molemmissa, komentorivillä on se ero että kun ubuntussa pistetään sudo niin dedianissa kirjaudutaan superuseriksi.
Tästä sudon ja rootin turvallisuudesta on kyllä ennenkin väännetty palstalla. Muistelisin joskus lukeneeni tarkemminkin asiasta jossain muualla että sudo olisi turvattomampi, siinä oli oikein syvällisempiäkin perusteluja asiaan, en vaan muista mitä ;D Itse en kuitenkaan pidä sudon salasanaa sen helpommin arvattavana kuin rootin salasanaa tai mitä mieltä olette? Millä perusteella sudon salasana olisi helpompi tai vaikeampi arvata kuin rootin salasana?
Tiedän kyllä että kokeneempia käyttäjiä ubuntun sudo ärsyttää mutta jos haluaa käyttää ubuntua perinteiseen tapaan voi sudo-oikeudet poistaa kaikilta käyttäjiltä, kunhan muistaa ensin asettaa rootille salasanan, ja sen jälkeen ubuntuakin voi käyttää kuten debiania, rootin tehtävät onnistuvat vain superuseriksi kirjautumalla.
Ainoa mitä tuosta sudon turvattomuudesta tulee mieleen on että root ei pysty kirjautumaan etänä mutta sudo pystyy joten sitä kautta tunkeutuja voisi tulla ulkopuolelta sisään. Mutta jos joku nyt ns. syvällisesti pystyy perustelemaan miten sudo on turvaton rautamuurin takana olevalle kotikäyttäjälle niin ottaisin mielelläni informaatiota vastaan.
"Sudoa EI koskaan tarkotettu käytettäväksi niin kuin ubuntu sitä käyttää. Ubuntussa sudo-oikeudet omaavalla käyttäjällä on oikeus ajaa KAIKKIA rootin oikeudet vaativia komentoja."
Mutta kun tuo sitten tekeekin käytön vaivattomaksi silloin kun sitä käytetään kotioloissa. Ja itseasiassa varmaankin käytännön tasolla lisää tietoturvaa kun porukka ei sitten käytä yksistään roottina sitä konetta niinkuin jollain Windows XP:llä.
tietysti.
Ubuntu lienee parhaat päivänsä nähnyt mutta pankaapa nimi mieleen: Ulteo.
Mandrivalta kenkää saanut Gaël Duval on parissa vuodessa kehittänyt varsin suurta mielenkiintoa herättävän jakelun. Saattaa olla vielä Ubuntu-hypettäjätkin helisemässä.
Täh? Ubuntuhan on kovassa nousussa, vastahan siitä tuli toinen pääjulkaisu. Ensimmäinen (6.06) oli sellainen mikä jo kelpasi peruskäyttöön, seuraava eli nykyinen 8.04 sitten kelpaa jo moniin yrityksiin ja siihen on saatavilla paljon kolmannen osapuolen softaa mitä on linuxeille ilman nysväämistä ja on varsin mature. Seuraavassa lienee sitten saatavilla jo Adoben ohjelmistot ja pelejä, että käyttö voi laajeta sinnekin suunnalle.
Ubuntu kyllä näyttää syövän päät kuluttajamarkkinoiden Linux -pohjaisista käyttiksistä, tosin ilmaisuus sitten on eduksi että haitaksi. Mandriva varmaan hyötyy myöhemmin kun Linux -pohjaiset saa jalansijaa kuluttajamarkkinoilla Ubuntun ansiosta ja Manriva pääsee sitten tarjoamaan lisäarvoa maksullisilla tuotteilla. Suse ja Red Hat sitten jyrää yrityspuolella.
"Mandriva varmaan hyötyy myöhemmin kun Linux -pohjaiset saa jalansijaa kuluttajamarkkinoilla Ubuntun ansiosta"
Pientä rajaa hei! Vuosi pari sitten Ubuntu oli ehdoton suosikki sinunlaisesi aloittelijoiden keskuudessa, josta varmaan suurin osa täysin asiattomasta hypetyksestäsi kumpuaa, mutta bugisuutensa takia suosio on jyrkästi hiipumassa.
Kovassa kasvussa tuntuu olevan, eikä tässä mitään ihmeellistä bugitusta ole. Pitää vain porukan ymmärtää käyttää niitä valmiita LTS versioita mitä on tarkoitettukin niin ei ole hätäpäivää.
Ja kyllä tämä ihan vakaa on. Itseasiassa minulle tuli Debianin vakaassa versiossa nopeammin ongelma kuin Ubuntulla kun GCC:n manuaali loisti poissaolollaan ja lokalisoinniin keskeneräisyys teki siitä todella hiomattoman oloisen. Hyvä se on edelleen mutta käyttikset vaan selvästikin Linux -pohjaisissa ovat tässä muutaman vuoden ajan alkaneet suuntautua omille markkinoilleen.
Aloittelijalle ja uuteen koneeseen suosittelisin tällä hetkellä Ubuntu/Kubuntu 8.04.
Täysin suomenkielinen. Suomalainen foorumi, joka myös on erittäin aktiivinen. Jos Enkku ei taivu. Ohjeita on netti tulvillaan. Helppo ja nopea asentaa. Ongelma on että uusimmassa Ubuntu 8.04.1 kaikki vaan toimii! Kikkailijoille ja haastetta haluaville en suosittele ollenkaan. Itse olen käyttänyt Ubuntua 2004 vuodesta lähtien ja katunut en ole tippaakaan. Välillä pitää kokeilla toisia distroja, mutta Ubuntu pysyy pääkäyttiksenä. Sattuu myös olemaan ainut mikä toimii ongelmitta omassa koneessa.
Lataa Ubuntu 8.04.1 desktop levy polta vaikka RW-levylle ja kokeile tykkäätkö. Jos tykkäät, niin kullin luikaus ja se on koneella ;)
Jos Gnome pöytä ei nappaa ja haluat kokeilla vaikkapa KDE pöytää se onnistuu asentamalla Kubuntu-desktop paketin. Tai vaikka FXCE (Xubuntu) xubuntu-desktop.
Itse käytän Gnomea, eli ihan perus Ubuntu, jolle myös on paras tuki ;)
Distrowatch top 10 http://distrowatch.com/
Siitä kun lähtee, niin eiköhän oma distro löydy,mutta Ubuntua suosittelen ehdottomasti!
Näyttäisi taas openSUSE olevan ekana distrowatchin listalla. ;)
http://distrowatch.com/index.php?dataspan=13
Ubuntua näyttää joka asennossa paitsi viimeiseltä 3kk, myös viimeiseltä 7pv.
Tajuttomat virheet tuossa eikä tuollaisella englanninkielisellä sivulla käy kuin murto-osa niistä ketkä Ubuntua käyttää.
tietää mikä sinulle on paras.
Itse siirryin linuxiin kokeilemalla Ubuntua, Mintiä, PCLinuxOS:ää ja openSusea. Kaikki olivat koneella useammankin kerran ennenkuin päädyin openSuseen (vanhemmalla KDE:llä). Se oli minulle paras vaihtoehto.
Jakeluita tulee ja menee, Slackware on ja pysyy.
Jo vuodesta 1993.
http://www.slackware.com/
Kaikki toimii asennuksen/päivityksen jälkeen suoraan tehdasasetuksilla ja Suomen kielellä. Jalostettu Ubuntusta ja on erittäin vakaa käyttöjärjestelmä, ei ole vielä kertaakaan tökkinyt suosittelen kokeilemaan.
arch linux