Olen töissä täysin väärällä alalla ja sen huomaa; jokainen työpäivä on turhauttava ja päivän jälkeen ketuttaa aina. Minulla on akateeminen koulutus, mutta en ole löytänyt oman alan töitä. Nyt olen niin kyllästynyt nykyiseen paskaduuniin, että tekisi mieli irtisanoutua heti huomenna. En vain haluaisi olla työttömänä ja siksi lähteminen on pitkittynyt.
Mitä kannattaa tehdä? irtisanoutuessani joudun kärvistelemään karenssin kanssa, mutta toisaalta töissä on jo niin kettumaista olla, että mielenterveys on uhattuna. Mistä saan apua karenssin ajaksi? Rahatilanne on tiukka jo entuudestaan, sillä palkka ei ole kovinkaan suuri...Apua!
Mitä kannattaa tehdä? irtisanoutuessani joudun kärvistelemään karenssin kanssa, mutta toisaalta töissä on jo niin kettumaista olla, että mielenterveys on uhattuna. Mistä saan apua karenssin ajaksi? Rahatilanne on tiukka jo entuudestaan, sillä palkka ei ole kovinkaan suuri...Apua!
Vastaukset 14
Vanhimmat
...neuvoja en oikein osaa antaa.
Mutta, jos oikein tiukille ottaa niin hae apua vaikkapa työpaikkalääkäriltä.
...antaa kyllä sairaslomaa ehkä jopa viikonkin, mutta ilmeisesti olen liian nuori uupumaan ja toisaalta, voiko työssä, jota apinakin osaisi tehdä, uupua? No juu, voi tietenkin, mutta pitää olla 5-kymppinen marisija, ennenkuin saa kunnolla vapaata.
Tuntuu, että tilanne on todellinen umpikuja. Ei ole varaa lähteä, mutta pää hajoaa. Oman alan töissä saisin vähintään kaksi kertaa enemmän palkkaa, mutta kun töitä ei juuri nyt ole. Prkl!
...tai mitä-ne-nyt-ovatkaan.
Kerro siellä ihan suoraan, että kuuppa halkee jos tuumaakaan enää tuonne päin joutuu vilkuilemaan. Masennus iskee. Ilmeisesti sinulla masennus jo onkin.
Ja kaikenlisäksi ihan oikeasti, ei tuo todellakaan ihan vähäpätöinen asia ole, vitutukseen ei ehkä kuole, mutta mielenterveyden se tosiaankin voi viedä.
Jos sairauslomasi on työsuhteen päättymisen jälkeen, niin se karenssi kuluu yhtäaikaa sen kanssa.
Toisaalta: miksi kannattaisi sairausloman aikana työkkärissä ilmoittautua, sillä karenssi voidaan määrätä vain työsuhteen päättymisestä lukien, ei myöhemmin, joten se kuluu pois teitpä karenssiaikana mitä tahansa.
eikö ihan tosissaan oo muuta keinoa päästä pois?! Työntekijälle on siis tehty ylivoimaisen hankalaksi jättää työ. Pakotetaan siis huonoon duuniin ja samalla pitäis sitten jaksaa tsempata ja hakea parempaa. eli jos oot jumissa jossain maan raossa niin ei oo mitään mahdollisuutta nousta tasoa ylemmäs.
Ei ole tehty hankalaksi, kyllä sopii työt lopettaa jos niin haluaa, mutta miksi muitten pitäisi sitten kustantaa laiskan elämä.
Jos ap lopettaa, niin eiköhän se työnantaja palkkaa sinne jonkun toisen tilalle. Työttömiä on siis ko. "vaihdon" jälkeen yhtä monta kuin ennen kyseistä operaatiota.
Tietääkseni jos ottaa loparit, mikään ei estä hakemasta välittömästi uutta duunia. Ainakin itse olen vastaavissa tilanteissa vaihtanut työpaikkaa. Mene puhelinmyyjäksi, sinne pääsee kaikki heti. Ja hyväpalkkaista hommaa.
...jos et ole vielä sitä tehnyt. Kun/jos saat uuden paikan, irtisanoudu vanhasta. Sillä tavalla koko homma ei kuuly työkkärille pätkääkään. Muista kuitenkin, että se uusi paikka pitäisi ehdottomasti löytyä ensin, muuten se on todellakin erokarenssi automaattisesti ja vääjäämättä.
Koska et ole työtön, sinulla on joltisenlaiset mahdolllisuudetkin, tosin akateemisuus taitaa kylläkin haitata; koulutettua ei mielellään oteta "paskaduuniin" juurikin siksi, että ne kuitenkin lähtevät kohta muualle.
Akateemisten hommiin tuo "paskaduunihistoria" on melkoinen kompastuskivi. Vaikka jotkut jauhavatkin kuinka kaikki työ on arvokasta, käytännössä asia on aivan toinen. Jos kaikki työ olisi arvokasta, ei palkattomia orjaduunejakaan olisi, muta silti niitä on. Akateemisissa kuten muissakin ammattitaitoa vaativissa töissä määräävä tekijä on työkokemus (eikä koulutus, se on vain kynnysehto) eikä työkokemuksesksi lasketa diipadaapa paskaa, päinvastoin se tulkitaan niin, ettei asianomaisesta muuhun ole.
Ainahan sitä voi yrittää vakuuttaa työnantajaa toisin, mutta kukaan ei sen asian selvittämiseksi uhraa latiakaan, kun oven takana on tarvittaessa kilometrin jono hakijoita vaikka kuinka kuulemma on työvoimapula.
Mitä ylempiin/johtotehtävin suuntaudut (no, kysyjällä ei liene tästä kyse), sitä enemmän tuolla ns. "loogisella työhistorialla" on merkitystä. Lisäksi siihen tulee vielä riittävän hajuton, mauton ja itseään korostamaton luonne. Mahsollisia kilpailijoita ei monikaan tielleen rekrytoi.
Jos lähdet tuosta nykyisestä duunistasi, niin mihin omasta mielestäsi sinulla olisi realistiset mahdollisuudet työllistyä? Jos mahdollisuudet ovat huonot, niin sinun kannattaisi ehkä miettiä, miten voisit tulevaisuudessa työllistyä sellaiselle alalle ja sellaisiin tehtäviin, jotka sopisivat sinulle nykyisiä paremmin. Se saattaa edellyttää myös lisäkoulutusta.
Sinuna miettisin ensin kokonaiskuvan valmiiksi ja jos ainoa mahdollisuus olisi irtisanoutuminen, niin sitten irtisanoudut, kunhan saat vähän pesämunaa kerättyä karenssin ajalle.
Toivottavasti tämä solmusi jotenkin aukeaa.
Olen tällä hetkellä siis paskaduunissa, johon ei koulutusta tarvitse. Mahdollisuudet olisi vaikka mihin, mutta juuri nyt ei ole oman alan paikkoja juurikaan auki. Tällä hetkellä on vain yksi työhakemus vetämässä, tosin ensi viikolla on tarkoitus kirjoitella avoimia hakemuksia/soittaa eri firmoihin. En myöskään halua vaihtaa yhdestä paskaduunista toiseen, vaan nyt olisi aika löytää "oikea" työ.
Pointti on siis se, että työttömänä en haluaisi olla, mutta se alkaa vähitellen tuntua paremmalta vaihtoehdolta kuin nykyisessä työssä kärvistely. Ihmettelen vain, miten hankalaksi irtisanoutuminen on tehty noin taloudellisesti. Tokihan sitä voi sanoa itsensä irti tuosta vain, mutta kun vuokratkin pitäisi maksaa.
On turhauttavaa olla työssä, jossa ei aivoja tarvitse käyttää. Se ei vain sovi minulle, jollekin toiselle varmasti taas sopii mainiosti. etenemismahdollisuuksia saattaisi tässäkin työssä olla, mutta koska ala on täysin väärä, ei minulla ole motivaatiota mihinkään. Yhtään vaikeaa tehtävää ei ole tullut vastaan ja se turhauttaa vielä enemmän, että töissä on niitä, jotka eivät opi helpoimpiakaan juttuja -- siksi minulle on langennut kaikenlaiset hommat ja olen jonkinlainen jokapaikanhöylä, koska muut eivät osaa/viitsi opetella uusia tehtäviä.
Ikävä tilanne ja tuntuu todella turhauttavalta! En halua "elää yhteiskunnan varoilla", mutta ei tässä työssäkään jaksa olla, kun tuntuu, että aivot surkastuvat!
Mahdollinen karenssi voi pienetyä jos sinulla on lääkärilä todistus, työn takia masennuksesta. Kerrot mahdollisimman tarkasti olosi työkkärin lautakuntaselvitykseen ja korostat että haet koko ajan omia kykyjäsi vastaavaa työtä. Tällaiset seikat on aika ratkasevia, mielellään sulla ois hyvä olla mahdollisimman pitkä sairausloma työssäolon ajalta, jotta ymmärtävät että siinä leikitään sun mielenterveydellä! Eli, hae ensin mahd. pitkä saikke (kyllä hyvin puhumalla sitä heltiää), sitten otat potkut ja laitat asiat työkkärissä vetämään. Ja kyllä karenssin ajaksi pitäisi saada sossusta rahaa, ainakin vuokriin ym. Kunhan sinulla ei ole liian iso kämppä, eli yksinasuessa vain yksiö jne. Tsemppi' sulle, toivottavasti löydät pian uutta, paremmin kykyjäsi vastaavaa työtä! Niin ja koitahhaan puhua esimiehellesi? jos löytyis parempaa hommaa? tai kerrot esimiehelle että jos ei anna potkuja niin ketkuttelet koko ajan saikkella, niin etköhän potkut saa! Silloin ei työkkärillä mitään sanomista pitäis olla, jos saa potkut esim sen takia kun "ei sovellu tehtäviin"...
Erottaessa yli 5 pvää kestäväksi tarkoitetusta työstä erokarenssi on joko 3 kk tai ei sitten karenssia. Mitään välimuotoja ei ole.
Karenssia ei siis voi lääkärintodistuksella tai millään muullakaan lyhentää. Jos sairausloma kuitenkin jatkuu työsuhteen aikana, niin taloudelliset tappiot pienevät, koska karenssi voidaan asettaa alkamaan vain työsuhteen päättymisestä lukien, joten karenssi ja sairausloma kuluvat rinnakkain.
silloin saa tukea, jos lomat ym. on etukäteen pidetty. Tosin näitä kursseja kyllä paljon haukutaan.