Olen 43-v 3 lapsen äiti, eronnut vuosia sitten ja nyt löytänyt ihanan miehen 44-v. Ollaan piakkoin menossa yhteen, mielettömän rakastuneita kumpikin. Miehellä ei lapsia, ja siks haluttais yhteinen lapsi. Onks täällä ketään paria joka tällä iällä saanut lapsia? Mun raskaudet ja synnytykset menneet hyvin, ei sillei pelota, mutta tämä ikä..
Asiallisia kommentteja ja kokemuksia ois kiva lukea.
Asiallisia kommentteja ja kokemuksia ois kiva lukea.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ja nuorimmat lapseni ovat 2 ja 1 -vuotiaita.
Kummatkin raskaudet ja synnytykset menivät ongelmitta, mutta mitään takuutahan tuolle ei kenelläkään (minkään ikäisellä) ole vaan jokaisen tarina on omanlaisensa.
Yritämme vielä iltatähteä laumaan nuorimmaiseksi. Aika näyttää onnistuuko.
Jos sulla kerran on hyvä mies ja terveys kohdallaan niin eihän 42 vielä oo mikää liian vanha saamaa vauvaa. Anna mennä vaa, eikös se yks juontajakii nyt hehkuta lehdissä kun esikoistaa odottaa ja on 41-vuotias. Mun meijän naapurilla on just 2 täyttäny poika ja tää naapuri ite on 40...onhan teitä paljonkin. Toki raskautuminen saattaa viedä enemmän aikaa ja mahdollisuudet ovat pienemmät kuin parikymppisellä mutta kerran sinullaon lapsia jo ennestäänkin niin luulen ettäon mahdollista vielä.
Toivottavasti teitä onnistaa..
En pysty kertomaan omaa kokemusta, mutta oma tilanne samanlainen. Asia mietityttää, ikä, miten toiset lapset suhtautuu jne....
Ystäväni sai esikoisensa juuri. On 45v. Hyvin meni!
Olin 41 vuotias kun synnytin esikoiseni. Elämäntilanteeni vuoksi vasta näin myöhään. Olihan se jännä juttu ku eräs ystävätär tuli mummoksi ja minä vasta äidiksi.
Nyt esikoinen 2 vuotias ja mietitään yritetäänkö vielä toista lasta. Joidenkin ihmisten kommentit ovat loukanneet minua erittäin pahasti kun olen kertonut että vielä yksi lapsi olisi tervetullut.."noin vanhana sinä vielä äidiksi?" "voi tulla vammaisia" "sinähän olet ikäloppu ku lapsi lähtee kotoa" jne.. tunnen itseni nuorekkaaksi, olen hoikka ja huolehtinut itsestäni hyvin..moni onkin sanonut että ihostani luulisi minun olevan n, 30 v.
eIKÖ se ole jokaisen oma asia milloin ne lapset tähän maailmaan haluaa, nuorempana 20-30 v, minulla ei olisi ollut antaa lapselle samaa mitä nyt. Nyt minulla on hyväpalkkainen työ, iso omakotitalo, rahaa jne..
Kaveri erosi ja löysi uuden miehen. Mies oli 47, kun sai ensimmäisen lapsensa. Nyt jo 50 ja toista yhteistä yrittävät. Kaverilla ei tosin niin paljon ikää, kohta 40.
Nykypäivän tutkimukset yms ovat niin tarkkoja ja luotettavia, että pystytte halutessanne seuraamaan tarkkaan raskauden kulkua ja esim. lapsen terveyttä.
Nykypäivänä asiat eri tavoin kuin ennen. Rohkeasti vain yrittämään. Ei se ikää katso, jos vain itsestä tuntuu että jaksatte. Eikä asia kuulu muille pätkääkään.
Itse täytän myös parin vuoden päästä 40, mies on jo yli 40, emme silti ole sulkeneet pois mahdollisuutta iltatähdestä muutaman vuoden kuluttua.
Onnea jos päätätte yrittää!
nimim. vauvakuume iskee säännöllisesti
rohkaisuista !!!Ilahduttavaa ja helpottavaa lukea vastauksianne.
Ajattelin tosiaan olenko tän rakkauden huumassa menettänyt lopunkin järjestäni.En olis ikinä uskonut että mulle tällainen ihana rakkaus,ja toivottavasti raskauskin tulee elämääni.
Olen sitä mieltä että jollei vakavaa lääketieteellistä estettä raskaudelle ole, niin nainen saa halutessaan hankkia lapsia niin kauan kuin se biologisesti on mahdollista.Olen päättänyt että vauva saa sitten aikanaan tulla jos on tullakseen.Otetaan vastaan mitä annetaan.
Hyvät jatkot teille kaikille, ja
onnea yritykseen kaikille vauvakuumeisille!