Äänesi hyväilee
ikävän mustelmia
minussa.
Virvoittavan lähteen lailla
pulppuavat sanat
sydämeeni.
Eikä ole
niinkään väliä,
mitä sanot.
Sillä vain,
että saan taas
sinua kuunnella.
Ja aavistella
sanoista
ikäväsi suuruutta.
ikävän mustelmia
minussa.
Virvoittavan lähteen lailla
pulppuavat sanat
sydämeeni.
Eikä ole
niinkään väliä,
mitä sanot.
Sillä vain,
että saan taas
sinua kuunnella.
Ja aavistella
sanoista
ikäväsi suuruutta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tämä runo todella osuva.Sopii just mun tämän hetkiseen tilanteeseen. Olen mielettömän rakastunut ja tiedän Hänelläkin olevan samoin, mutta tällä hetkellä voimme vain ohikiitäviä hetkiä tavata ja nähdä. Välillä kyllä saan kuunnella häntä, ja niissä puheissa on viestejä minulle..
Aah tämä kaipaava,kihelmöivä ja ikävöivä rakkaus..
hetket ovat
itsellenikin
juuri nyt todellisuutta.
samoin kuin pitkät puhelut...
kaikkea hyvää sinulle
ja rakkaallesi...