11-viikkoinen koiranpentumme sai juuri ensimmäisen luunsa. Pentu antaa minun ja mieheni ottaa luun siltä pois, mutta murisee lapsillemme heti näiden lähestyessä sitä. Käsittääkseni pentu pitää lapsiamme laumassa alempana ja sen vuoksi murisee heille. Miten tämän murinan saisi karsittua pois ? On hieman pelottavaa, kun saksanpaimenkoiran isohko pentu murisee lapsille heidän ollessaan jo puolen metrin päässä.
Murisee lapsille
luusta
5368
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ongelma voi olla monimutkainen ja aika vaikea näiden tietojen valossa sanoa, mistä se pohjimmiltaan johtuu. Kenties juurikin tuosta, että pentu näkee lapset itseään alemmassa asemassa. Tai ehkä pentu on jotenkin vahingossa ehdollistunut siihen, että lapset ovat jonkinlainen uhka kun pennulla on jotain hyvää.
Tärkeintä mielestäni nyt olisi, ettei vahingossakaan vahvista tuota epätoivottua toimintoa. Jos koira ärähtää ja lapsi vetää kätensä pois koiran luota, toimii se väistämättä vahvisteena ärähdykselle. Koira kokee höytyvänsä murinasta, ja murisee jatkossakin entistä todennäköisemmin.
"Lähestyvän lapsen" mielikuvaa voi muuttaa koiralle positiivisemmaksi. Laita esim. lapsesi antamaan koiralle ruoka. Ja vaikka vieläpä niin, että vain osa ruoasta on aluksi kupissa. Syömisen aikana lapset voivat silitellä koiraa, antaa kädestä lisää nappuloita sen kuppiin jne. Näin koira oppii, ettei lapsi ole "poisvievä" vaan "lisäätuova" elementti sen läheisyydessä.
Urospentu sai eilen ensimmäistä kertaa puruluun ja otin sen pois puolen tunnin jyrsimisen jälkeen, että maha tottuisi pienin askelin luuhun. 9-viikkoinen pentu murisi jopa minulle silloin! Jäin kyllä vähän suu auki, että miten tästä päästään eroon. Pentu ei puolusta ruokakuppiaan eikä ruokaansa,vain tuo luu. Minullekin ohjeet olisi suureksi avuksi.
tuttavani koira ( tuolloin n 7kk) oli kova vahtimaan yleensä mitä vain,mitä järsi ..paitsi ruokaa ja minullekin murisi,jos kävelinkään läheltä hänen pitäessään luutaan ,leluaan.Kokeilin sellaista hommaa,että pidin ensin itse kiinni lelusta,puruluusta jne. ja koira piti toisesta päästä ja leikimme sillä ja sitten sanoin irti ja otin pois,mutta annoin samantien takaisin ( kehuen kokoajan ) ja nyt en pitänyt kiinni vaan käskin irti ja koira irrotti ja kehuin,mutta en koskenut luuhun,leluun.Otin vielä toisenkin lelun mukaan ja niitä vaihdoimme eli leikimme.Halusin osoittaa pennulle,että vaikka pidän hänen luutaan jne. ,niin en niitä ota pois itselleni.Näin tuo oppi luottamaan,että en yritä varastaa hänen omia tavaroitaan. On varmaan muitakin keinoja,mutta näin sattui toimimaan. Onnea matkaan
Meillä puruluiden ja siankorvien syöminen aloitettiin jo aikaisemmin (8vk-->) ja koska pentumme ei vielä pystynyt itse tukemaan etukäpälillään luuta niin minä olen pitänyt aina luuta/korvaa kädessäni ns. tukena. Nyt ukko tuo minulle usein "pideltäväksi" korvansa eikä ole koskaan ärissyt minun lähestyessäni mitään syötävää. Sain aika hyvin kanssa sen varomaan ihmisen käsiä, niiden ollessa lähellä pureskeltavaa herkkua! Ruokakuppia ollaan kanssa siirrelty pienestä asti kesken ruokailun tai hääritty lähistöllä.
Meillä myös pentu murisi ennen 5-vuotiaalle lapselleni. Nyt koira on n. 8kk ja murina on saatu kitkettyä pois. Tein alusta alkaen selväksi että minä olin lauman pomo ja lapsi on koiraa "korkeammalla". Kun jaksaa kieltää ja olla kova niin uskon että tän asian saa kitkettyä pois.
Sinuna kieltäisin koiraa murisemasta lapsille. Minä en ainakaan sitä ole hyväksynyt missään mielessä vaan koiraa on totutettu lapsiin ja nyt ei sen suhteen ole enää mitään ongelmaa :)