Väkijoukosta kasvonsa löydät,
jokainen kerta, katseella ensimmäisellä
Vaikka toinen jo ne kadottaa
Kuulet ne pienet, hiljaiset sanat,
hauraina hetkinäsi, ilosta nauraessasi
Katseesi hakien harhailee
Tunnet poskellasi hellän hipaisun,
ajatuksiisi vaipuneena, onnen untuvilla
Sinut hellästi herättäen
Jopa painajaisiisi hän saapuu,
numeroaan et siinä osaa
Puhelimesi kourassasi
Siispä kuka hän on?
Hän on se
Joka sydämeesi astui,
sanojensa polulla
Johon ihastuneesi huomaat,
samettisilla sormenpäillä
Josta uniesi johtuvat,
onnellisuus rinnalla
Jonne halajat lennähtää,
rakkautesi siivillä
Ei kysymys sinulle kuulukaan,
vaan toista sielusi huutaa
Miten sen voisit ilmaista,
hälle tunnoistasi mainita
Uskallusta toimeen tarttua,
hälle sydämesi avata
Sydämesi kysymys jo kuule
Mitä sinä aiot tehdä?
jokainen kerta, katseella ensimmäisellä
Vaikka toinen jo ne kadottaa
Kuulet ne pienet, hiljaiset sanat,
hauraina hetkinäsi, ilosta nauraessasi
Katseesi hakien harhailee
Tunnet poskellasi hellän hipaisun,
ajatuksiisi vaipuneena, onnen untuvilla
Sinut hellästi herättäen
Jopa painajaisiisi hän saapuu,
numeroaan et siinä osaa
Puhelimesi kourassasi
Siispä kuka hän on?
Hän on se
Joka sydämeesi astui,
sanojensa polulla
Johon ihastuneesi huomaat,
samettisilla sormenpäillä
Josta uniesi johtuvat,
onnellisuus rinnalla
Jonne halajat lennähtää,
rakkautesi siivillä
Ei kysymys sinulle kuulukaan,
vaan toista sielusi huutaa
Miten sen voisit ilmaista,
hälle tunnoistasi mainita
Uskallusta toimeen tarttua,
hälle sydämesi avata
Sydämesi kysymys jo kuule
Mitä sinä aiot tehdä?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Juuri näin,
ei pelkästään vaivaa vaan repii, raastaa, tekee hulluksi.
Mitä aion tehdä?
Jatkaa kärsimistä.
Se on kohtalo.
pakko olla niin, kohtaloa syytetään ja kärsitään?
Vaiko tarrautua kohtaloa kiinni ja heittäytyä sydämellään toisiin uomiin?
Sitähän tässä pieni mieli yrittää lauseillaan hakea :)
..jos voisin. Kamalinta mitä tiedän, olisi kävellä ohi tuntematta kasvoja. Sehän minulta onnistuisi hyvin tunnetusti huonosti kasvoja muistavana.
sinun ei nyt kannata ihan erakoksi lähteä...
Kasvot yleensä mieleen muistuvat, mutta nimi niiden yhteydessä voi tehdä vähän vaikeaa :)
ja taidokkaasti tuntemuksistani, kertoisin ne kauneimmalla runollani. Lykkäisin lapun käteen, silmät kirkkaina odottaisin hänen reaktiotaan. Kauniit tunteet kauniisti ilmaistuina hänelle antaisin.
Koska runoilla en osaa, töksäytän sanani vähän liian epäromanttisesti, kun kirjoittaa osaan paremmin kuin puhua tunteista, otan kädestä kiinni, ja katson toiveikkaana, mutta peloissani. Jospa katseeni rakkaus ja epätoivo hänen sydäntään pehmittää ja kertoo sen mitä sanani eivät.
Rohkeutta monta sataa kiloa! Tänne välittyi runon myötä epätoivon ja toivon tunnetiloja :):) Kun se oikea löytyy, hänet pitää jotenkin viereen saada. Ei haavekuvat ja unelmat ihanimmalle oikeutta kuitenkaan tee, sillä todellisuus olisi niin paljon parempaa...
Sananiekka,
käyttä sanojasi kuin miekka
hänen sydämeensä,
rakkauden sanoja puhele
ja rakkauden silmin,
hänen silmiään katsele
kuin arvokkainta aarretta,
häntä kohtele
onnea häneen valele
sitä itseään turhaan kainoksi esittelemään...
Eivät ne suuret sanat, eivät suuret teot, vaan kokonaisuushan siinä ratkaisee. Joillekin suora, sydämestä tuleva puhe on kauniinpaa, kuin parhaan runoilijan riimit. Pääasiahan on se, että omana itsenään, omin keinoin osaa ihastustaan lähestyä.
Se näyttäisi olevan nykyisin aika vaikeaa, ainakin, jos näitä keskustelupalstoja lukee :)
Älä liikaa usko sanojen voimaan,
älä itsellesi patoja rakentele
Jos rakkaasi sinua odottaa,
hän näkee sanojesi vuosta,
sydämesi kuvajaisen
Vaikka kuinka kakistelet :)
Ainakin hän hymyilee vain minulle hymyä, jota en ole nähnyt hänen muille suovan. Ainakin hänen katseensa on pehmeä ja hellä. Ainakin hänen ilmeensä ja olemuksensa kirkastuu, kun katse minut tavoittaa. Ainakin hän näyttää hetken eläväisemmältä, kun minut näkee. Ainakin saan hänet hymyilemään. ... mutta.... hitto, että olen OIKEA raukkis :/
vain oikeaa asiaa sisältään, sydäntään, tuossa tarvitaan. Järki kertoo miljoona asiaa, jotka estävät pauhullaan sydämen kuulumisen. Ja kun aikaa kuluu, tuo pauhu vain kasvaa...
Joskus on vain hiljennettävä järjen estelyt ja heittäydyttävä sydämen vietäväksi :)
Muuten saa vuosien kuluttua kysellä vielä itseltään: Mitä jos?
On niin monia kasvoja
väkijoukossa.Monia
odottavia sydämiä.
Uteliaita sieluja.
Silmiä jotka etsivät toisen
silmiä.Katseita jotka
hakevat toisen katsetta.
Puhuttelevaa.
Olla siinä ja kokea se
ihmisyyden nälkä.Jano
toiseen ihmiseen.Että
edes hetken olisi joku.
Jolle puhua,osittaa.
Olla vaikuttamassa
johonkin.Eikä niin kuin
tyhjä pähkinänkuori.
Muentuneena jalkoihin.
Murusina ja hajonneena.
Kuivana ja ruskeana
jäänteenä mikä kerran eli.
Ja kun tulet uusi lelu sylissäsi,
näet minut ja silmiesi riemu:
Isi, huuto suustasi.Elämä
pursuaa minuun ja Rakkaus.
Sinä pikkuinen olet minulle
rakkaampi kuin mikään.
Ja sinut minä näen tuhansienkin
joukosta rakkaimpani.
Kiitos runostasi.
Runosi oli mukava lukea
ja se on hyvän runon merkki.
Aurinkoa päivääsi.
Saa askeleensa kaiun,
katseiden viidakossa
Kosketuksen äänistä,
hymyilevistä kasvoista
Eivät he tiedä,
eivät aavistakaan
Pauhun määrää sisälläsi,
kohinan elämää sydämessäsi
Nähdessäsi, uskoessasi,
rakkaiden kasvojen ilon
Siintää kaikkeuden edessä,
naurun välke helisten
Hiljaisena kiirehtii,
katseettomana
Eivät kuulu sanat,
omaan maailmaansa
Uskoakseen elävänsä,
antaakseen itsensä,
lähtien tiellensä
Itsestään maailma löytyy,
jolla muuhun maailmaan liittyy
Kiitos itsellesi runostasi, se oli hienoa luettavaa.
annetaan järjen tänä päivänä määrätä elämän kulkua. Kaikki järkeistetään, analysoidaan, kyseenalaistetaan. Tunneasioista tulee kylmiä ja kovia tai ne työnnetään taka-alalle. Kylmyys ja kovuus auttaa suojelemaan itseä. Vuosien päästä mietitään miksi on ontto olo ja mitä elämästä puuttuu, miten siihen joutui? Unohtui kuunnella sitä ääntä rinnassa, tunnustella sen tuntemuksia. Aina ei järki tiedä paremmin, kaikkea ei voi järkeistää ja joskus se sydän tietää parhaiten mikä tekee ihmisen onnelliseksi.
niin oikeassa.
Ehkä kiireessä pitäisi antaa hetki itselleen ja kysyä: Olenko onnellinen?
Onko onni rahakasa, joka muut asiat kärsien on hankkinut? Onko onni hyvät ystävät, kuunnellen myös sydäntään?
Onni on jokaiselle omansa, mutta uskoisin kokonaisena ihmisenä olemisen olevan onnea...
Tasapainossa järjen ja sydämen nuoralla.
on kaikenlaista viime aikoina kysellyt..
Kiitos sykähdyttävän kauniista runostasi,tämän jälkeen menen levollisena unten maille.
se myös on saanut vastauksia, eikä vain lisää kysymyksiä.
Niillä eväillä vaan on mentävä, mitä on suotu. Tällaista pään sisältä tällä kertaa.
Hyvähän se on, että näiden sanajonojen kautta pääset levollisena uneen. :)