On turha kysellä mistä tässä haluttaisiin keskustella, tai mistä pitäisi keskustella. Ikuisten kysymysten sijaan, jonkun pitäisi ottaa lusikka kauniiseen käteen ja aloittaa keskustelu, joka käytäisiin aiheesta.
Siitähän tässä on kyse?
Mutta!
Kun mietin mistä voisi virittää keskustelua pääni kumisee tyhjyyttä?! Ei minulla ole kirjoittamiseen liittyen ainutta aihetta josta haluaisin puhua? Parhaillaan ongelmani on liirumlaarum tekstin täpäköittäminen kiivaaksi tennisotteluksi.
En minä usko että teillä kenelläkään on ohjeita, mitä minun pitäisi tehdä. Tiedän suurinpiirtein ja osaan aavistella lopun. Useimpien kirjoittamisongelmien kanssa on noin. Kirjoittamaan oppii vain kirjoittamalla. Tietysti nippelitietoja on, on listoja kuinka henkilöt rakennetaan, voi kuunnella Sibeliusta ja rakentaa tekstiä musiikin tai maiseman mukaan...
Mutta voiko aiheesta keskustella? Lähinnä voisimme kaikki kirjoittaa kahden rivin tekstin aiheesta hiiri.
Hiiri. Kaksi riviä, ei enempää jotta jokainen jaksaa lukea. Tuo pieni räpäys ei vie keneltäkään liikaa aikaa, se näyttää meille miten eritavalla näemme saman sanan.
Mutta onko tuollaisen "tehtävän" analysoinnista meille hyötyä vai pelkkää iloa?
Tämän vuoksi minusta keskustelu aiheesta mitä on olla aloitteleva kirjailija, on aika vaikeaa. Paljon helpompi on jutella niitä näitä. Kaikki nämähän ovat myös harjoittelua. Saanko sanottua asian jonka haluan, niin että lukija ymmärtää sen, mitä ajan takaa. Toisinpäin, voinko tekstilläni viedä lukijan vähän harhaan ja palauttaa totuuden ääreen, kun lukija tätä vähiten odottaa.
Mitä mieltä olette?
Kirjallisuuskeskustelua taas voi käydä tässä tai tuolla yleistä kirjallisuudesta osastolla? Eli kuuluisiko tämä loppuosa tekstistä sinne?
Mitä naiskirjailijoihin tulee, suomessa olisi tilaa 5 naiskirjailijalle, tuo määrä naisia voisi elättää itsensä kirjoittamalla kirjoja. Onko niin, ettei päteviä naisia ole, vähättelevätkö naiset liian helposti itseään, vai mistä tässä on kyse?
Se että naiset sanovat karttavansa naisten kirjoittamaa kirjallisuutta, kuvaa minusta hyvin selkeästi tilannetta joka maassamme vallitsee.
Kirjailijat jotka elättävät suomessa itsensä kirjoilla halveksitaan, koska heidän tekstinsä ovat helppolukuista ja suurta yleisöä kiinnostavaa. Onko kyse siitä, että kirjailija joka elättää itsensä teksteillä, ei ole "hyvä" kirjailija?
Miten kirjailijan "hyvyys" tai huonous mitataan, onko populäärikulttuuri aina huonoa, riippumatta siitä kuka sitä tekee ja mikä on aihe. Olkoonkin että se on ainut muoto ansaita elantonsa... suuret taiteilijat tapaavat tienata töillään vasta kuoleman jälkeen.
Kumpi sinä haluat olla, myyvä kirjailija, vai hyvä kirjailija? Voiko hyvä kirjailija olla myyvä?
Siitähän tässä on kyse?
Mutta!
Kun mietin mistä voisi virittää keskustelua pääni kumisee tyhjyyttä?! Ei minulla ole kirjoittamiseen liittyen ainutta aihetta josta haluaisin puhua? Parhaillaan ongelmani on liirumlaarum tekstin täpäköittäminen kiivaaksi tennisotteluksi.
En minä usko että teillä kenelläkään on ohjeita, mitä minun pitäisi tehdä. Tiedän suurinpiirtein ja osaan aavistella lopun. Useimpien kirjoittamisongelmien kanssa on noin. Kirjoittamaan oppii vain kirjoittamalla. Tietysti nippelitietoja on, on listoja kuinka henkilöt rakennetaan, voi kuunnella Sibeliusta ja rakentaa tekstiä musiikin tai maiseman mukaan...
Mutta voiko aiheesta keskustella? Lähinnä voisimme kaikki kirjoittaa kahden rivin tekstin aiheesta hiiri.
Hiiri. Kaksi riviä, ei enempää jotta jokainen jaksaa lukea. Tuo pieni räpäys ei vie keneltäkään liikaa aikaa, se näyttää meille miten eritavalla näemme saman sanan.
Mutta onko tuollaisen "tehtävän" analysoinnista meille hyötyä vai pelkkää iloa?
Tämän vuoksi minusta keskustelu aiheesta mitä on olla aloitteleva kirjailija, on aika vaikeaa. Paljon helpompi on jutella niitä näitä. Kaikki nämähän ovat myös harjoittelua. Saanko sanottua asian jonka haluan, niin että lukija ymmärtää sen, mitä ajan takaa. Toisinpäin, voinko tekstilläni viedä lukijan vähän harhaan ja palauttaa totuuden ääreen, kun lukija tätä vähiten odottaa.
Mitä mieltä olette?
Kirjallisuuskeskustelua taas voi käydä tässä tai tuolla yleistä kirjallisuudesta osastolla? Eli kuuluisiko tämä loppuosa tekstistä sinne?
Mitä naiskirjailijoihin tulee, suomessa olisi tilaa 5 naiskirjailijalle, tuo määrä naisia voisi elättää itsensä kirjoittamalla kirjoja. Onko niin, ettei päteviä naisia ole, vähättelevätkö naiset liian helposti itseään, vai mistä tässä on kyse?
Se että naiset sanovat karttavansa naisten kirjoittamaa kirjallisuutta, kuvaa minusta hyvin selkeästi tilannetta joka maassamme vallitsee.
Kirjailijat jotka elättävät suomessa itsensä kirjoilla halveksitaan, koska heidän tekstinsä ovat helppolukuista ja suurta yleisöä kiinnostavaa. Onko kyse siitä, että kirjailija joka elättää itsensä teksteillä, ei ole "hyvä" kirjailija?
Miten kirjailijan "hyvyys" tai huonous mitataan, onko populäärikulttuuri aina huonoa, riippumatta siitä kuka sitä tekee ja mikä on aihe. Olkoonkin että se on ainut muoto ansaita elantonsa... suuret taiteilijat tapaavat tienata töillään vasta kuoleman jälkeen.
Kumpi sinä haluat olla, myyvä kirjailija, vai hyvä kirjailija? Voiko hyvä kirjailija olla myyvä?
Vastaukset 1
Vanhimmat
niin kirjoitan niin hyvin kuin mahdollista, mutta haluaisin, että saan työni myytyä. Mutta voisin kirjoittaa roskaakin rahan takia. Tietysti niin hyvin kuin osaan. Se ei ole mitään hupia.
Viihdehän on sitä, mitä ei koskaan oikeasti elämässä tapahdu. Haastavaa on kuvata sitä mitä tapahtuu, ajattelen näin koska olen tosikko.