Suomi on hauska maa. Vaikka opintotukea juuri vuosi sitten korotettiin vähän, mutta kuitenkin, niin se on kaukana siitä tasosta, että pystyisi pelkästään sillä sinnittelemään ja vain keskittymään opiskeluun. Itse olen kohta valmistuva opiskelija, sivussa teen töitä ja olen opiskelija-aktiivi, eli seuraan todella läheisesti opiskelijoiden pahan olon kasvua, kun ei taloudellisesti pärjää kuinkaan päin vaikka yrittää. Opintolaina on vaihtoehto, mutta monikaan ei uskalla ottaa sitä taakkaa. Itse en ole koskaan suostunut ottamaan tuota taakkaa, enkä otakaan, koska olen laskenut, että pärjään ilman sitäkin. Vaikka minulta loppui tammikuussa opintotuki, koska ylitin tukikuukaudet. Se tuli yllätyksenä, mutta olen sen jälkeen tehnyt vain enemmän töitä. Tiedän, kuulun siihen harvinaiseen opiskelijaryhmään joka pystyy kustantamaan oman elämänsä ilman mitään ylimääräisiä tukia.
Tässä maassa pitäisi kuitenkin ottaa huomioon se, että läheskään kaikki opiskelijat eivät edes saa töitä opintojen aikana eikä vanhemmat monesti auta, niinpä se lisää masennusta, stressiä, alkoholismia ja turhautuneisuutta sekä syrjäytymistä. Etenkin näinä "jätti-inflaation" aikoina. Pitäisi muistaa se, että vuonna 1995 opiskelija pärjäsi aivan kohtalaisen hyvin pelkällä opintotuella ja tämä korotettu opintotuki on vielä noin kymmenen vuotta liian alhainen verrattuna yleisindekseihin, eli siis opintotukeen tarvittaisiin todella reilu korotus. Jopa noin 100-150 euroa ja asumistukeen myös sellaiset 100 euroa, eli yhteensä korotus olisi 200-250 euroa. Se helpottaisi opiskelijoiden kasvavaa pahaa oloa ja epätoivoa. Hallitus ei kuuntele ja kansa vain huokailee, pitäisikö meidänkin mennä lakkoon?
Ei tulisi enää koulutettua työvoimaa markkinoille, katsotaan kuinka sitten naama venähtää.
Ja työnantajille vielä sellainen pyyntö, että kun opiskelija hakee ja mahdollisesti tulee suorittamaan työharjoittelua yritykseesi, niin älä ota itsestään selvyytenä sitä, että opiskelija mielellään tekisi pitkää päivää ilmaiseksi vaan pyri maksamaan edes minimipalkka tai tarjoa valmistumisen jälkeen työpaikkaa yrityksestäsi, näin motivoit ja saat itsekin enemmän opiskelijan koulutuksen tuomasta osaamisesta.
Tässä maassa pitäisi kuitenkin ottaa huomioon se, että läheskään kaikki opiskelijat eivät edes saa töitä opintojen aikana eikä vanhemmat monesti auta, niinpä se lisää masennusta, stressiä, alkoholismia ja turhautuneisuutta sekä syrjäytymistä. Etenkin näinä "jätti-inflaation" aikoina. Pitäisi muistaa se, että vuonna 1995 opiskelija pärjäsi aivan kohtalaisen hyvin pelkällä opintotuella ja tämä korotettu opintotuki on vielä noin kymmenen vuotta liian alhainen verrattuna yleisindekseihin, eli siis opintotukeen tarvittaisiin todella reilu korotus. Jopa noin 100-150 euroa ja asumistukeen myös sellaiset 100 euroa, eli yhteensä korotus olisi 200-250 euroa. Se helpottaisi opiskelijoiden kasvavaa pahaa oloa ja epätoivoa. Hallitus ei kuuntele ja kansa vain huokailee, pitäisikö meidänkin mennä lakkoon?
Ei tulisi enää koulutettua työvoimaa markkinoille, katsotaan kuinka sitten naama venähtää.
Ja työnantajille vielä sellainen pyyntö, että kun opiskelija hakee ja mahdollisesti tulee suorittamaan työharjoittelua yritykseesi, niin älä ota itsestään selvyytenä sitä, että opiskelija mielellään tekisi pitkää päivää ilmaiseksi vaan pyri maksamaan edes minimipalkka tai tarjoa valmistumisen jälkeen työpaikkaa yrityksestäsi, näin motivoit ja saat itsekin enemmän opiskelijan koulutuksen tuomasta osaamisesta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
mielestäni myös opiskelijoita ei tueta läheskään riittävästi.
pitäisi herätä ajattelemaan että opiskelijoiden avulla myös yhteiskunta saa myöhemmin veromarkkojen muodossa tukia takaisin. kohta kukaan ei uskalla lähteä opiskelemaan, ja näin ollen ei saa hyvinpalkattua työtä (jos yleensä kouluttamattomana mitään työtä) ja yhteiskunta jää veroeuroitta.
itse aikoinani 80 -luvun alussa en uskaltanut lähteä opiskelemaan lainan turvin. otin lainaa sitten 6 vuotta myöhemmin, mutta senkin maksussa tuli paljon vaikeuksia.
nyt jälkikasvun oli pakko ottaa lainaa viimeiseksi opintovuodeksi.
mutta mikäli omaan asuntoon muutto onnistuu ylipäätään, niin pärjätäkseen olisi aivan pakko lähteä töihin.
kuitenkin vaikka itse kävin töissä illat ja viikonloput aikoinani opiskelun ohessa, niin ajattelen että koska opiskelu on päätoimista ja riittävän haastavaa (useimmissa paikoissa) ja että sen opiskelun suorittamiseksi kunnialla loppuun voisi olla järkevää että rahan vuoksi ei tarvitsisi töitä tehdä.
Omakin opiskelumenestykseni vähän kärsi siitä työnteosta, kun suoraan koululta duuniin ja puoli kymmenen illalla kotio. matkoihin tunti - sitten puoli yhdestätoista yöhön asti lukemaan tenttiin ja aamulla seiskasta taas kouluun - töihin - yöksi kotiin lukemaan....
Jos haluat tietää jotain muun maailman tavoista niin katsoppas vaikka brittikoulujen lukukausimaksuja ja mieti kuinka pahassa velkakierteessä nuoret ovat sieltä valmistuttuaan. Järki käteen ja nosta hattua Suomen hallitukselle.
Vaikka opintotuki on heikonlainen turva esim. Suomen muihin tukiin verrattuna, on kyllä pakko muistuttaa, että esim. USAssa ihmiset ottavat jopa satojen tuhansien dollarien lainoja koulutusta varten. Esim. sukulaiseni opiskelee lääkäriksi jenkeissä (keksituloisesta perheestä), eikä se college fund oikein auta kun lääkäriksi opiskeluun ja erikoistumiseen (joka on tarkoittaa käytännössä monta vuotta ilmaista työtä sairaaloille ilman että niiden tarvitsee kustantaa opiskelijoille edes perusetuuksia) menee lähes 15 vuotta sen collegen jälkeen, ja kaikki, myös lukukausimaksut kustannetaan itse (lainalla). Kyllähän USAlainen lääkäri saa paremmin palkkaa nettona käteen kuin suomalainen, mutta kylläpä tuota lainaa tovin maksaakin...
Että sinänsä olen kiitollinen opintolainajärjestelmästä.