oletetaan että on lapseton pariskunta. Toinen puolisoista kuolee ja omaisuus jää toiselle. Nyt tulee kuitenkin mieleen se, että kun toinenkin lapsettomista vanhuksista kuolee, niin kuka perii. Ilmeisesti sekä kummankin sisarrukset, jos on. Oletetaan, että on.
No, viimeksi eloon jäänyt tai hänen sisarrukset päättävät realisoida yhteistä omaisuutta rahaksi ja säästää niitä säästö-, eläke tai muuhun vastaanvaan vakuutukseen. Vakuutuksen edunsaajaksi nimetään elossa oleva puoliso tai hänen jälkeensä HÄNEN SISARRUKSENSA.
Tapahtuiko vakuutusta käyttäen omaisuuden kaappaus toisen puolisoista sisarrusten hyväksi, ja onko menettely laillinen. Vakuutuspotti on olemassa ja se kirjataan perukirjaan siten, että vakuutuspotin jakavat vain toisen puolison perijät.
Teoriassahan näin voisi suunnata koko pariskunnan omaisuuden toisen, viimeksi elossa olevan jälkeläisille, vaikka omaisuuden olisi kasaan raapinut se ensin kuollut. Voiko näin tosiaan menetellä?
No, viimeksi eloon jäänyt tai hänen sisarrukset päättävät realisoida yhteistä omaisuutta rahaksi ja säästää niitä säästö-, eläke tai muuhun vastaanvaan vakuutukseen. Vakuutuksen edunsaajaksi nimetään elossa oleva puoliso tai hänen jälkeensä HÄNEN SISARRUKSENSA.
Tapahtuiko vakuutusta käyttäen omaisuuden kaappaus toisen puolisoista sisarrusten hyväksi, ja onko menettely laillinen. Vakuutuspotti on olemassa ja se kirjataan perukirjaan siten, että vakuutuspotin jakavat vain toisen puolison perijät.
Teoriassahan näin voisi suunnata koko pariskunnan omaisuuden toisen, viimeksi elossa olevan jälkeläisille, vaikka omaisuuden olisi kasaan raapinut se ensin kuollut. Voiko näin tosiaan menetellä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eloon jäänyt puoliso saa eläessään käyttää aviopuolisoltaan perimäänsä omaisuutta haluamallaan tavalla. Hänen ei siis tarvitse siitä raportoida minnekään.
Tämän leskenkin kuoltua hänen kuolinpesänsä osakkaita ovat sekä hänen omat perillisensä että aiemmin kuolleen puolison perilliset. Pesä jaetaan siis ensin kahteen osaa: kummankin puolison perillisille. Sillä rajoitteella, että omaisuus, johon toisella puolisolla ei ollut avio-oikeutta, menee lesken kuoleman jälkeen sen puolison sukulaisille, joka tämän omaisuuden omisti kummankin puolison eläessä.
Lesken eläessä tapahtunut omaisuuden lisääntyminen perinnön, testamentin, lahjan tai ansiotoiminnan vuoksi tulee hänen omien perillistensä hyväksi, jos he tätä vaativat.
Ensiksi kuolleen perillisillä on oikeus saada hyvitystä, jos leski on lahjoituksilla tai muulla vastaavalla tavalla olennaisesti pienentänyt omaisuuttaan. Tähän viimeiseen pointiin voitte siten kohdentaa vaatimuksenne...
>>Pesä jaetaan siis ensin kahteen osaa: kummankin puolison perillisille. Sillä rajoitteella, että omaisuus, johon toisella puolisolla ei ollut avio-oikeutta, menee lesken kuoleman jälkeen sen puolison sukulaisille, joka tämän omaisuuden omisti kummankin puolison eläessä.
>Lesken eläessä tapahtunut omaisuuden
>lisääntyminen perinnön, testamentin,
>lahjan tai ansiotoiminnan vuoksi tulee
>hänen omien perillistensä hyväksi, jos
>he tätä vaativat.
Tuota noin, jos on niin, että ensin kuollut oli se omaisuuden "luoja" ja eloon jäänyt puoliso oli vain kotirouva, siis vain eläkeläinen. Ja hänen aikanaan on tapahtunut omaisuuden siirtoa tuo vakuutuksen varjolla merkittävä määrä. Leski ei siis elonsa aikana tehnyt rahaa, vaan käytti ilmeisesti lakimiehiä hyväkseen ja siirsi myydyn yhteisen omaisuuden eläkevakuutusta käyttäen itselleen, siis omalle suvulleen.
Laillista?
Niin no saman asian voi tehdä aina testamentilla. On hyvä muistaa että jos perittävällä ei ole rintaperillisiä hän voi pääsääntöisesti testamentilla määrätä täysin vapaasti kuka perii kaiken omaisuuden.
>>Niin no saman asian voi tehdä aina testamentilla.