tärkeä kysymys!!!!:

Kissaa tai kahta pystyy pitämään kerrostaloasunnossa, mutta jossain (en muista missä) menee se raja asunnon koon suhteen. Kissa sopeutuu kerrostaloon, kun se on siihen pienestä pitäen tottunut, eikä välttämättä osaa kaivata ulos. Jos omaa parvekkeen, on sekin yksi ulkoilumuoto, joskin parvekkeella on ehdottomasti oltava suojaverkot kissan turvallisuuden takaamiseksi. (parvekkeilta, ikkunoista putoaa paljon kissoja)

Jotta kissa sopii kerrostaloasuntoon on:

-kissalle hankittava virikkeitä (paljon leluja, puuhaamista, kiipeilypuu/raapimispuu.)

-kissan kanssa tulee seurustella, sille on oltava aikaa, jotta se ei pitkästy. Usein on hyvä vaihtoehto hankkia kissalle lajitoveri, josta on seuraa työpäivien ajan.

Tietysti on myös huolehdittava kissan terveydestä ja hyvinvoinnista, mikä on sanomattakin selvää, mutta kerrataan vielä, eli ´rokotukset, leikkaus, madotukset, oikea ruokinta (mahdollisimman luonnonmukainen ruokinta korvaamaan hiirisaaliita)..

Eli jos pohdit kissan hankintaa, älä ota kissaa mistään navetan perukoilta, tai kissaa joka on ulkoillut vapaasti, vaan ota sisällä kasvanut pentu/aikuinen. Kissan voi myös totuttaa valjaissa ulkoilemiseen, mutta kaupunkialueella se saattaa olla arveluttavaa jos (arka kissa, melu, lapset, koirat -> ei sovi yhteen)kissa on arka.

Ja on nykyään yleistä, että kerrostaloon otetaan kissoja.

Meillä on kaksi kissaa kerrostalokaksiossa, ja elävät onnellista sisäkissan elämää kumpainenkin. Neliöitä meillä on 51,5 ja kissat ovat erittäin kookkaita kotikissoja. Tiedän myös ihmisiä, jotka asuvat yksiössä viiden kookkaan kissan kanssa - ilman mitään ongelmia. Ovat ratkaisseet kissoille lisää tilaa laittamalla hyllyjä seinille eri tasoon.

Ei meillä ainakaan ole kumpikaan koskaan halunnut pihalle. Maalla avokin vanhempien luona saavat ulkoilla valjaissa - vapaaksi ulos en kissojamme ikinä päästäisi. Meillä tosin kävi siinä mielessä hyvä tuuri asunnon suhteen, että tuuletusikkunoissa on metalliritilät, joten kissat saavat tutustua sillä tavalla ulkomaailmaan. Joskaan ilmanlaatu ei kaupungin ydinkeskustassa varmaankaan ole paras - ei kissoille eikä ihmisille.

Parvekkeelle kissat eivät pääse. Meillä ei ole parveketta lasitettu, ei myöskään verkotettu. Juttu on ratkaistu niin, että avokin isä teki kanaverkosta ja jonkin tyylisestä listasta verkko-oven, joka asennettiin parvekkeen oviaukkoon omille saranoilleen. Parvekkeen ovea voi huoletta pitää auki ja kissat voivat haistella ulkoilmaa. Meillä on onneksi niin paljon tilaa, että mahtuvat olemaan yhtäaikaa - siis sekä parvekkeen ovi että verkko-ovi - paikoillaan.

Toivon mukaan sisäkissat ovat yleisiä. Niiden yleisyydestä puhuu mm. kissasivuillani oleva gallup: suurimmalla osalla sivuilla kävijöistä on sisäkissa.

Kissat eivät kuulu vapaana ulos missään asumismuodossa. Ulkoilu vain kytkettynä tai omassa tarhassa.
Kaksikin kissaa menee kaksiossa hyvin. Niistä on myös seuraa toisilleen.

Mielestäni kissan on parempi asua sisällä kuin elää ulkokissana. Elämä on turvallisempaa sisällä, kun kissavihaajat ja autot eivät uhkaa. Minulla on kaksi kissa ja asuimme aikaisemmin yksiössä. Tällä hetkellä asustamme kaksiossa, jossa on parveke ja sauna. Parvekkeemme ei ole lasitettu, verkotusta olen harkinnut, mutta lupia en ole vielä kysellyt. Meillä kissat ulkoilevat parvekkeella kun minä olen kotona ja hereillä. Ikkuna on rakosellaan (lapsilukolla teljettynä) koko kesäkauden. Kahta enempää en tämänkokoisessa asunnossa pitäisi ettei tule reviiriongelmia. Jos minulla olisi omakotitalo niin rakentaisin kissoille häkin ulkoilua varten.