Pienen pieni lintunen
istuu puun oksalla
miettii lentoon lähteekö
mutt' ei vielä uskalla.
Kotipesän tuntumassa
maailmalta turvassa
uskallanko lentää ma
miettii pieni lintunen.
Pesän jättäis taakseen hän
jos tietäis siipein kestävän
uskon puute suuri on
jos on sitten koditon.
Emon rakkaan turvassa
on linnun hyvä olla
suuri maailma vastassa
jo heti ensilennolla.
Pienen pienen lintusen
kun siivet valmiit lennolle
hän lähtee lentoon liidellen
ei kuitenkaan tuuliajolle.
istuu puun oksalla
miettii lentoon lähteekö
mutt' ei vielä uskalla.
Kotipesän tuntumassa
maailmalta turvassa
uskallanko lentää ma
miettii pieni lintunen.
Pesän jättäis taakseen hän
jos tietäis siipein kestävän
uskon puute suuri on
jos on sitten koditon.
Emon rakkaan turvassa
on linnun hyvä olla
suuri maailma vastassa
jo heti ensilennolla.
Pienen pienen lintusen
kun siivet valmiit lennolle
hän lähtee lentoon liidellen
ei kuitenkaan tuuliajolle.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hellyttävä runo :)))))))))..
niin..kantavatko siivet.
Uskaltaako luottaa niiden kantavan.
Nuorikin painii samojen asioitten kanssa..
*hellekö loppui...
nyt on kuitenkin helpompi olla :)))
Siipien kantavuuden taitaa nähdä vasta sitten
kun uskaltautuu kokeilemaan,
se riski täytyy ottaa ja lähteä sille ensilennolle.
Useimmiten paluuta ei ole, mutta…
onhan sitä kuitenkin omillaan toimeen tultava. :)
Kunhan ei vain kissan suuhun joudu, pitää varoa ;)
Kiitos palautteestasi Laudi. Ei kesä ole vielä loppu, ei
niin kuin laulussakin sanotaan "kesää on vielä jäljellä" juu :)
...tuli mieleen kauniista
runostasi
että siinä äiti on pikkuisen
huolissaan kun lapsi lähtee
kotoaan maailmaan,
pois turvasta ja suojasta.
tässä oli tosi paljon rakkautta!!!
hyvä diinaliin!!!
sen näin voi ajatella, että lapsi lentää pesästään,
ensilennostahan runossa kerrotaan ja
yleensäkin siipien kantavuudesta, miten kestää omillaan. :)
Kiitos runo64 vierailusta ja sanasesta jonka jätit! :)
Diinuskainen,
pienen linnun elämän alusta. Niin kuin
ihmislapsikin, on linnunpoikakin avuton suuren
maailman edessä. Mutta turva on lähellä, emo.
Runosi on hellyttävä.
Joskus alku hankalaa
siivet kantaa aikanaan
emon luota lähti hän
tunsi siipien kantavan.
Kiitos Linda, tämä nyt oli tällainen runo tällä kertaa. :)
ps. fiksausta vaille tämäkin runo, esim:
"jo heti ensilennolla" lauseesta, sujuvuuden vuoksi heti sana pois. :)
tosi suloinen, oikea runorunoa. Kiitos.
Ai että oikein runorunoa :)
niin, vähän niin kuin sellaista vanhanajan runoutta,
riimityksen tapaista, että ei niinkään tätä nykyrunoutta.
Kiitos risu vierailustasi runoni parissa.