Haluan muistuttaa:
-länsimaisten ja voimakkaiden valtioiden tulee perustaa maailmandiktatuuri
-tämän diktatuurin tulee voimistaa älykkäiden, luovien ja "voimakkaiden" henkilöiden esilletuloa siten, että
-jos äo on suurempi kuin 5 % väestöstä, he saavat huomattavat lapsilisät. Esim. jos on tohtorin tutkinto, voi saada 1000 euron lisät/lapsi/kk.
-jos äo on alhaisempi, niin heitä rangaistaan huomattavilla veroilla lapsien tuottamisesta. Esim. tyhmällä ihmisellä=200 euroa/lapsi/kuukausi.
-painotettu demokratia tarkoittaa sitä, että älykkäin ryhmä saa enemmän ääniä vaaleissa kuin tyhmempi väestö.
-Esim. tohtorit saisivat ääniä 20 kertaa sen määrän kuin perustavikset.
-tarkoitus on päästä siihen maailmaan, jossa on n. 200,000,000 (200 miljoonaa) ihmistä. Siten me voimme pelastua.
-Tässä maailmassa ihmiset voivat elää, niinkuin he ovat eläneet jo vuosisatoja.
Kari Jaalamo
Paavo Junkari
-länsimaisten ja voimakkaiden valtioiden tulee perustaa maailmandiktatuuri
-tämän diktatuurin tulee voimistaa älykkäiden, luovien ja "voimakkaiden" henkilöiden esilletuloa siten, että
-jos äo on suurempi kuin 5 % väestöstä, he saavat huomattavat lapsilisät. Esim. jos on tohtorin tutkinto, voi saada 1000 euron lisät/lapsi/kk.
-jos äo on alhaisempi, niin heitä rangaistaan huomattavilla veroilla lapsien tuottamisesta. Esim. tyhmällä ihmisellä=200 euroa/lapsi/kuukausi.
-painotettu demokratia tarkoittaa sitä, että älykkäin ryhmä saa enemmän ääniä vaaleissa kuin tyhmempi väestö.
-Esim. tohtorit saisivat ääniä 20 kertaa sen määrän kuin perustavikset.
-tarkoitus on päästä siihen maailmaan, jossa on n. 200,000,000 (200 miljoonaa) ihmistä. Siten me voimme pelastua.
-Tässä maailmassa ihmiset voivat elää, niinkuin he ovat eläneet jo vuosisatoja.
Kari Jaalamo
Paavo Junkari
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mitä suppeampi joukko, sen pienemmät mahdollisuudet todellisen älykkyyden löytymiseen ovat.
Kysymys on siis aivan muusta älyn osalta kuin luulet, sillä mahdollisuuksien lisääminen, eli
koulutuksen ja kohtuullisten elin-olosuhteiden takaaminen enemmistölle mahdollistaa uusien innovaatioiden ja siten mahdollisuuksien kirjon lisääntymisen.
Ongelma on ennemmin pienen "eliitin" ahneus, kuin suuren joukon "tyhmyys".
tohtorius yms. on globaalilla tasolla enemmänkin kiinni mahdollisuuksista (tai halusta) opiskella kuin suoranaisesti älykkyydestä
Akateemisten ÄO:n keskiarvo on 115p. Tohtoreiden 125p.
kehittää älyä, ei siinä eliittigeenejä tarvita. Älykkyystestit myös suosii niitä, jotka on opinnoissaan ehtineet harjoitella halutun kaltaista hoksaavaisuutta etukäteen. Mensa ym. ehkä kiistää tuon, mutta niin se vaan on. Lisäksi testeissä painottuu tietyt älykkyyden alat ja toiset, esim musikaalisuus, sivuutetaan.
Älyllinen lahjakkuus ei myöskään vielä takaa kykyä ja halua tehdä kaikkien kannalta hyviä ratkaisuja
ja kaikkein huonoimmat ratkaisut tekee tyhmä elitistijohtaja.