Eli miten erosta selvitään? Miten surua ja toisen aiheuttamaa tuskaa käsitellään? Mitä kannattaa tehdä, mitä ei kannata?
kiitos vastanneille!
kiitos vastanneille!
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Huomaat että aurinko nousee edelleen aamulla. Juttele nallekarhulle. Kavereillesi. Muista peseytyä. Siitä se vaan jatkuu, se elämä. Joskus on ihanaa, joskus kamalaa, mutta jatkuu vaan. Niin kuin se aurinkokin.
Ihan ensimmäisenä mä yleensä meen pariks päiväks asuu mun siskolle. siel saan lohdutusta ja siel yleensä ajatukset menee muualle. Eli ajatusten muualle vienti voi olla ihan hyvä vaihtoehto joillekin. Kun oon surrut aikani ja käsitellyt asiat loppuun, heivaan muistot exästä laatikkoon, lainaan kirjastosta sinkkunaisen käsikirjan ja avaan silmät uusia kundeja katsellen. Kohotan itsetuntoa erilaisilla asioilla ja näin oon päässy yli entisestä itsevarmuutta hehkuvaksi nuoreksi naiseksi.
Hemmottele itseäsi: käy ravintolassa, elokuvissa, puhu jollekin luotettavalle henkilölle. Pura tuskasi ihan rauhassa, että se ei jää painamaan. Itkeäkin kannattaa. Muista et elämä jatkuu ja tapaat varmasti jonkun uuden.
Alussahan -ensimmäiset pari päivää- eronnut on jonkinlaisessa shokkitilassa, eikä vielä ymmärrä tapahtunutta. Eron tajuaminen vie aikaa. Osa ei tajua sitä viikkoihin, osa päiviin.
Sun kannattaa ajatella positiivisesti eli ei maailma eroon kaadu. Miehiä tulee ja menee. Sä tulet pääsemään yli ja löytämään parempaa.
Puhu erosta ja käsittele sitä yksin ja ystäviesi/vanhempiesi kanssa. Kun olet sisäistänyt eron, on hyvä alkaa keksimään kaikenlaista tekemistä, jotta saat muuta ajateltavaa ja vähitellen ikävä hiipuu ja tajuat päässeesi yli. Paljon vain tekemistä ja iloisia ajatuksia.
Mäkin erosin 2 viikkoa sitten ja -jo- tänään tajusin päässeeni pojasta yli. Ehkä sen takia, ettei ero tullut yllätyksenä ja mulla ja poikaystävällä oli vaikeuksia viimeiset pari viikkoa. Tai ehkä sen takia, että aiemmissa suhteissa olin surenut turhaan ja liian pitkään.
Tsemppiä sulle!
Mä en tajua itteeni.Vaikka olenkin "haaveilija" tyyppiä niin miten on voinut kulua 4 vuotta niin etten ole pystynyt olemaan kenenkään kanssa koska koko ajan ajattelen vain HÄNTÄ!
kui vähän aikaa sä oli sen jätkän kaa et sä pääsit noin nopees yli..???
Surin ja juttelin kavereille ja vedin armottomat perskännit ja jatkoin elämää..