Liian "mitämikämitä"

Alkaa monilla menemään arviopeliksi koko Ubuntun asentaminen, ohjeita ei viitsitä etukäteen kysyä tai jos kysytään niin annettuja ohjeita tai linkkejä ei seurata, arviosta roiskaistaan jotain levylle ja ihmetellään mihin päädytiin.

Hävetkää!

Esittäkää kysymyksiä ja lukekaa niitä vastauksia sekä seuratkaa vastauksissa mahdollisesti annettuja linkkejä ja kysykää sen jälkeen uudestaan älkääkä ruvetko mutu-tuntumalla asentamaan sitä Ubuntua, pohjatietoa on vähän oltava. Sen lisäksi että nolaatte itsenne niin myös Ubuntun maine kärsii moisesta asennusvammaisuudesta. Jos tietokone ei yksinkertaisesti jaksa sen vertaa kiinnostaa että uhraisi muutaman tunnin (tai mieluummin päivän) ohjeiden tutkimiseen ja lisätiedon keräämiseen kysymällä niin ei kannattaisi alkaa asentamaan yhtään mitään paitsi Windowsin päivityksiä korkeintaan.

Ei niitä tyhmiä kysymyksiä ole olemassa mutta tyhmänrohkeita asentelijoita näyttää riittävän :o Neuvominenkin alkaa menemään ihan saatanan vaikeaksi kun ei ole viitsitty edes perustietoa hankkia ja yritetään vaan päätä seinään hakaten asentaa väkisin. Asennuksen jälkeen ei viitsitä yhtään perehtyä kyseisen käyttöjärjestelmän, tässä tapauksessa Ubuntun, tapaan toimia vaan mennään Windowstyyliin niin että suhina käy.

Lopuksi vielä yksi asia mikä vääjäämättä ärsyttää vaikka voi joissakin tapauksissa olla silkka kirjoitusvirhe, käyttöjärjestelmän NIMI on UBUNTU, lakatkaa kirjoittamasta väärin "usuntu, ununtu, umuntu, ubununtu" ja kaikki ne monet variaatiot väärinkirjoituksesta. Jos mikään kuulostaa tyhmältä niin se ettei asentaja edes osaa kirjoittaa käyttöjärjetelmän nimeä vaan toistuvasti naksuttaa sen väärin.

Osan syyllisyydestä voi kyllä langettaa henkilöille jotka ylikehuvat asennuksen helppoutta, sitä se ei välttämättä aina ole, kyllä ongelmia voi aina esiintyä ja se olisi syytä muistaa ilmoittaa etukäteen.
15984
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Asennus on vaivatonta vain jos ymmärtää perusteet tietokoneista. Eli jos on ennenkin asentanut käyttöjärjestelmää niin mitään ihmeellistä ei tarvitse tietää, samalla tavalla se Ubuntun asennuslevy boottaa ja samalla tavalla se asuu kiintolevyn osiolla kuten muutkin käyttikset. Kuka tahansa hoitaa homman kun lukaisee PC-tekniikan käsikirjan tai muuten omaksuu perusteet tietokoneista, ohjeita löytyy netti täynnä. Ja kokeilua varten asennus tietysti tehdään virtualisoituna.

Sitten jos hommaa lähtee tekemään samalla asenteella kuin vaihtaisi taustakuvaa työpöydälle, eikä tiedä perusteita tietotekniikasta ja ei onnistu niin siinä voi sitten syyttää itseään.

Äänestä
  • Virtualisointi on hyvä tapa kokeilla käyttöjärjestemää ja tutkia sen rakennetta sekä toimintaa mutta siinä on edelleen linuxiin liittyen ongelma; laitetuki.

    Vaikka linuxin laitetuki on parantunut huomatavasti parin kolmen vuoden takaiseen tilanteeseen niin ongelmia esiintyy yhä. Koska virtuaalikone käyttää virtuaalisia ajureita niin raudan osalta tilanne ei vastaa todellisuutta.

    Hyvä esimerkki on edelleen kiukuttelevat näytönohjaimet, yleisimpinä tietty ati ja nvidia. Virtuaalikone käyttää virtuaalista vesa-ajuria ja livekin osaa käyttää vesaa mainiosti. Itse olen huomannut että varsinaisessa asennuksessa sitten ubuntu kuitenkin yrittää käyttää jotakin muuta ajuria kuin vesaa jolloin ati tai nv ei toimikaan kyseisen piirin kanssa oikein ja asennuksen jälkeinen käynnistys päättyy mustaan ruutuun mikä tuppaa olemaan aloittelijalle kyllä ylitsepääsemätön kynnys.

    Internetyhteyskin on virtuaalinen, moni ei välttämättä edes tajua ettei internetyhteys käytä linuxin verkkoajuria vaan virtuaalikoneen verkkoajuria. Etenkin langattomassa koneessa tämä voi olla paha kynnys, kaikkia wlan-ajureita kun ei saa vieläkään toimimaan linuxissa ja monissa on niin paljon tekemistä ettei aloittelija selviydy vaikka omaisi kohtalaiset perustiedot tietokoneesta/-tekniikasta.

    Sinänsä asennus on helppo jos kaikki menee putkeen ja rauta sattuu olemaan sopivaa. Tilanne on varmaan hyvä jos henkilö on hankkimassa samalla konetta jolloin raudan yhteensopivuutta voi miettiä etukäteen. Jos sen sijaan tehdään, kuten yleisintä on, että Ubuntu koeasennetaan jo olemassa olevaan Vista/Windows-rautaan niin ongelmia voi tulla.

    Kuten totesin aiemmin, huonoin tilanne on silloin kun vahinko on jo tapahtunut. Tietenkin vastuu on aina käyttäjällä itsellään, eihän siitä mihinkään pääse mutta ylimainontaa pitäisi välttää koska muuten näitä jotka lähtevät sillä "taustakuvan vaihto" asenteella liikkeelle riittää jonoksi asti "kun se on niin helppoa". Ja sitten tulee tapaturmia.

    Tiedostan myös että tämä viestiketju on täysin turha ja turhauttava sillä nämä asentaja-epelit eivät kuitenkaan lue tätä, seuraavan kerran he ovat yhteydessä tähän palstaan omalla ketjullaan "mikämitämikä" ;D ;D

    Äänestä

>>Alkaa monilla menemään arviopeliksi koko Ubuntun asentaminen, ohjeita ei viitsitä etukäteen kysyä tai jos kysytään niin annettuja ohjeita tai linkkejä ei seurata, arviosta roiskaistaan jotain levylle ja ihmetellään mihin päädytiin.

Olen tehnyt saman havainnon. Ihmiset kuvittelevat, että kun he ovat käyttäneet Windowsia, he voivat asentaa täysin erilaisen käyttöjärjestelmän, joka toimii täysin eri logiikan mukaan. Kuinka moni on yleensäkin asentanut Windows-käyttöjärjestelmän? Useimmiten se saadaan valmiiksi asennettuna koneen ostaessa. Tiedän itse kokemuksesta, että Windows-asennuksessa voi tulla todella pahoja ongelmia. Olen omaan koneeseen asentanut XP:n uusiksi noin 5 kertaa, useimmiten sen takia, että se on seonnut lopullisesti. Ja asennus on todella hankalaksi tehty, kun ensin asennetaan DVD-levyltä se perusasennus, sitten päivitellään Service Pack kakkonen, sitten päivitellään ja päivitellään, käynnistetään kone noin kymmenen kertaa uudelleen ja päivitetään ja päivitetään. Ja sitten hyvällä tuurilla Windows on valmis.

Mutta siinä vaiheessa ei koneessa ole vielä ohjelmia. Ne pitää sitten yksitellen ladata ja päivittää. Ja virusohjelmat ja adwaret, spywaret ja mitä niitä nyt onkaan, on laitettava, ja palomuuri tietenkin. Ja nämä hidastavat merkittävästi koneen käyttöä.

Jne. jne.

Kerran asensin erään naapurin koneeseen Windowsin uudelleen, kun se oli tosi pahasti solmussa. Siinä koneessa ei ollut käytettävissä edes asennuslevyä, vaan se tehtiin jonkin piilotiedoston avulla. Periaatteessa helppo homma venyi noin kuuden tunnin pakertamiseksi, ja siinä vaiheessa ei ollut edes ohjelmia laitettu. :(

Ei se Windowsin käyttökään aina tule kuin Manulle illallinen.

Ja ihmiset kuvittelevat sitten, että jos he eivät ole koskaan asentaneet Windowsia alusta alkaen, he osaisivat ihan erilaisen käyttöjärjestelmän tuosta vain vasemmalla kädellä asentaa. On kuin vaihtaisi yhtäkkiä vanhaan autoon uuden moottorin edes katsomatta ohjekirjaa. Luulen, ettei ihan onnistuisi.

On hienoa, että yhä useammat ihmiset kiinnostuvat Linuxin käytöstä. Se on kuitenkin todellinen vaihtoehto monopolifirman Windowsille, jossa kaikki on sekavaa ja suttuista, ja lopulta aina järjestelmä hidastuu, sekoaa ja ....

Kun siirtyy Windows-käyttäjästä Linux-käyttäjäksi, tarvitaan muutamaa asiaa, jotta siirtymävaihe on mahdollisimman pehmeä ja miellyttävä.

1) Nöyryys on hieno ominaisuus. Pitää alkaa alusta. Se tarkoittaa sitä, että etenee kykyjen ja tietojen mukaan. Ensin opettelee perusasioita, ohjelmien asennusperiaatteet (Synaptic-pakettienhallinta ja komentorivi), sitten tutustuu järjestelmän päivittämiseen. Ohjelmien käyttöhän ei sinänsä paljon poikkea Windowsin ohjelmien käytöstä.

2) Kärsivällisyys on välttämätön ominaisuus uutta oppiessa. Jos esim. jokin oheislaite ei huonosta Linux-tuesta johtuen heti asennu ja toimi, ei kannata heittää kirvestä kaivoon. Netistä löytyy usein vastaavia tapauksia. Ja jos ei löydykään heti tai ei löydy suomenkielellä, kannattaa kysyä Linux-keskustelupalstoilta. Sitten kun saa ohjeita, on kunnioitettavaa, jos yrittää ihan tosissaan noudattaa niitä. Usein ratkaisu löytyy. Ei aina. Siihen on vain tyytyminen sillä hetkellä, myöhemmin ratkaisu voi tulla eteen esim. lukemalla nettiä. Joku muukin on voinut kysyä samaa.

3) Halu oppia on välttämätön ominaisuus. Jos ei haluakaan yhtään vaivata päätään, ei varmasti opi. Se pätee kaikkiin asioihin, niin myös Linuxiin.

4) Ubuntuun on runsaasti suomenkielistä oppimateriaalia. Ennen kuin tekee mitään suurta, kannattaa perehtyä näihin sivuihin. Silloin on valmiudet jo moneen asiaan, joita joutuis muuten kyselemään uudestaan ja uudestaan:

http://www.ubuntu-fi.org/

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ubuntu_Linux

http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi

Tuossa on kolme sivustoa, jotka lukemalla tietää jo aika paljon. Kaikkea ei tietenkään omaksu kerralla, mutta kannattaa tallettaa nuo sivut myöhempää(kin) käyttöä varten.

>>Ei niitä tyhmiä kysymyksiä ole olemassa mutta tyhmänrohkeita asentelijoita näyttää riittävän

Aivan oikein. "Tyhmiä" kysymyksiä ei ole, mutta on kyllä kysymyksiä, jotka on "tyhmästi" muotoiltu. Keskustelupalstalla kannattaa kysymys muotoilla siten, että siitä jo vähän näkee, mitä aihetta kysymys sivuaa. Tällä suomi24-sivulla on mielestäni muutama kysymys, jotka olisi paremminkin voinut muotoilla:

- mistä
- miten ....
- kuinka
- Muutama kysymys...

Tarkoitukseni ei ole mollata ketään kysymyksen tekijää, mutta jos haluaa kysymykselle enemmän "tehoa", sen otsikko kertoo jo paljon, mitä tuleman pitää.

Tässä malliksi hyvin muotoiltuja keskustelun avausten otsikoita tältä sivulta:

- Ubuntu Vistan rinnalle? (heti tajuaa, mistä tässä puhutaan)
- Ubuntu Vistan rinnalle? (ongelma esitetty selkeästi)
- Näin saat roskis-kuvakkeen työpö... (vaikka otsikko on vähän pitkä, siitä näkee jo heti koko asian)

Jotta Linux-palstan käytettävyys ja hyödyllisyys paranisi entisestään (onhan tämä jo nyt hirmu hyvä ja hyödyllinen), ehdottaisin, että me kaikki ponnistelisimme vähän tavanomaista enemmän. Ehkä meidän kaikkien olisi syytä katsoa peiliin ja miettiä sitä, miten me käytämme kieltä. Sanoilla ilmaisemme itseämme. Kysymystemme sanamuodoista näkee aika paljon. Millainen on asenteemme? Mitä haluamme tietää ja miksi?

Suomalainen sanonta kuuluu: "Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan". Huutakaamme siis keskustelunavauksemme ja vastauksemme niin, että vastaus tulee miellyttävästi. :)

Hirmuisen paljon kiitoksia omasta puolestani kaikista hyödyllisistä neuvoista, joita olen saantu Linux-käytöstä. Erikoiskiitoksen ansaitsee exergy, joka on todella paljon auttanut minua edistymään Linux-käytössä. Jos exergy olet joskus tulossa Espooseen päin, ota yhteyttä sähköpostiini, olisi hauska nähdä livenä näin hyvä "Linux-tyyppi". :)

Äänestä
  • ei voi käyttää ilman komentoriviä?

    Äänestä

  • Linuxia kirjoitti:

    ei voi käyttää ilman komentoriviä?

    Linuxin normaalikäyttö on aivan eri asia kuin asentaminen, säätäminen tai virittely.

    Vaimoni on varmaan vuoden verran käyttänyt Ubuntua ihan sujuvasti, mutta ei ole kertaakaan tarvinnut komentoriviä. Hän käyttää nettiä ja muita koneen ohjelmia, mutta ei asenna koneeseen mitään.

    Ilman komentoriviä pärjää "normaaleissa" asioissa aivan hyvin.

    Äänestä

  • Linuxia kirjoitti:

    ei voi käyttää ilman komentoriviä?

    Ubuntussa on nykyisin hyvät graafiset työkalut ja niillä pärjää pitkälle. Komentorivillä ei juuri tarvitse käydä nykyään.

    Mutta moni asia on nopeampi näpäyttää komentoriviltä kuin availla graafisia työkaluja! Siksi ohjeet usein annetaan komentoriville sillä se on helpompi tapa neuvoa kuin alkaa selvittelemään graafisen työkalun käyttöä jossa väärinymmärryksen vaara on suurempi.

    Parasta linuxjakeluissa onkin juuri komentorivi ja sen monet mahdollisuudet. Ei kannata pelästyä vaan tutustua ja opetella sen käyttö... usko pois, monessa asiassa todella näppärä. Itse alussa kammoksuin komentoriviä mutta onneksi tutustuin siihen... Päätteestä en halua luopua!

    Äänestä

  • Linuxia kirjoitti:

    ei voi käyttää ilman komentoriviä?

    käyttää mutta se mitä komentokehoitteessa voi tehdä poikkeaa tyystin windowsin vastaavasta. Windowsin komentokehoite on erittäin rajoittunut ja Linuxin (ja muidenkin *nix) on erittäin joustava. Monet asiat on helpompi tehdä komentokehoitteessa parilla komennolla kuin hosua hiiren kanssa ympäriinsä.

    Äänestä

  • Linuxia kirjoitti:

    ei voi käyttää ilman komentoriviä?

    Tottakai voi. Kyse on siitä, että tuen antaminen on helpompaa komentorivillä. Sen sijaan että opastaisi menuhelvettiä voi sanoa että pääte auki ja copypastea sinne jotain.

    Äänestä

Kuulemma Arvo Sukkula on harkinnut em. seikkojen johdosta ottaa käyttöön tällä hetkellä vielä epävirallisen nimen Oopsbuntu. Suomeksi siis Uupsbuntu.

Äänestä
  • Yksi korjaamisen arvoinen asia ubuntun asennuksessa on, nimittäin jos on osioinut levylle ubuntua varten tilan,niin höpinät liitoskohdista vai mitä ne nyt oli, niin ne kyllä menee helposti yli hilseen. Tähän pitäisi tehdä meille "tyhmille" helpompi ratkaisu.

    Muutenhan ubuntun asennus on helppoa kuin purkanjauhamien jä kävely yhtäaikaan:)

    Äänestä

  • ssasasasas kirjoitti:

    Yksi korjaamisen arvoinen asia ubuntun asennuksessa on, nimittäin jos on osioinut levylle ubuntua varten tilan,niin höpinät liitoskohdista vai mitä ne nyt oli, niin ne kyllä menee helposti yli hilseen. Tähän pitäisi tehdä meille "tyhmille" helpompi ratkaisu.

    Muutenhan ubuntun asennus on helppoa kuin purkanjauhamien jä kävely yhtäaikaan:)

    voi vain todeta, että anna mennä oletuksilla.

    Äänestä

  • liitoskohtiin kirjoitti:

    voi vain todeta, että anna mennä oletuksilla.

    Linuxin, ja muidenkin suomennettujen atk-ohjelmien ongelma on hieman harhaanjohtavat kiännökset. Liitoskohta tuo ainakin minulle mieleen enemmän puusepän rakentamassa jotain laatikkoa tms. johon tulee erilaisia liitoksia kuin sen mitä sillä liinuksissa tarkoitetaan. Eikä tuo neuvokaan, "anna mennä oletuksilla", ole välttämättä hyvä eli olisi parempi jos kertoisi mitä ne liitoskohdat ovat, tosin en keksi itsekään niille mitään kunnollista suomen kielistä vastinetta.

    Äänestä

  • Vanhempi käyttäjä kirjoitti:

    Linuxin, ja muidenkin suomennettujen atk-ohjelmien ongelma on hieman harhaanjohtavat kiännökset. Liitoskohta tuo ainakin minulle mieleen enemmän puusepän rakentamassa jotain laatikkoa tms. johon tulee erilaisia liitoksia kuin sen mitä sillä liinuksissa tarkoitetaan. Eikä tuo neuvokaan, "anna mennä oletuksilla", ole välttämättä hyvä eli olisi parempi jos kertoisi mitä ne liitoskohdat ovat, tosin en keksi itsekään niille mitään kunnollista suomen kielistä vastinetta.

    Minusta liitoskohta on hyvin selvä, voiko selvemmin enää asian ilmaista. Hakemistopuuhun liitetään jotain... sehän on liitoskohta aivan kuin niissä puusepän rakennelmissa. Siitähän tuo osuva nimi.
    http://linux.fi/index.php/Mount
    http://linux.fi/index.php/Linuxin_hakemistorakenne

    Äänestä

Olen samaa mieltä.

Usein ihmettelen eikö osalla riitä asennuksen jälkeen edes mielenkiintoa tutustua uuteen työpöytäympäristöön. Katsoa mitä löytyy Sovellutukset, Sijainnit, Järjestelmä valikoista. Aivan kuin asennettaisiin Ubuntu ja sitten Firefoxilla jonkin tutun ohjelman sivulle ja asennustiedosto työpöydälle... sitten kirotaan kun ei asennu. Ei katsota olisiko jo vastaavaa ohjelmaa valmiiksi asennettuna vaikka ohjelmat ovat hyvin selkeästi jaoteltu. Eikö ole tullut mieleen katsoa "Lisää/poista..." valikkoon, viimeistään silloin tervejärkinen hoksaisi, että ohjelmien asennus eroaa Windowsista radikaalisti.

Hakusanalla "Ohjelmien asentaminen Ubuntuun" löytyisi paljon opastusta eikä tarvitsisi hakata päätä seinään.

Osalla porukasta tuntuu oma-aloitteisuus ja itse hoksaaaminen olevan pelottavan heikolla tasolla. Siksi on turha ihmetellä miksi on työvoimapula vaikka työttömiä riittää. Osalle ihmisistä yksinkertainenkin työ on ylivoimaista ja jos siihen liitty vielä hiukankin oma-aloitteisuuden vaadetta ja päättelykyvyn käyttöä niin ei tule mitään.

Asennuksessakin on outoa jos tulee ohjelmia, sillä jos sellaiseen ryhtyy niin luulisi jotain tietoa kaipaavan jo etu käteen. Kun luultavasti on käynyt Ubuntu suomen sivulla asennus CD:n lataamassa niin onhan siellä aika rautalangasta väännetty ohje... jos ei mene jakeluun niin tuskin sitten mitenkään muutenkaan.
http://wiki.ubuntu-fi.org/Asentaminen

Äänestä

Kaikenlaisii turkulaisii.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


exergy kirjoitti:

Alkaa monilla menemään arviopeliksi koko Ubuntun asentaminen, ohjeita ei viitsitä etukäteen kysyä tai jos kysytään niin annettuja ohjeita tai linkkejä ei seurata, arviosta roiskaistaan jotain levylle ja ihmetellään mihin päädytiin.

Hävetkää!

Esittäkää kysymyksiä ja lukekaa niitä vastauksia sekä seuratkaa vastauksissa mahdollisesti annettuja linkkejä ja kysykää sen jälkeen uudestaan älkääkä ruvetko mutu-tuntumalla asentamaan sitä Ubuntua, pohjatietoa on vähän oltava. Sen lisäksi että nolaatte itsenne niin myös Ubuntun maine kärsii moisesta asennusvammaisuudesta. Jos tietokone ei yksinkertaisesti jaksa sen vertaa kiinnostaa että uhraisi muutaman tunnin (tai mieluummin päivän) ohjeiden tutkimiseen ja lisätiedon keräämiseen kysymällä niin ei kannattaisi alkaa asentamaan yhtään mitään paitsi Windowsin päivityksiä korkeintaan.

Ei niitä tyhmiä kysymyksiä ole olemassa mutta tyhmänrohkeita asentelijoita näyttää riittävän :o Neuvominenkin alkaa menemään ihan saatanan vaikeaksi kun ei ole viitsitty edes perustietoa hankkia ja yritetään vaan päätä seinään hakaten asentaa väkisin. Asennuksen jälkeen ei viitsitä yhtään perehtyä kyseisen käyttöjärjestelmän, tässä tapauksessa Ubuntun, tapaan toimia vaan mennään Windowstyyliin niin että suhina käy.

Lopuksi vielä yksi asia mikä vääjäämättä ärsyttää vaikka voi joissakin tapauksissa olla silkka kirjoitusvirhe, käyttöjärjestelmän NIMI on UBUNTU, lakatkaa kirjoittamasta väärin "usuntu, ununtu, umuntu, ubununtu" ja kaikki ne monet variaatiot väärinkirjoituksesta. Jos mikään kuulostaa tyhmältä niin se ettei asentaja edes osaa kirjoittaa käyttöjärjetelmän nimeä vaan toistuvasti naksuttaa sen väärin.

Osan syyllisyydestä voi kyllä langettaa henkilöille jotka ylikehuvat asennuksen helppoutta, sitä se ei välttämättä aina ole, kyllä ongelmia voi aina esiintyä ja se olisi syytä muistaa ilmoittaa etukäteen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu