Eli kyseessä maatila, joka on nyt isoisäni perikunnan nimissä.
Tehdäänkö sukupolvenvaihdos?Mitä joudutaan maksamaan?Kuuluuko 'kauppaan' kiinteistöt(talo-navetta-aittarakennukset-konehallit)? Mites metsät ja pellot?Kiitän asiallisista vastauksista etukäteen!
Tehdäänkö sukupolvenvaihdos?Mitä joudutaan maksamaan?Kuuluuko 'kauppaan' kiinteistöt(talo-navetta-aittarakennukset-konehallit)? Mites metsät ja pellot?Kiitän asiallisista vastauksista etukäteen!
Vastaukset 28
Vanhimmat
Ja mistäs sinä taas satuilet? Etkös sinä ole jatkuvasti kirjoitellut, että missä on myynnissä ilmaisia elinkelpoisia tiloja!!!!!!!
Mistäs nyt yht äkkiä on tullut tuo isoisän perikunta jonka aiot ostamaan!!!!
Ja kyllä jokaisen vähäisimmälläkin järjellä varustetun pitäisi tietää, että jos kyseessä on perikunta, niin silloin siitä joutuu maksamaan kaikille muille perikunnan jäsenille paikkakunnan vapaitten kauppojen keski hinnan mukaan. Ja se jakautuu kaikille pesän osakkaille kunkin osuuden mukaan. Eli perikunta kaupat ovat kaikkein kalleimpia kauppoja.
Minulla ei ole tuon farmerin kanssa mitään teemistä mutta koska ilmoitteluamme moitit, voisit selventää!! Missä ja miloin olen kertonut että tilan pitää olla halpa??? Tarjokkaita on ja haarukoitu on että kyllä jonkun kanssa näyttää kauppa tulevan. Hinta alle 2000000 mutta yli sinun omaisuuden arvon, paljon yli.
Ensinäkään minun mielestäni maa ei ole myymistä varten. Minun mielestäni ainoastaan perimyksen kautta voi tulla maanviljelijäksi/maanomistajaksi. Muilta sen omistus pitäisi kieltää jo lailla.
Ja hei! Voisitko haaveilla ihan itseksesi, äläkä viitsi niitä haaveitasi muille tyrkyttää. Mistähän kuvittelet saavasi lainaa miljoonaluokan hankintaan?
Ja pikkusen on huvittanut kun "farmer" nimimerkki on kirjoitellut haluavansa ostaa hintaluokkaa 700 000 - 1 500 000€ olevan maatilan. Sillä jos rahaa todellisuudessa olisi, niin tilan osto ei olisi temppu eikä mikään. Mutta ilman omaa rahaa tuon suuruusluokan tilan ostot ovat vain kuvitelmia.
Vai olet haarukoinut tarjokkaita. Oletko kenties katsellut vanhaa maatilakirjaa ja haaveillut kartanosta.
Mistäs sinä minun omaisuuteni arvon tiedät? Minun tilaani kun ei voi oikein rahassa arvottaa koska ei ole myynnissä millään rahalla. Mutta jos edes vähän tajuat maan arvon päälle, niin tila sijaitsee Tampereen naapuri kunnassa ja peltoa on 97ha ja metsää 374ha, asuin rakennuksia kolme, lisäksi talous rakennukset ja 21 muuta rakennusta ja kaikki ovat hyvässä kunnossa. Tästä voit itse miettiä onko se arviosi oikea. Ja voit tulla vuokraamaan minulta jonkin kesämökeistä, niin ehkä voin esitellä sinulle muutakin toimintaa siinä ohessa. Tämän kesän loppu on ihan täynnä, mutta ensi kesälle otan varauksia kesäkuuta ja heinäkuun kahta ensimmäistä viikkoa lukuunottamatta.
Muuten Ok ja kaikki kunnia "isännälle" ...
Mutta maajussiksi tulemiseen, ei tarvitse ostaa kovin paljon maata tai kovin suurta tilaa, maita voi vuokratakkin ja sanoisin, että ainakin täällä syrjäseuduilla, vuokrahinnat on sen verran kohtuulliset, ettei ostamista voi perustella muulla kuin sijoitusmielellä.
Aloittajahan ei voi vielä olla "sijoitta", kun kerran sillä sitä rahaa ei ole.
Pitää vilkaista ensin lompakkoon ja sen jälkeen miettiä, millä homma rahoitetaan ja pannaanko kaikki pelimerkit kiinni maahan heti alussa, jolloin tuotto on aika minimaalinen.
Velkapääomalla puhtaasti, homma ei onnistu, niin hyvää tuotantosuuntaa ei olekkaan.
Ei kukaan oikeasti varakas ihminen arvioi eikä arvostele muiden varallisuutta. Vain persaukinen puhuu ääneen omasta varallisuudestaan. Minä en ole varakas vaikka velattomana myin pelkän asuinrakennuksen hinta oli yli 700 000. minusta varakas on vasta kun on kymmeniä miljoonia vapaata pääomaa. Päivässä liikuteltavissa.
Aloitin koulujen jälkeen lomittajana (meijerin palkollisena) ekan tilan ostin vapailta markkinoilta kotikunnastani -78 nyt olemme selkeästi pitäjän suurin maatila. Omalla että vuokramailla mitattuna. On siis tyhmää olettaa että maanviljelijäksi on pakko tulla perintökaaren kautta. En halua kehuskella vaan tuoda esille että tämä pirkanmaalaismies on rankasti väärässä satojen esimerkkien kautta. taitaa olla siellä se sukupolvi joka perintöä odotellessa dataa yötäpäivää. Ihminen jolla on tavoitteita ja unelmia ei kadehdi muita vaan keskittyy omien asioiden hoitoon. Hänkin voisi odottelun sijaan mennä vaikka töihin sinne pellolle, metsään taikka päärakennukseen. Mutta hiljaa että et herää unesta.
Mukava kuulla, onnistumisiakin välillä.
Mielestäni maan määrä ja talon suuruus, on väärä tapa ajatella aloittajalla, maata voi ostaa sitten lisää, kun toiminta on kunnossa ja kannattavaa.
Velkojen kanssa pitää olla realisti, ettei arvioi maksukykyään väärin.
Niin. En tiedä mistä päin tämä farmer on, mutta todellakin jo pikku hiljaa alkaa tuskastuttamaan, kun joka palstalla samainen farmeri kirjoittelee, että pitäisi saada maatila hankittua ja tosiaankin yhdessä kirjoituksessa haarukka oli 700000-1500000€. Eli todella naurettavaa. Koska sehän on selvää jos jollain on nuo rahat itseltä vetää, niin kauppat varmasti saa aikaan puolen vuoden sisällä. Mutta ei ole ihme jos kauppoja ei tule, kun pankinjohtaja sanoo ei. Sillä tuollaisia rahoja ei tilan ostoon missään tapauksessa anneta. Koska jo korkojen maksu on kyseenalaista.
Minä en ole puhunut mitään omasta varallisuudestani. Mutta sinä näyt puhuvan. Kerroin ainoastaan sukutilani pinta-alat ja rakennusten määrän.
Tuo sinun varakkaan määritelmä on aika mielenkiintoinen. Se on kuule todella harva jolla suomessa on ylipäätänsä kymmeniä miljoonia rahaa saati sitten vapaata pääomaa. Nyt sitten sinäkin herkesit haaveisiisi.
Olisit pysynyt vaan siellä lomittajana. Mielestäni toiset syntyvät isänniksi ja toiset rengeiksi. Ja henkilökohtaisesti en arvosta itse hankittua omaisuutta/rahaa vähäisessäkään määrin. Ainoaa oikeaa ja arvostettavaa omaisuutta ja rahaa on peritty satoja vuosia suvussa kulkenut omaisuus ja raha. Näin minut on kasvatettu ja näin olen myös omat lapseni kasvattanut.
Mitä noihin tavoitteisiin ja unelmiin tulee, niin minulla on ainoastaan kaksi tavoitetta. Toinen on että sukutilaa pysyy suvussa pojan kautta, ja toinen on että saisin hankittua kaikki suvulta erilaisilla torppari-, maanlunastus-, pika-asutus- ja asutuslaeilla ryöstetyt noin 3800ha takaisin tähän sukuun jolle ne oikeasti kuuluvat ja jolle ne on aikoinaan Kaarle Knuutinpoika lahjoittanut ikuisella omistus ja nautintaoikeudella.
Eikä tämä ole mitään kehuskelua, vaan ihan tosiasioita.
Eipä sitä oikein pelloilla voi mitään tehdä kun sataa. Ja samasta syystä ei viitsi nyt metsään mennä. Olisipa tämä vain unta, ja kun heräisin, niin kaikki maat olisi saatu takaisin. Mutta ei - sama painajainen näyttää vain jatkuvan.
Määrittelet että kyseessä on sama farmer?? Voit itsellesi rekisteröidä nimimerkin niin tiedämme sitten että se olet sinä?
Otappa maanantaina yhteyttä sinne mansen mielenterveyspalveluihin. Jos ei vielä tiedä että suomessa on hallitusmuoto tasavalta ja muinaiset kruunun nautintaoikeudet lakanneet aikaa sitten.
Sitten seuraavaksi voisit perustella miksi koitat nyt pitää ja unelmoida jostakin menneestä kun et ole hehtaariakaan ostanut rajoillasi myytyä maata takaisin haaveiden dynastiaasi. Niitä on aivan satavarmasti ollut mahdollisuus ostaa viimeisen 100 vuoden aikana!
http://tori.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000007&conference=4500000000001187&posting=22000000036580809
miten sun pinta-alat noin heittää. Ja miksi noin halvalla olisit myymässä?
Minä ajattelen kyllä ihan toisinpäin ...
Miehen saavutuksia on nimenomaan omat saavutukset, ei perityt ansiot tai oikeudet.
Mikäli joku on tarpeeksi neuvokas ja älykäs, tai ahkera ja saavuttaa jotain, niin arvostan sellaista miestä monin verroin enemmän, kuin sellaista joka perii isältään sukutilan, kykenee pitämään sen hallussa ja jättää suunnilleen samankoikosena eteenpäin.
Eihän se mikään saavutus ole, että ilmaiseksi saadun tilan kykenee pitämään.
Maanviljely ei ole mitään salatiedettä, eikä siihen vaadita mitään erityisosaamista tai erityistä ammattitaitoa, jokainen normaaliälyinen ihminen oppii nämä hommat.
Siinä mielessä höpinät, syntymisestä maanviljelijäksi on puhtaita höpinöitä ...
Yhteiskunta on ehkä lunastanut sinulta ylimääräisiä tiluksia, tai isältäsi ja jakanut niitä tarvitseville, mutta jos tarkkoja on, niin yhteiskunta eli kuningas ne maat teille antoikin ja voisin jopa epäillä, että antoikohan edes omia maitaan se Kaarle Knuutinpoika aikanaan.
Nämä läänitykset kun sattuivat yleensä olemaan, tavallisten talonpoikien maita, mitä kuningas jakeli eteenpäin ...
Siinä mielessä, on ehkä oikeus ja kohtuus, että niitä on myös myöheminkin jaettu uudestaan.
Aivan saletisti on sama henkilö tuolla nimimerkillä "farmer". Ensinäkin nimimerkki on sama, ja asia on aivan sama usealla eri saitilla ja vaikka kuinka monessa keskustelussa. Ja monesti kirjoitus on ollut vielä ihan sanasta sanaan sama. Eli siis ilmeisesti suoraan kopioitu monistus useammalle saitille.
Maat ovat aikanaan saatu ikuisella omistus ja nautintaoikeudella. Joten minkään lain ei pitäisi mennä siitä yli.
Ja mitä tuohon mielenterveyspalveluihin tulee, niin tuskin tampere palvelee asiassa naapurikuntalaista. Ja mikä sitten on normaalia käyttäytymistä. Ja eikös jokaisella saa olla oma mielipide asioista. Ja näillä saiteilla sen kyllä huomaa, että mielipiteitä on yhtä paljon kuin ihmisiä.
Ja vielä sellainen pikku huomio, että meneppäs juttelemaan ihan kenenkä kanssa tahansa, jonka sukutila on ollut vielä vuosisadan alussa suurtila, ja joka on pakolla pilkottu murto-osaansa näillä kaikilla epäoikeudenmukaisilla maanryöstölailla. Niin jokainen on edelleen ihan yhtä katkera siitä kuin minäkin olen. Aikaisempien sukupolvien katkeruudesta puhumattakaan. Sittenhän asia olisi toinen jos tila olisi pilkkoutunut perinnön jaossa, ja kuuluisi sukuun. Mutta kun se on väkipakolla ryöstetty. Tässä ei voi muuta sanoa kuin sen, että sosialismi on sairautta.
Olen ostanut reilut 12ha peltoja ja noin 61ha metsiä takaisin tilaan. Enempää ei ole ollut myynnissä 19 vuotisen isännyyteni aikana. Mutta jos myyntiin tulee, niin ilmanmuuta ostan. Aikaisemmin eli isäni isännyyden aikana maita oli myynnissä reilu 6ha, jonka hän osti takaisin taloon.
Minun tilani ei ole myynnissä mistään hinnasta, ja jatkajaksi löytyy oma poika. Ja ei ole muuten elukoitakaan ollut koiraa lukuunottamatta reiluun viiteentoista vuoteen. Mistä tuollaisen linkin tuohon keksit laittaa?
Olet ihan sekasin. Moinen katkeruus vaatii terapiaa ja lääkitystä.
Sinulla ei ole mitään näyttöä eikä syytä luulla kaikkia farmereita farmeriksi :) mikä suomenkieli
mutta meilläpäin, kartanoiden maakunnassa on kyllä monet siirtolaistilat paljon suurempia kuin emokartano katkeruudessaan. Yrittäjyydellä
On myös aika sairasta sanoa arvostavansa niitä perittyjä pääomia enemmän kuin jonkun itse osaamisella tienaamia, jopa enemmän kuin toinen ehkä 15 sukupolven aikana.
Toivotaan että pirkanmaalla löydetään pian oikea läkkitys ja ostaja tilallesi. Kiinteistövälittäjälle vain toimeksianto, jos ei ole tila ulosmitattu kyllä se kauppa siitä suttaantuu :)
Suurin osa ruotsinvallan aikaan läänityksinä annetuista maista ryöstettiin rehellisiltä suomalaisilta. Tilat raivanneet ja rakentaneet talonpojat ajettiin pois ja joku nilkki ruotsalaisten perseennuolija sai maat. Minäkin saattaisin arvostaa perittyä varallisuutta jos itsellä sitä olisi.
No olethan sinä itsekkin jotain saavuttanut, olet sentään saanut ostettua 12 hehtaaria peltoa ja 61 hehtaaria metsää entisestä kartanosta takaisin 19 vuoden aikana.
Luulin hetken, ettet elämäsi aikana ole saavuttanut tai tehnyt itse yhtään mitään, muuta kuin viljellyt perittyä tilaa ja nostellut pankista korkorahoja.
Kymmenen sinunkaltaista isäntää, niin sukunne on saanut jo 120 hehtaaria peltoja takaisin ja 610 hehtaaria metsää.
Mikäli aluetta oli alunperin se 3600 hehtaaria ja yksi isäntä hallitsee tilaa noin 40 vuotta, niin teillä ei mene kuin noin 2000 vuotta saada tilan maat takaisin ...
Ellei tule uutta maareformia välissä.
Joo, varsinkin 1400-1600 lukujen välillä, maita jaettiin useaan otteeeen uudestaan, sillä talonpojat eli yhteiskylissä ja hallitsivat, sekä viljelivät taloja yhdessä, yleensä koko kylä tuhottiin ja talonpojat ajettiin maantielle.
Sen jälkeen, koko kylä läänitettiin jollekkin "ratsumiehelle".
Tähän ajanjaksoon sijoituu myös nuijasodat ja Kaarlen ja Sigismundin välinen valtataistelu, sekä Juhanan ja Eerikin välinen valtataistelu, ensimmäisen yhteydessä Suomalainen aateli teloitettiin noin 80-90 %:sti, yhdessä kahinassa, tiloja annettiin läänityksinä uusille aatelisille.
Nuijasodassa taas laajojen alueiden talonpojat, pisettiin matalaksi ja jälleen oli maita jaettavaksi ...
http://www.farmit.net/farmit/fi/05_talous/09_Sukupolvenvaihdos/07_Tilaesimerkki/index.jsp
Niin, no perikunnan ollessa kyseessä, varsinainen sukupolvenvaihdos taitaa olla jo myöhäistä, se olisi pitänyt tehdä iso-isän eläessä.
Eli nyt joudut ostamaan perikunnalta talon tai tilan pois, mikäli suostuvat sulle myymään.
Mikäli ei ole testamenttia.Tila on elin kelpoinen jne...
Eipä taida onnistua, jos perijät ei suostu.
Iso-isästä pojanpojalle ilman perillisten eli omistajien suostumusta, empä oikein usko ...
On kokemusta ja kukaan ei pysty estämään asiaa.
Pk 25 ei kysytä perillisiltä mitään vaan pesänjakaja toimiin Suomen lainsäädännön mukaan.
Aijaa, no mitenkähän Suomen lainsäädäntö syrjäyttää omistajat, eli perijät, jos kerran jatkaja on kolmatta sukupolvea, eli ei ole perikunnan jäsen itse ollenkaan ja luopuja eli iso-isä on jo kuollut.
Empä oikein usko että onnistuu, mikäli vainajan tahto olisi ollut, että joku tilaa jatkaa, niin siitä olisi tehty testamentti tai joku muu luopumispaperi, jonka perusteella jatkaja voisi haikailla tilaa haltuunsa.
Kun näin ei ole menetelty, niin vainajan tahto on ollut, että tila jaetaan perillisten kesken, siinä on vaikea jonkun kolmannen tulla väliin.
Perehdyppä asioihin vähän paremmin.
Vaikka olisi minkälainen pesänjakaja, niin ei ole mitenkään mahdollista lunastaa pesää muilta pesän osakkailta vasten näiden tahtoa.
Eri asia sitten on, jos kuollut on jälkisäädöksessään määrännyt jonkun tilan isännäksi. Sillä se on ainoa tapa jossa muilla pesän osakkailla ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa asiaan eikä hintaan. Silloin muiden pesän osakkaiden osuus määräytyy verotusarvon eikä markkina-arvon mukaan(eli sen määrää siis verottaja). Eli jos tilan saa edellä mainitulla tavalla, niin silloin se on todellakin halpa.
Mutta edelleenkin tämä on ainoa tapaus, missä voidaan ohittaa muut pesän osakkaat.
tehdä suorat kaupat perikunnalta,ei siis spv:sta. Pyydätte verottajalta ennakkopäätöksen ja siitä maksat 75%. Lopusta menee lahjaveroa, mutta se on pienempi kuin se viimeinen neljännes. Ainakin meillä se oli edullisempi tapa.
Mikä on ennakkopäätös, verottajan antama käypä hinta?
Miksi muut kuolinpesän osakkaat suostuisivat tohon hintaan?
eisuostu, laittaa oman osuude hinnaksi sitten jotakin iha älytöntä. Kyllä se järki joskus voittaa, meneekö viikko vaiko valovuosi, joskus kuiteskin.
matkan, ei niinkään ajan mitta. Pesän osakas voi aivan hyvin vaatia oman osuutensa lohkomista.
on sen tilan paperihinta, eli mitä halvemmalla katsotaan lahjaksi. Voithan toki maksaa sen koko summan, sanoin vain, miten ostajalle edullisinta. Jos maat ja mannut olleet aikoja myymättä, tulkitsisin sen, ettei ole mennyt kaupan heidän pyytämällään hinnalla. Mikäli tahtovat eroon rasitteestaan, olisi heiltä typerää olla suostumatta tarjoamaasi kauppahintaan, siis 75%:in.
jos tohon verottajan paperihintaan myy, niin menee ainakin AB-alueella saman tien kaupaksi. Eri asia sitten on, onko se kannattava investointi...
mainitsemastasi alueesta, meillä ei ollut ongelmia mihinkään suuntaan, ja tila on kannattava (lähes velatonkin) kun käyn jokatapauksessa itse muualla töissä, ja piisaisi tuo elanto tietysti kahdellekin, mutta sitten pitäisi henk.koht. menoja karsia kuten äitiyslomien ajalla.