Mitä tehdä kun karkeakarvainen 4kk vanha mäyräkoira ei innostu lenkkeilystä, vaan istahtaa maahan ja katselee ympärilleen tai laittaa jarrut päälle. Luonnostaan sosiaalinen ja utelias koiria ja ihmisiä kohtaan, mutta lenkkeilyyn ei samanlaista intoa.
Houkuttelu nameilla etc onnistuu välillä mutta ei aina, ja joskus lenkitkin sujuvia mutta selkeästi jokin kävelyssä ei sytytä. Onko muilla ollut samanlaisia ongelmia, en ole muilta koiranomistajilta kuullut.
Mikä neuvoksi?
Houkuttelu nameilla etc onnistuu välillä mutta ei aina, ja joskus lenkitkin sujuvia mutta selkeästi jokin kävelyssä ei sytytä. Onko muilla ollut samanlaisia ongelmia, en ole muilta koiranomistajilta kuullut.
Mikä neuvoksi?
Vastaukset 4
Vanhimmat
juttu nyt 12 viikkoisen kanssa. Toki vielä pieni vauva mutta istui ja istui vaan eikä kävelystä meinannut tulla mitään.
Sain täältä vinkin että "nosta pennun perse kädellä ylös ja samalla sano "ylös" " näin tein ja tehosi. Muutaman kerran kun olin nostanut ja hokenut "ylös" sen jälkeen riitti jo pelkkä ylös kehoitus. Nyt pentu käveleksii hyvin, mitään lenkkejä ei tehdä, lähinnä metsässä samoilua.
Mun pkk-jätkäni myöskin syttyy hitaasti lenkillä, varsinkin aamuisin.
Edistystä on kyllä kuitenkin tapahtunut koko ajan, alussa päästiin 20 metriä 40 minuutissa, nyt jo puolitoista kilsaa, joskus ylikin.
Annan koiran alussa tehdä tarpeensa (yleensä pissi ja kakka tulevat lenkin alkuvaiheessa, nyt on kyllä ruvennut harjoittelemaan jo merkkailuakin), sitten annan vähän haistellakin, mutta tämän jälkeen hoputan. Joidenkin mielestä ei saisi nykiä, mutta mäyräkoiran kanssa pehmeät konstit eivät aina toimi... Alkuaikoina saatettiin seistä ulkona samassa paikassa hihna kireällä välissämme jopa puoli tuntia.
Minä siis nykäisen kevyesti hihnasta (ylöspäin) ja sanon "hop". Nyt se on alkanut tehota sikäli, että useimmiten pelkkä "hop" toimii ja päästään taas vähän matkaa eteenpäin.
On se välillä raivostuttavaa, kun aamulla ei ole määrättömästi aikaa ja liikuntaakin olisi kiva saada molempien. Mutta tässä on kuitenkin tapahtunut edistystä pikkuhiljaa, niin luotan siihen, että joskus saan vielä ostaa koirantalutussauvakävelyvyön ja päästään oikein kunnolla lenkkeilemään.
Ihan vähän hymyilytti kun luin viestisi. Taitaa olla mäyräkoirien tapa tuollainen jurnottaminen. Meidän kk-tyttö ei suostunut oikein pariin kuukauteen lähtemään pihasta ollenkaan lenkille. Aamuisin varsinkin kamala ulvonta ja itku " minä en kyllä lähe mihinkään" Aloin houkuttelemaan leikillä ja nameilla. Yksi hyvä konsti oli ottaa taskuun vaikka vessapaperirulla ja rahisuttaa sit. Pentu tietenkin katseli ylöspäin "että minä siellä rahisee" ja melkein vahingossa poistui pihasta. Ekat 4 kk olikin tätä vääntämistä siitä kuka päättää minne mennään mutta ymmärsi sitten oman parhaansa. Nyt puolitoistavuotiaana on kovin innokas lenkkeilijä ja vaeltaja. Mäytäkoira on luonteelta tietty juro ja itsepäinen. Eikun kova kovaa vastaa.... : )
Mun mäyriksellä oli pentuna sama ongelma. Vaikka pissatettua piti saada niin hieman oli hankalaa kun pentu vaan istua toljotti maassa. :) Piti aina laskea kymmeneen jos meinas mennä hermot. :D Ei kannata kuiteskaan pakottaa. Se olisi paha virhe. Kyllä se siitä sitten alkaa kävellä. Mä tein niin kans että kannoin sen jonkin matkan päähän kotoa ja se myös autto! Musta tuntuu että kun pennut on niin paljon kotona sisällä tai pihalla alkuaikana ja pitäis lähtee pidemmälle kotoa niin lyödään jarrut päälle. Se ainakin autto et kannoin sitä vähän matkaa. Ei kannata siis alkaa hihnasta vetämään.. :)