Joo, tiiän et tää ei varmaa kuulu tänne, mutta ihan sama.. Mun elämä oli ennen ihan normaalii nykynuoren elämää.. Mut sitten ku mun luokkaan vtuli uus opettaja nii, se heti alko aukoo päätä ja kaikkee muuta.. Alus meille meni silleen ihan hyvin opettaja/oppilas väleissä, mut sitte vaa jotenki aloin vihata sitä ja siitä se sitte alkoki.. Meijän luokalle tuli yks uus oppilas ja meistä tuli bestiksii sen kans jo melkeinpä parin päivän jälkee.. Oltiin aina yhes, koulussa, koulun jälkee ja joka paikassa.. Sitte ku se meijän ope huomas sen nii se heti puuttu asiaan, ja soitti sen mun entisen bestiksen vanhemmille.. Ne oli jotaki jutellu, ja se ope oli sanonu että mä en oo hyvää seuraa sille mun bestikselle.. Sitte se mun bestis sano mulle, et sen vanhemmat oli sanonu sille ettei se saa olla mun kans missään tekemisissä vähään aikaan.. Sen jälkee ei toisiamme alettu pitkään aikaa.. Sitten taas vähän ajan päästä ruvettiin taas kaveeraamaan.. Sitten mä aloin aika paljon yhtä mun luokkalaista, ja ope oli käyny niillä kylässä, nii se oli sanonu niittenkin vanhemmille et en oo hyvää seuraa sille.. :// Se mun kaveri oli sillon haukkunu sen open ihan paskaks sen äitin kuullen.. Joo on tos viellä muutaki, mut en jaksa kirjottaa siitä enempää.. Sitten nyt ku meen 7lk.. Nii toi kyseinen ope erotti mut KAIKISTA mun luokkalaisista tytöistä!!! Siitä se mun masennus sitten alko.. Oon siitä lähtien ku toi tapahtu nii aatellu itse murhaa.. Tiiän et se ei oo oikee ratkasu, mut mulla ei oikeesti oo enään mitään tässä elämässä.. Kaikki on viety multa pois! Oon aatellu monta tapaa miten sen itsarin voisin tehä silleen että siitä ei vois mitenkään jäähä siitä henkiin.. Silti oon vielä tässä, ja oon oikeesti ihan toivoton.. Mun elämä on ollu täyttä paskaa koko tämän vuojen, joskus on saattanu tulla niitä hyviäkin hetkiä, mutta ei paljoo.. Jopa jotkut entiset luokkalaisetki käänty mua vastaan.. Oikeesti, mua pelottaa ihan sikana mennä ylä-asteelle ku en tunne siltä luokalta ketää mihi joudun.. Mietin et ois parasta suorittaa se itse-murha ennen koulun alkua, mut en vaan pysty siihen.. Yritin jo monta kertaa päästä tästä masennuksesta eroon mutta ei se vaan niin helppoo oo.. Sori ku tää viesti on niin pitkä mut kiitti jos jaksoitte lukee..
Masennus..
Turhaihminen
4438
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Siis vaik nyt on menny huonosti niin ei se meinaa et aina menis.
Sulta ei ole viety kaikkea pois. Ei edes osittain.
Ja nyt kun meet ylä-asteelle niin alota siel sit puhtaalta pöydältä.
Mua ihmetyttää et miksi sinä olisit huonoa seuraa.
Kun sun on täytyny tehdä joskus jotain et se ope soittaa ihan vanhemmille.
Ei tommonen oo normaalia opettajien osalta jos ilman hyvää syytä noin tehdään.
Sä oot nuori jätkä.
Sulla on vaik mitä viel edessä.
Ei menneisyys sitä tulevaa pois vie.
Miten sä olet yrittänyt päästä masennuksesta eroon?
Oletko puhunut vanhemmilles tunteistas ja silleen?
Itsemurha ei ratkaise mitään.
Muut kärsii siitä ja mikään tapa tehdä itsari ei välttämättä toimi, joten voit vaan vammautua pitkäksi aikaa.
Älä itsaria ajattele vaan mene puhumaan jollekulle.
Masennukseen on hyvät hoidot.
Puhuminen auttaa aina.
Apua saa kun sitä pyytää.
ei oo masennus...
hei, masentunut. kun luin juttuasi, mulle tuli monta asiäa mieleen. ensiksi se, että vaikutat lähes samalta persoonalta mun kanssa. olen itsekin ollut ilman kavereita jo kohta 5vuotta. ehkä ylikin. olen päässyt ´juuri ysiltä. ja se helpotti minua suuresti. yläasteelle mennessäsi löydät varmasti uusia kavereita, olen sitä täysin varma, siis jos vain haluat löytää niitä.itse olen ala-asteesta lähtien harkinnut itsemurhaa, ja viillellyt ja ollut erittäin maassa jo kauan. nyt pääsen vihdoin pinnalle. syyksi epäilen vapautta. pääsen nimittäin tällä viikolla muuttamaan tampereelle yksiöön. olen 16-vuotias tyttö. sulla on tulevaisuus edessä. käytä yksinäisyyttäsi hyväksesi! mä pärjäsin paljon paremmin kokeissa ilman kavereita. tosin toinen keino, jota myös itse käytin-on se, että hankit pojista kavereita. ne on oikeesti tosi mukavia.usko pois! yläaste on vain 3vuotta. kestät sen kyllä. niin minäkin kestin.voimia!!
opettajalla ei oo oikeutta sanoa tuollasia asioita oppilaista ,sietäis saada potkut
ja muuten,yläasteella saa kavereita jos vaan haluaa,ei tarvi pelätä