Katselin tässä Bones sarjaa, joka käsitteli plastiikkakirurgiaa. Aloin miettimään, kuinka paljon ihmiset laittavat siihen rahaa, kuinka paljon se oikeasti vaikuttaa nykymaailmaan ja kuinka paljon ihminen on valmis ottamassa sitä vastaan. Kaunesleikkaukset on aina liitetty heteroihin ja homoihin, mutta entä lesbot. Katselin ulkomailla ollessani Tila Tequila sarjaa ja jotenkin minulle jäi kuva amerikkalaisista lesboista, että puolet ovat käyneet leikkauksista. Ja se on täysin hyväksyttyä. Entä täällä. Hyväksyisitkö/ seurustelisitko jos tyttöystäväi oli fyysisesti täysi eri ihminen. Silikoonitissit, silikoonipakarat, silikoonihuulet... Hän olisikon jonkinlainen lahja, jota riisuessa löytäisit vain apävarmuutta.
Itse en hyväksy silikooneja, kylkiluiden poistoja tai muuta mikä vaikuttaa tai aiheuttaa vahinko tai sinua ei enää tunnisteta. Esimerkiksi nelosella pyörinyt Muodon muutos sarja aiheutti minussa yök-reaktion. Ihmiset, jotka vuosia ovat hyljeksineet itseään, ja yhtäkkiä hampaitten valkaisu, tukan pidennys, kasvojen kiristys, nenän murtaminen tekee sinusta täydellisen ihmisen. Ihmisen, jota ei kukaan tunnista lopupelissä, kun hän näkee vihdoin perheensä, miehensä, vaimonsa ja lapsensa. Kaikki huutava innoissaan ja halailevat innoissaan tätä uutta, fyysistä tuttavuutta. Mutta mihin nämä ihmiset alunperin rakastuivat tähän tiettyyn ihmiseen: ulkonäköön, sisäiseen olemukseen vai kumpaankin. Entä nyt kun tämä ihminen on totaallisest muuttuunut fyysisesti ja täten henkisesti muuttuneita?
Kauneudelle on ollut aina vuosisatoja ihanteita, jotka ovat vaihtuneet. On ollut voiteita ja puutereita ja nyt leikkauspiteidein myötä olemme edistyneet siihen asti, että voit muuttua kokonaan. (Tässä tarkoitan naisen muuttumista naiseksi tai miehen muuttumista mieheksi. Sukupuolenvaihto ei mielestäni liity tähän asiaan.)
Itse olen valmis myöntämään, että jos minulle tarjoittaisiin mahdollisuutta leikkauksiin, niin olisin valmis pariin leikkaukseen. Rasvaimu ja ihosilonta. Todella harva ihminen pystyy sanoamaan, että on täysin tyytyväinen ulkonäköön. Itse en ole missään merkeissä kaunis, en todellakaan, mutta olisinko valmis muuttamaan itseni niin paljon, että olisin tyytyväinen itseeni, olisin kaunis tiettyjen ihmisten mielestä. Mutta mistä minä tiedän milloin olen kaunis, jos en ole alunperinkään tykännyt ulkonäöstäniä. Tiedättehän, negatiivinen asia jää aina paremmin mieleen entä positiivinen.
Jos ajatellaan mihin plastiikkakirurgia alunperin kehitetiin... onko nykypäivänä tapahtunut taatumista vai edistymistä?
Itse en hyväksy silikooneja, kylkiluiden poistoja tai muuta mikä vaikuttaa tai aiheuttaa vahinko tai sinua ei enää tunnisteta. Esimerkiksi nelosella pyörinyt Muodon muutos sarja aiheutti minussa yök-reaktion. Ihmiset, jotka vuosia ovat hyljeksineet itseään, ja yhtäkkiä hampaitten valkaisu, tukan pidennys, kasvojen kiristys, nenän murtaminen tekee sinusta täydellisen ihmisen. Ihmisen, jota ei kukaan tunnista lopupelissä, kun hän näkee vihdoin perheensä, miehensä, vaimonsa ja lapsensa. Kaikki huutava innoissaan ja halailevat innoissaan tätä uutta, fyysistä tuttavuutta. Mutta mihin nämä ihmiset alunperin rakastuivat tähän tiettyyn ihmiseen: ulkonäköön, sisäiseen olemukseen vai kumpaankin. Entä nyt kun tämä ihminen on totaallisest muuttuunut fyysisesti ja täten henkisesti muuttuneita?
Kauneudelle on ollut aina vuosisatoja ihanteita, jotka ovat vaihtuneet. On ollut voiteita ja puutereita ja nyt leikkauspiteidein myötä olemme edistyneet siihen asti, että voit muuttua kokonaan. (Tässä tarkoitan naisen muuttumista naiseksi tai miehen muuttumista mieheksi. Sukupuolenvaihto ei mielestäni liity tähän asiaan.)
Itse olen valmis myöntämään, että jos minulle tarjoittaisiin mahdollisuutta leikkauksiin, niin olisin valmis pariin leikkaukseen. Rasvaimu ja ihosilonta. Todella harva ihminen pystyy sanoamaan, että on täysin tyytyväinen ulkonäköön. Itse en ole missään merkeissä kaunis, en todellakaan, mutta olisinko valmis muuttamaan itseni niin paljon, että olisin tyytyväinen itseeni, olisin kaunis tiettyjen ihmisten mielestä. Mutta mistä minä tiedän milloin olen kaunis, jos en ole alunperinkään tykännyt ulkonäöstäniä. Tiedättehän, negatiivinen asia jää aina paremmin mieleen entä positiivinen.
Jos ajatellaan mihin plastiikkakirurgia alunperin kehitetiin... onko nykypäivänä tapahtunut taatumista vai edistymistä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
kirjoituksestasi!
En minäkään hyväksy ns kauneusleikkauksia sen takia, että saataisiin pyöreä peppu, suuret lollukat, töröhuulet jne jne. Kun tarpeeksi monta kertaa kohotetaan kasvoja niin lopulta on vain yksi ja sama kestohymy.
Täydellinen ihminen? Onko sellaista? Leikkaus ei ainakaan meistä täydellisiä tee. Siihen vaaditaan paljon muutakin kuin ulkonäkö...
Kauneus on katsojan silmässä... sanotaan. Joka ikinen ihminen on kaunis! Ihmisen sisältä pulppuava kauneus on minusta ulkoista kauneutta kauniinpaa.
Usko siihen, että sinua rakastetaan juuri sellaisena kuin olet.
Usko siihen, että sinua arvostetaan juuri sellaisena kuin olet
Usko siihen, että sinut halutaan juuri sellaisena kuin olet.
kauneus on aina sisäistä, eikö se näin olekin?
itse vastustin aiemmin kauneusleikkauksia täysin, ja yhä vieläkin suurimmaksi osaksi ne ovat mielestäni ennemminkin haitallisisa. en usko, että ihminen muuttuu onnellisemmaksi muuttamalla ulkoista olemustaan. mutta ymmärrän silti mikä saatta ajaa jonkun leikkelemään itseään. itse olen aina ollut epävarma ulkonäöstäni, lähinnä ylipainosta johtuvaa (mulla on sairaus joka tekee laihtumisen erittäin vaikeaksi), mutta en menisi rasvaimuun, koska koen että tämä on asia johon voin vaikuttaa omilla elämäntavoillani ja haluan ylittää itseni. mutta rintaleikkaukseen menisin, jos olis rahaa ja riskit olisivat minimaaliset. minulla on toinen rinta täysin kehittymätön, AA-koko, ja toinen iso C. tästä kärsin välillä todella paljon, mutta silti leikkauksen riskit ovat liian suuret mielestäni.
uskon että itseään voi korjailla "oikeasta" syystä ja "väärästä" syystä. en oikein osaa selittä tarkemmin mitä tarkoitan, mutta mikä tahansa toimenpide onkaan kyseessä niin uskon että tervepäinen ihminen ymmärtää että ei se elämää muuta.
useimmiten nämä omasta ulkonäöstään epävarmoja olevat saisivat apua jo ihan esim vaatekaapin sisältöä ja kamapuksen uusimisella.
kamapuksen...?
jolla on silikonit.
Naisystäväni on fitnesskilpailija ja hän päätti vuonna 1 ja 0 ottaa silarit, koska dieetillä tissit olivat täysin olemattomat.
Hänen rintansa eivät ole mitkään hirmuisot meloonit vaan täyteläiset rinnat. Kauniit.
Ja imettänytkin hän on silikonitisseillään eli täysin toimivat siinäkin suhteessa.
Rakastan naistani ja se, että hänen on joskus ottanut silarit ovat aivan yhdentekevä asia suhteessamme - rakkaus on tärkeintä.
on ihan ok.Se vaan pitää muistaa,että itse ihminen on silti sama.Ihana oma itsensä!