HS, 6.8.2008, Jenita Sillanpää
"
Yhä useampi lapsi joutuu pärjäämään omillaan pienestä pitäen
-Opettajat kaipaavat vanhempien tukea kasvatustyöhön
Vanhemmat laiminlyövät lapsiaan entistä useammin. Aivan pientenkin lasten odotetaan suoriutuvan monista arjen asioista omatoimisestai ilman vanhempien apua. Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL) peräänkuuluttaa vanhempien vastuuta myös pian alkavan lasten koulutyön tukemiseksi.
"Suomessa on paljon lapsia, jotka syövät yksin, menevät nukkumaan yksin ja heräävät yksin. Usein lasten laiminlyönnit ovat tahattomia ja johtuvat esim. vanhempien uupumisesta", MLL:n pääsihteeri Mirjam Kalland kertoo.
Kallandin mukaan suomalainen kasvatuskulttuuri on jopa liikaa lapsen varhaista itsenäistymistä korostava.
"Esim. Saksassa tai Italiassa voidaan ajatella, että kaikki suomalaislapset ovat laiminlyötyjä, kun he kulkevat koulumatkat yksin ja viettävät pitkiäkin aikoja yksin. Eteläisemmässä Euroopassa tämä on harvinaista", Kalland kuvailee.
MLL herätteleekin myös työelämää pohtimaan perhekeskeisempiä työaikamuotoja, jotta vanhemmille jäisi enemmän aikaa lapsilleen.
"Suomessa on aivan liian on/off-tyyppistä ajattelua työelämässä. Töissä voi olla vain joko täysillä tai ei ollenkaan. Sen sijaan esim. Hollannissa ja Ruotsissa on hyvin yleistä, että vanhemmat tekevät osa-aikatyötä, jotta lapsille jää enemmän aikaa. Tällaista vaihtoehtoa pitää miettiä Suomessakin", Kalland kannustaa.
Sen lisäksi, että lapset tarvitsevat huolenpitoa, myös opettajat toivovat vanhempien tukea kasvatustyöhön.
"Jokaisella opettajalla on ainakin parikymmentä lasta omassa ryhmässään, joten on hyvin mahdollista, että lapsen oma vanhempi huomaa esim. kotitehtävien yhteydessä oppimisvaikeudet ensin. Ongelmien esiintuominen helpottaa opettajankin työtä. Paras tuki, mitä opettaja voi saada, on koululaisten vanhempien antamaa", espoolaisen Meriusvan koulun rehtori Hanna Sarakorpi sanoo.
"
"
Yhä useampi lapsi joutuu pärjäämään omillaan pienestä pitäen
-Opettajat kaipaavat vanhempien tukea kasvatustyöhön
Vanhemmat laiminlyövät lapsiaan entistä useammin. Aivan pientenkin lasten odotetaan suoriutuvan monista arjen asioista omatoimisestai ilman vanhempien apua. Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL) peräänkuuluttaa vanhempien vastuuta myös pian alkavan lasten koulutyön tukemiseksi.
"Suomessa on paljon lapsia, jotka syövät yksin, menevät nukkumaan yksin ja heräävät yksin. Usein lasten laiminlyönnit ovat tahattomia ja johtuvat esim. vanhempien uupumisesta", MLL:n pääsihteeri Mirjam Kalland kertoo.
Kallandin mukaan suomalainen kasvatuskulttuuri on jopa liikaa lapsen varhaista itsenäistymistä korostava.
"Esim. Saksassa tai Italiassa voidaan ajatella, että kaikki suomalaislapset ovat laiminlyötyjä, kun he kulkevat koulumatkat yksin ja viettävät pitkiäkin aikoja yksin. Eteläisemmässä Euroopassa tämä on harvinaista", Kalland kuvailee.
MLL herätteleekin myös työelämää pohtimaan perhekeskeisempiä työaikamuotoja, jotta vanhemmille jäisi enemmän aikaa lapsilleen.
"Suomessa on aivan liian on/off-tyyppistä ajattelua työelämässä. Töissä voi olla vain joko täysillä tai ei ollenkaan. Sen sijaan esim. Hollannissa ja Ruotsissa on hyvin yleistä, että vanhemmat tekevät osa-aikatyötä, jotta lapsille jää enemmän aikaa. Tällaista vaihtoehtoa pitää miettiä Suomessakin", Kalland kannustaa.
Sen lisäksi, että lapset tarvitsevat huolenpitoa, myös opettajat toivovat vanhempien tukea kasvatustyöhön.
"Jokaisella opettajalla on ainakin parikymmentä lasta omassa ryhmässään, joten on hyvin mahdollista, että lapsen oma vanhempi huomaa esim. kotitehtävien yhteydessä oppimisvaikeudet ensin. Ongelmien esiintuominen helpottaa opettajankin työtä. Paras tuki, mitä opettaja voi saada, on koululaisten vanhempien antamaa", espoolaisen Meriusvan koulun rehtori Hanna Sarakorpi sanoo.
"
Vastaukset 15
Vanhimmat
että vanhemmat laiminlyövät lapsiaan ja jätetty työelämän osuus uutisesta pois kokonaan?
Lienee minun toiveajattelua, että asiat aletaan nähdä kokonaisemmin pelkän vanhempien haukkumisen sijasta.
Mitenkäs tällaisessa pelkän rahan perässä juoksevassa yhteiskunnassa työelämä alkaisi äkkiä ajatella perhekeskeisesti? Eihän korkeakoulututkinnon suorittaneet naiset meinaa saada töitä sen takia, koska pelätään, että he keskittyvät lasten tekemiseen seuraavaksi. Ammattiyhdistysliikkeiden mahti on painettu olemattomiin 80-lukuun verrattuna, jolloin työntekijöiden asioita vielä sentään ajettiin työpaikoilla.
Työelämän vaatimukset ovat niin kovat, että ei ihme, jos vanhemmat ovat uupuneita. Totta kai lapset joutuvat olemaan yksin, ei työssä olosta muuten mitään tule! Monet lähtevät yksin kouluun ja tulevat tyhjään kotiin. Mutta niin kyllä ennenkin on ollut...
Vähän aikaa sitten täällä kirjoitettiin, että masennus on aika tuntematon käsite Etelä-Euroopassa. Meillä on lapset unohdettu pitkälle kokonaan ja nyt huudetaan lapsille mielenterveyspalveluja.
Ei tämä kaikki voi olla vain pahojen vanhempien aikaansannosta!
ole sen enempää aikaista itsenäistymistä vaativaa kuin muuallakaan. Vai onko?
Kyllä minä näen lasten yksinäisyyden johtuvan juuri vanhempien töissä käymisestä. Niin no, erikseen sitten päihdeperheet, joissa vanhemmat voivat olla pois fyysisestikin. Mielenterveysongelmat aiheuttavat varmaan enemmän henkistä poissaoloa. Mutta ajattelin kuitenkin ihan tavallista keskiverto perhettä.
Mutta pelkistä työelämän paineista ja kotitöiden yhteensovittamisesta johtuva stressi voi myös aiheuttaa uupumista, jolloin vanhempi ei vähäisinä yhteisinä hetkinä jaksa olla niin paljon "läsnä" lapselle kuin pitäisi. Tästähän monet ihan kunnon vanhemmat ovat kokeneet riittämättömyyttä kautta aikojen.
Kaikkein kamalinta on se, että nyt on menty tilanteeseen, jossa totaali-uupumiseen on vaikea saada apua. Sossusta ei sitä saa ja mielenterveyspalveluja ei ole väsyneillekään vanhemmille tarjolla.
Suo siellä, vetelä täällä töissä käynnin suhteen. Vanhemman olisi parempi olla kotona lasten takia, mutta sitten menee hermot jatkuvaan rahattomuuteen. Ja vaikka sen paineen vielä kestäisi, niin kuuntele nyt joka puolella kaiken maailman tolvanoiden huomauttelua "yhteiskunnan kustannuksella loisimisesta". Ei ole aina ihan helppoa olla lasten vanhempi tämän päivän Suomessa.
enemmän, olisi saatava osa-aika työpaikkoja.
Lapsi kärsii yksin olosta ja alkaa oireilla.
syyllistämisestä. Kyllä tässä kaikkensa lasten eteen tekee ja tuo sama yhdistys vaan syyllistää kaikesta vanhempia. Voisiko se vika olla myös opettajassa? Omallani on ainakin ollut huutava hirviö.
Opettajan jaksamattomuus pitäisi ottaa vakavasti. Opettajathan tuovat jaksamattomuuttaan jatkuvasti esille kaikkialla. Hermot on heillä kireällä useammilla. Miten sellaiset voivat olla työssä.
Ainakin minun lasteni huoltosuunnitelmissa on toistuen suunnitelmia, että lapsen pitää ottaa itse vastuu koulutehtävistään, keittiövuoroista sijaiskodilla, pyykeistään jne. Sijaisäiti ei edes leivo, huosltosuunnitelmissa on toteamuksia kuinka sijaislapset vuorollaan leipovatkin. En yhtään tykkää siitä Kallandista. Hyvä näyttelijä ja motiivit, rivien välistä lukee ken taitaa.
kun haluat opiskella uuden ammatin ja menet ammatilliselle kurssille niin aikaisin aamulla on lähdettävä jo ennen lapsen kouluun lähtöä ja myöhään se kotiin tulokin on kun matkan ottaa huomioon... niin miten voit vähentää poissa oloasi? Olisiko kurssienkin järjestettävä osapäiväisiksi?? Ja onko tällaisia edes?? Nyt ainakin minulla on ollut ongelmana mennä kurssille kun lapset (huostanotettuina) esim tulevat syyslomille 5pv ja minä olisin kurssilla niin lapset joutuisivat suurimman osan ajasta olemaan ihan yksin kotona..joten tuon takia en voi edes uutta ammattia lähteä opiskelemaan kun vaaditaan että on oltava lasten kanssa kotona... Niin kyllä aika toivottamalta tuntuu..kun ei töitäkään täällä tunnu olevan että pääsis edes osapäivä töihin... Kyllä minun mielestäni opettajien pitäisi katsoa omaa napaansa pidemmälle ja ihmettelen vain että miten nämä opettajat sitten mitens heidän lapsensa kouluun menevät ja tulevat ja onko lapset tuolloin yksin vai onko vanhempi kotona???? Vai onko opettajilla lyhyemmät työpäivät kuin vanhemmilla?? Entäs sossun tädeillä??? Vai tarkoittiko tuo maininta opettajiakin ja sossuakin..ym.vanhempina???
kulkea mm.koulubusseissa lasten kanssa kouluun ja kotiin??? Ja sama pätee taxheihin?? Kukas sitten vanhempien ees takaiset matkat maksaa?? Kaikilla kun ei ole omaa autoa...
jotenkin kumman ristiriitainen olo.
Vaikka hän joskus puhuu asiasisällöltään jees juttuja, niin hänessä on jotain sellaista, mikä tekee hänet epäluotettavaksi.
Jos on tarkoitus herätellä työelämää järjestämään osa-aikaisia työpaikkoja, niin mitä ihmettä pitää möläyttää, että vanhemmat laiminlyövät lapsiaan yhä useammin.
Tuossa ristiriitaisessa viestinnässä Kalland on mestari, enkä yhtään ihmettele sen takia, että hänestä saa epäluotettavan vaikutelman.
psykoanalyysin kannattaja. Kirjoittanut mm. kirjan 'Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen'. Luin kirjan ja sain vahvan käsityksen, että kirjailijalla on äitejä kohtaan suurta vihaa. Kalland on myös erittäin kiinnostunut huostaanotoista ja lasten sijoituksista. Itse ainakin olen saanut käsityksen, että on vahvasti niiden puolella. Perheellä ei mitään merkitystä.
Mun mielestä yhteenkään psykoanalyysiä kannattavaan ei kannata äitinä luottaa.
artikellinsa ei ole mielestäni pysynyt asiatasolla vaan tunteenomaista paatosta. kiintymyssuhteisiin "erikoitunut" vissiin, korjatkaa jos ole väärässä.
Sinkkonen, Piia Liisa Heiliö (virkatehtävät), Päivi Sinko
Lapsen ja oman vanhemmat kiintymyssuhteeseenhan tässä keskustelussa pitäsi panostaa. Oma vanhempi on oma vanhempi ja tätä tukee myös tuo kiintymyssuhdeteoria.
Ei tuota kiintymyssuhdetta saisi muuntaa siten, että lapsen tulee kiintyä johonkin sijaishoitukkaan. Lapsi ei kuitenkaan yleensä kiinny, vaan kaipaa omia vanhempiaan oikea kiintymyssuhteensa mukaisesti. Kiintymyssuhdehan syntyy varhaislapsuudessa, eikä sitä muuksi myöhemmin voi muuttaa, korkeintaan sitä voi rikkoa näillä järjettömillä lastensuojelutouhuilla. Mitä psykologit sanovat lapsen kehittymisen häiriintymisestä, jos kiintymyssuhde rikotaan?
luettavaksi.
Joskus tuntuu, että sossu ja sijarit on aivopesty näkemään kaikki lapsen ongelmat kiint.suhdehäiriöstä johtuvaksi.
Olisi mielenkiintoista tietää, mitä niille lapsille tapahtuu, joiden kiintymyssuhteessa omiin vanhempiin ei ole ollut mitään vikaa ja se katkaistaan väkivalloin viranomaisten toimesta. Mitä tapahtuu kun lapsi irrotetaan hyvästä kiintymyssuhteesta ja yritetään pakottaa "kiintymään" uuteen aikuiseen?
että sijaisperheen äiti yrittää ostaa hänet puolelleen.. lapsi ei antanut tähän mahdollisuutta sijaisperheen äidille...ei ottanut vastaan leluja tai mitään muutakaan kallista tavaraa... kun sij.perheen äiti oli sanonut lapselle että ei sinun äidilläsi olisi näihin varaa...siihen lapseni.. vaikka olisikin niin ei äiti ostaisi noita turhia kapistuksia vaan touhuu meidän kanssa aina jotain kivaa...