että näin. äiti siis kotona vauvan kanssa ja kolmevuotiasta raahataan aamuisin ennen kukonlaulua tarhaan. älytöntä! Eri juttu, jos olisi kysymys työttömästä äidistä.
äiti kotona, lapsi tarhassa....
outoa
999045
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 99
Vanhimmat
tekee itse ratkaisunsa lapsensa hoitoon menosta tai kotona olosta.
Sinä et tiedä syitä vanhempien päätöksiin, eikä se edes kuulu sinulle. Miksi siis syyllistät?
mutta kun miettii tuota kolmevuotiasta niin sääliksi käy ja kovasti
Ehkä kolmevuotias saa päivähoidosta kaipaamansa touhua, kavereita ja ikäistään seuraa. Mielestäni siinä ei ole mitään pahaa jos tämä kolmevuotias käy tarhassa, mikäs sen mukavampaa kun päästä leikkimään saman ikäisten kanssa. Tietysti jos sinun lapsillasi on ympärillä paljon kavereita ja ystäviä, on ehkä vaikea ymmärtää ettei kaikilla ehkä näin ole.
Mielestäni ei ole muiden tehtävä arvostella toisten ratkaisuja, jokainen tekee ratkaisunsa lapsensa parhaaksi.
Miten se on eri asia, jos on kotona työttömänä? Onko työttömänä oleminen rankempaa kuin vauvan hoito, vai ansaitseeko työtön vain enemmän "vapaata lapsestaan"?
Siihen en ota kantaa, miksi äiti näin teki, onko se älytöntä vai järkevää tai saako näin tehdä. Ne asiat eivät kuulu minulle onneksi, vaan jokainen tekee omien olosuhteittensa mukaan.
työttömällä (aktiivisesti työtä etsivällä ihmisellä siis) on paljon paremmat mahdollisuudet lähteä esim työhaastatteluihin ym. Miksi ihmiset "tekee" lapsia, jos ei jaksa olla niiden kanssa? Saman naisen lapset 6kpl olivat loma-aikana sossun järjestämässä lomapaikassa satojen kilometrien päässä, kun rouva itse lomaili miehensä kanssa.
ei ole työtön montaa päivää - jos yhtään.
Kyllähän nyky-Suomessa, jossa siis työvoimapula vallitsee, pitkäksi aikaa työttömäksi jääminen vaatii jo jonkinmoista lahjakkuutta - lahjakkuutta laiskuuteen, vetelöintiin ja saamattomuuteen. Tai sitten nämä nykyäidit ovat niin hienoja AMK-tutkintoineen, että mikä tahansa DUUNIDUUNI, joka ennen kelpasi vallan mainiosti, ei enää kelpaakaan.
Mielestäni 3-vuotias tarvitsee ja haluaakin jo leikkiä enemmän kavereiden kanssa ja erilaisia virikkeitä. Jos äiti hoitaa vauvaa ei siinä paljoa jaksa leikkiä 3-vuotiaan kanssa koko päivää. Miksi se nyt on niin paha jos 3-vuotias on tyytyväinen päiväkodissa ja oikein HALUAA sinne joka aamu?
halua mennä tarhaan, koska siellä kiusataan häntä.
Meillä tosiaan 3 vuotias ja alle vuoden ikäinen vauva..3 vuotias tarhassa koska se on hänelle parhaaksi. Valvon vauvan kanssa yöt ja päivisin tämä vattiva vauva ei suostu olemaan kuin pieniä hetkiä sitterissä/lattialla..todella vaativa,näin on kaikki ystäväni,mummot jne myös sanonut,en ole ainoa joka on tätä mieltä.Kaikkea on kokeiltu. 3 vuotias on tullut mustasukkaiseksi (yrittää lyödä,töniä,potkia vauvaa),koska aikani ei riitä päivisin leikkimään niin kuin pitäisi ja antamaan huomiota juuri tälle pienelle lapselle,olla läsnä kun hän sitä tarvitsee.Kokeilimme tarhassa oloa ja totesimme sen hyväksi ajatukseksi,koska 3 vuotias todella kaipaa leikkiseuraa ja on mielellään tarhassa. Silloin pystyn tankkaamaan vauvan läheisyydellä päivisin ja kun haen 3 vuotiaan, vauva viihtyy itsekseen ja seuraa leikkejämme kolmivuotiaan kanssa.Olen tyytyväinen päätökseeni, koska näin on hyvä juuri meille. Olen ollut todella väsynyt ennen tarhaan viemis ajatusta, tilanteeseen oli pakko tulla helpotusta.´Tunsin ja tunnen syllisyyttä valtavan paljon etten rehellisesti "pärjää" yksin lasteni kanssa. Olen aina ajatellut että hoidan lapsiani kotona niin pitkään kuin se on mahdollista, näin ei kuitenkaan käynyt. Voit tuomita minut huonoksi äidiksi. Kuitenkin olen ajatellut vain lasteni parasta.
kaksivuotiaan kanssa. Onneksi vauvat nukkuvat alussa paljon päivisinkin.
Juuri näin! Joskus se voi olla hyvä ratkaisu äidin jaksamiselle eikä mikään huono ratkaisu uskallan jopa sanoa myös parempi ratkaisu lapselle. Siis miksi se kotona olo olisi niin paljon "parempaa" kuin päiväkoti esim. 3 vuotiaalle puhumattakaan 5 vuotiaasta?
Itsekin olin todella yliväsynyt vauvan kanssa aikoinaan. Lapseni oli myöskin todella vaativa ja aina ollut yökukkuja eli tunsin että todella tarvitsin ne parin tunnin päiväunet mitkä ehdin ottaa sinä aikana kun vanhempi lapsi oli päiväkodissa. Jäihän yöunet joskus vain parin kolmen tunnin pituisiksi. Ei niillä unilla kovin virkeänä jaksa olla äiti joka kuskaa vauvaa ja vanhempaa kerhoihin puistoon sun muuta.
Ja eihän se lapsi virikkeitä tarvitse, eihän? Kotona olo vaan riittää... Joo joo. Miten joku voi edes väittää sellaista. Monesti yli 3-vuotias todellakin tarvitsee kodin ulkopuolista toimintaa: ulkoilua, samanikäistä leikkikaveria, askartelua toimintaa ja sitä ei äiti aina voi järjestää vauvan kanssa ollessaan.
Mikä siinä muka oli väärää että vanhempi lapsi leikki innoissaan samanikäisten kavereiden kanssa päiväkodissa kun minä samalla nukuin esim. univelkaa pois? Parempiko olisi ollut kotona extra väsyneen äidin kanssa odottamassa koko ajan että koska minulta riittää aikaa hänen kanssa toimimiseen ja leikittämiseen. Muistan monesti kun hän jäi kotiin niin pitkin päivää vilkuili ikkunasta että koska ne kaverit tulee päiväkodista kotiin että pääsee kavereiden kanssa leikkimään. Ja toden totta esim. 5 vuotias kyllä tarvitsee juuri samanikäistä leikkiseuraa eikä äiti voi olla ikinä sen korvike! Onneksi itse tiedän mikä itselleni ja lapsilleni on parasta. Oikein ärsyttää nipottajat jotka lässyttävät kotihoidon ylivoimaisuudesta ja vielä jaksavat väittää että lapsi muka vaan kärsii tarhaan viennistä.
Ja huom! eroja on paljon onko se hoitoon kuskattava sisarus alle 3 tai reilusti yli 3. Kaikkihan sen tajuaa että jos 2 vuotiaalle riittää kotona äidin kanssa oleilu niin paljon vanhemman lapsen tarpeet on täysin eri! Turha yrittää niputtaa näitä asioita ihan samaan nippuun! Mitä nuorempi lapsi sitä enemmän se hoitoon kuskaus palvelee äidin omaa jaksamista ja mitä vanhempi lapsi niin sitä enemmän se palvelee lapsen omaa etua. Tosin äidin oma jaksaminen on myös osa lapsen omaa etuakin.
Mielestäni päiväkoti ei ole oikea paikka lapselle jonka äiti on kotona,eikä sitä voi selittää sillä että lapsi haluaa leikkiä.
Leikkiä lapselle voi järjestää menemällä lapsen kanssa puistoon tai viemällä lapsi päiväkerhoon pari -kolme kertaa viikossa.
Yhteiskunta maksaa pitkän pennin lapsen päiväkotihoidosta vaikka äiti on kotona.
Ja lapsia pitäisi tosiaan tehdä juuri niin monta kappaletta kun kykenee itse hoitamaan.
Eriasia sitten on ansiotyö,joka on ainoa hyväksyttävä peruste viedä lapsi hoitoon.
Kummastuttaa muutenkin tämä kaksinaismoraali,toisessa ketjussa kaikenaikaa valitetaan miten kamalaa on kun lapsi on päiväkodissa ja ihan kamalia paikkoja kaikki ja toisessa sitten kun maataan kotona napa pystyssä tai muuten tarvitaan vapaata äitiydestä,ne ovatkin aivan välttämättömiä leikkipaikkoja.
sysätään yhteiskunnalle!!!
kuuluista omaa aikaa, mikä on vähintäänkin kyseenalaista toteuttaa näin. voi fiilistellä kotona, siivoaisiko vai pyytäisikö kodinhoitajan jne jne onhan näitä vässyköitä maa pullollaan voi tsiisus sentään
No, onhan tuolla muualla maailmassa jo aikoja sitten lapset aloittaneet tuon ikäisenä jo leikkikoulun ja sitä on pidetty siellä ihan normaalina.
Kukin itse tekee päätökset lastensa hoidosta, mutta en minä oikein jaksa ymmärtää, miksi ilman oikeaa syytä lapset viedään tarhaan ja vanhemmat ovat kotona. Eri asiahan se on, jos perheessä on ns. sosiaalisia syitä tai äiti kärsii pahasta väsymyksestä tai on masentunut tai on muita mielenterveysonglemia. Silloin on myös äidin jaksaminen kyseessä ja äidin hyvinvointi heijastuu myös lapseen. Ja voihan päiväkoti olla myös erityislapselle osa kuntoutusta.
Kyllä se valitettavasti on monessa päiväkodissa tuttu tilanne, että kotiäidin lapsi tuodaan ensimmäisenä aamulla ja haetaan illalla viimeisenä.
Juu olen kanssasi samaa mieltä, miksi niitä lapsia yleensä tehdään jos ei osata/haluta/jakseta/ hoitaa. Tiedän tapauksen jossa perheeseen syntyi vauva ja isosisko 1,5v on HOIDOSSA 8 TUNTIA JOKA PÄIVÄ! Ajatella, 1,5 vuotias.. En voisi kuvitellakaan että jäisin vauvan kanssa nukkumaan kun mies herättäisi 1,5 vuotiaan ja raahaisi tätä töihin mennessään hoitoon. Ja hakisi vasta 8 tunnin päästä. Mitä 1,5 vuotias ajattelee..ihan takuuvarmasti aistii/vaistoaa jotain vaikkei ääneen osaakaan vielä ilmaista. Omani on kohta 2v ja vauva syntyy syksyllä, en voisi kuvitellakaan että hän joutuisi heräämään JOKA AAMU hoitoon. Höpö höpö, saa isosisko, joka on vielä pieni itsekin, jäädä kotiin köllimään äitin ja vauvan kanssa niinkuin tähänkin asti. Keksin sitten tekemistä ja virikkeitä, niin sitä on ennenkin keksitty. Käydään puistoissa ja kerhoissa, ne on sitä varten.
tuo on sellaista normaalia elämää, jonka soisi tässä kummalliseksi muuttuneessa yhteiskunnassa yleistyvän! ilo lukea tuollaista tekstiä!!!! :) :)
oi kuinka mä oikeasti suorastaan toivon, että sairastut synnytyksenjälkeiseen masennukseen, saat koliikkivauvan ja isompi lapsesi on niin mustasukkainen, että käy fyysisesti pienemmän kimppuun aina kun silmä sekunniksi välttää!
Katsotaan sitten, miten itse jaksat viemättä isompaa päiväkotiin. Siis ihan sairasta yleistystä! Eihän kukaan tiedä etukäteen, sairastuuko masennukseen vai ei, eikä kukaan tiedä saako koliikkivauvan vai ei. Eikä kukaan etukäteen tiedä, onko isompi sairaalloisen mustasukkainen. Saati jos kaikki kolme sattuvat yhteen perheeseen!
Koitahan siinä sitten kölliä rääkyvän vastasyntyneen ja sitä potkivan isosiskon kanssa "ihanaa aamua" sängyssä!
Älä puhu, kun et vielä mistään tiedä. Odota nyt että ensin punkeat sen toisen kakaran pellolle, niin katsotaan sitten, mihin ja sullakin rahkeet riittää!
Minä olen juuri tällainen äiti, joka aikoo viedä syksyllä 5-v. esikoisen tarhaan, kun vauva syntyy. Mielestäni 5-vuotias ei voi olla vaan kotona äidin ja vauvan kanssa. Muutenkin hain hänelle kerhopaikkaa, jota hän ei saanut. Kyllä tuon ikäisen jo tarvitsee nähdä muitakin lapsia!
Ja on niitä muitakin syitä kuin työttömyys tai mielenterveysongelmat tällaisiin ratkaisuihin. Itselläni esim. on parantumaton krooninen sairaus, joka aiheuttaa jatkuvaa väsymystä ja esim. liikumisvaikeuksia.
Minä en ainakaan tunne syyllisyyttä ratkaisustamme.
virikkeitä missään muualla kuin tarhassa? Siis tarkoitan, että eikö teillä käy vieraita tai ettekö liiku missään?!?!?!?!?
Mitäs se kenellekään kuuluu.. Tässä olen esikoiseni kanssa ollut kotona. Vilkas 2,5v ei nuku koskaan päivisin. Aloittaa aamut 7.00 ja sippaa noin 23.00 Sektio ensi viikolla. Kaikki lähistön lapset olivat koko kesän poissa/lomilla. Tuli ihan selväksi , että äidin kanssa oli ajoittain tylsää.. Aloittaa tarhan vuoden päästä mikäli menen töihin , kakkosen osa hirvittää /mietityttää. Nyt todella jännittää meidän jaksaminen syksyllä sektion jälkeen..Isovanhemmat 400km päässä ja lähes 80v. Jos olisin miettinyt perusteellisemmin olisi tyttäreni varmasti nauttinut jo kavereista edes pari kertaa viikossa. Tässä meidän lähellä ovat tuon ikäiset tarhassa ja lähinnä vauvoja kotona. Miehen on oltava töissä , jotta leivässä pysytään. Yritän öisin tehdä hieman kirjallisia töitä. Aikanaan ystäväni jäi yksinhuoltajaksi ja työttömäksi yhtäaikaa. Siinä tarhapaikka oli ihan välttämätön , jotta löysi onneksi itselleen uuden työpaikan. Meikäläisen töissä , juristi. Tilalleni otetaan hyvin pian mies mikäli lastenhoito ei ole sitten kunnossa kun palaan. Ei viitsitä täällä syyllistää kun ei tiedetä toisten todellista tilannetta. En myöskään ole niin itseriittoinen , että uskoisin korvaavani tyttäreni kaveruussuhteet vaikka kuinka leikkisin ja piirtelisin:) Sosiaalistumisen kannalta on myös hyvä nähdä muitakin kun äidin toimintamalleja. Hyvää syksyä kaikille!
Voi hyvä vanhempi!!!!
Kun 2,5 vuotias ei nuku päivällä, ei tilanne näytä ihan hyvältä. Tarvitset ehdottomasti jonkun ammattilaisen apua. Esim päiväkodin. Uni on tämänikäiselle vielä välttämätöntä päivisin, eikä odoteta kunnes lapsi sipahtaa. Hae tukea vanhemmuuteesi kun toinen lapsesi syntyy, ettet ole samassa tilanteessa toisesi kanssa ja odota että lapsi itse pyytää nukkumaan....
jos et laita tuon ikäistä nukkumaan. Lapsellahan on vakava unenpuute, jos tuon verran valvoo! Sinun äitinä pitää laittaa lapsi nukkumaan ja huolehtia riittävästä unesta. Myös tv on lasta huonossa mielessä "aktivoiva" siis tarkoitan, että tvn katselua ei tuon ikäinen vielä mihinkään tarvitse. Makeat juomat ja namit myös pois, en tiedä, miten usein annat niitä lapsellesi, mutta virkistävät turhan paljon. Hyvä ulkoilu ja ruokarytmi takaa sen, että lapsi jo kaipaakin unta päivällä.
mutta sellaistahan elämä on että välillä on tylsää. pitää lapsen kokea myös negatiivisia tunteita, ne ovat ihan sallittuja.
No, meillä lapsi ei ainakaan saanut virikkeitä ulkomaailmasta mistään, kun asutaan ihan korvessa, mulla ei ole autoa, eikä tänne (etenkään talvella) ihan oikeasti juuri kukaan perheen ulkopuolinen eksy (ja jos joku joskus satunnaisesti kyläileekin, niin harvemmin lapsiperhe).
Ei kaikilla tosiaankaan käy pilvin pimein vieraita ja toisilla on liikkuminen rajoitetumpaa kuin toisilla, syystä ja toisesta.
Meillä ainakin likkumista rajoittaa lisäksi myös eläimet, joita ei voi jättää moneksi tunniksi oman onnensa nojaan.
Tytär (5v) pääsi puolipäiväiseksi päiväkotiin ja on viihtynyt erittäin hyvin, kun on vihdoinkin kavereita.
Siskoni on työtön ja pitää yhtä lastaan päivähoidossa (muut jo koulussa) ihan sen takia, että sitten jos työpaikan saanti yhtäkkiä onnistuu (nyt on kyllä aloittamassa myös jotain kurssia), niin päivähoitopaikka on ainakin taattu ja juuri siinä paikassa, kun perhe toivoo, eikä tarvitse ex-tempore lähteä kuskaamaan lasta minnekään kaupungin toiselle laidalle.
Joopa joo, meillä on myös ollut 2 kpl tällaisia virkkuja päiväunettomia tyyppejä.
Kaksi muuta lasta sen sijaan olen saanut nukkumaan ihan ok., että ei voi olla aina ihan äidistäkään kiinni.
Heistä toinen nukkui päiväunet myös päiväkodissa aika pitkään (toinen olikin sitten aina kotihoidossa). Vanhinta lasta sen sijaan eivät saaneet enää 2,5 vuotiaana päiväunia nukkumaan edes ammatti-ihmiset.
Samoin tämän nuorimmaisen kanssa.
Hän ei vaan kertakaikkiaan enää tuossa iässä nukahtanut, teki mitä hyvänsä.
Meillä on kyllä ollut epäilyjä myös ADD:stä, mutta diagnooseja ei ole tehty.
Onko päiväkotikin korvessa vai kuinka saat lapesi viedyksi sinne päivittäin ilman autoa?
Se näissä selityksissä vaan ihmetyttää ,kun sinäkin varmasti olet tiennyt jo toista tehdessäsi että isovanhemmat ovat niin kaukana ja miehen on tietysti oltava töissä ym detalit joita luettelit.
Ei se mitään syyllistämistä mielestäni ole, jos joku ihmettelee että,suomessa jossa on saatavana perhesuunnitteluun apua,ihmiset ajautuvat tilanteisiin jota eivät itse halliste vaan tarvitaan yhteiskunnan apua aika useasti.
Vai onko nyt kuitenkin niin, että jo suunnitteluvaiheessa nojaudutaan tähän vaihtoehtoon eikä oteta edes huomioon,mitä jos etuus poistuisi.
Tämä mistä maisitsit,että tilallesi otetaan mies.Tähän voimme me kaikki naiset osaltamme vaikuttaa! Kun lapsi sairastuu,vaatikaa että jokatoinenkerta ,vähintään,kotiin jää isä. Näin voimme edistää asenteiden muuttumista työpaikoilla
Mielestäni tuossa asetelmassa ei ole mitään outoa. Näin on monessa perheessä. Äiti ajattelee kumpaakin lastaan. Kolmevuotiaan ei tarvitse luopua kavereistaan ja vakiintuneesta päivärytmistään leikkeineen ja virikkeineen vauvan vuoksi. Äiti taas voi torkkua vauvan kanssa yöllä valvottuja univelkoja pois, toisin kuin kolmevuotiaan häslätessä vieressä. Väsynyt äiti ei kai kenenkään etu ole, varsinkaan lasten.
Lisäksi kolmevuotiaan tarhapaikka on saattanut alunperin olla kivenalla, jolloin lapsen pitäminen tarhassa vaikkapa puolikkaalla, eli muutamana tuntina päivässä tai parina päivänä viikossa auttaa pitämään paikan ja usein mahdollistaa jonain päivänä pikkusisaruksenkin pääsyn samaan tarhaan. Jos tarha vaikka sijaitsee kivasti kodin vieressä, tai jos lapsi on jossain erityispäiväkodissa.
Useimmiten ihmisillä, jotka kauhistelevat tätä asetelmaa joko A) ei ole omia vastaavan ikäisiä lapsia, tai B) lapsia ollenkaan tai C) suuret suunnitelmat ennen kakkosen syntymää, ennen kuin todellisuus paljastuu tai D) luulevat päiväkodin olevan niin paha paikka, ettei kukaan lapsi sinne voisi haluta vapaaehtoisesti mennä (ja tämä usein siksi, että vertaamme helposti itseämme lapseen. Vaikka itse jäämmekin mielellämme vapaapäivinä kotiin loikoilemaan, voi aktiivinen ja energinen lapsi suorastaan tylsistyä kotona ilman tarhan hässäkkää ja rutiineja).
Eikä esimerkiksi tarha paheksu tilannetta, jossa äiti hoitaa uutta tulokasta ja tuo esikoisen tarhaan muutamaksi tunniksi leikkimään ja vaikkapa nukkumaan päikkärit omaan tarhasänkyynsä, kun kotona voi olla vauva joka kaipaa jatkuvan huomion äidiltä ja voi itkeä kovastikin.
Tarhamaksut sitäpaitsi ovat asia, joka puhuttaa ihmisiä jonkin verran. Jos jossain perheessä lapsi vietäisiin vain ja ainoastaan huvin vuoksi tarhaan, tai pois jaloista, olisi kyseessä varmaan melko hyvätuloinen perhe/isä, joka äidin ollessa äitiyslomalla ei haikailisi satasien perään. Kyllä useimmissa perheissä, jossa äiti on ilman työtuloja, varmasti mielellään otetaan isompi lapsi pois tarhasta jo säästyneiden satastenkin takia.
Ja lopuksi vielä: kaikki ei ole aina sitä miltä näyttää, eli mielstäni jokaisen pitäisi ottaa puheeksi vain omia asioitaan eikä kaivella julkisesti toisten perheissä tapahtuvia juttuja. Tuskin itsekään pitäisit siitä, että omia asioitasi vatvottaisiin viestiketjuissa, kun joku sivustakatsoja tekisi omia päätelmiään elämästäsi.. Vai??!!
alle 3v. ei nuku päivällä ja nukkuu yöunia 8h(23-07)!!!!!!!!
kaverit tärkeitä. Jos äiti ei oikeasti jaksa joudutaan turvautumaan ensi/turva yms. koteihin..Tulee kyllä monin verroin kalliimmaksi kuin tarhassa olo. Tietysti on myös äitejä , jotka pätevät tässä kun eivät kykene kouluttautumaan tai työelämän haasteisiin:)
Tuliko tää väärään ketjuun, vai oliko ap maininnut, että lapsi nukkuu noin vähän? Mulla ainakin on mennyt ohi...
Valitettavasti näitäkin lapsia päivähoidosta löytyy, joilla äiti on vauvan kanssa kotona ja lapsi koko päivän päiväkodissa hoidossa (näiden lasten ikähaarukka 1-7). Yleisin syy tähän on äitien sanoman mukaan se, etteivät pysty antamaan tarpeeksi virikkeitä vanhemmalle lapselleen kotona ollessa. Näissä tapauksissa itseäni ihmetyttää, että miksi se toinen lapsi on sitten tarvinnut tehdä, jos ei kahden lapsen kanssa pärjään kotona. Monet ovat lapsensa kotona hoitaneet ja hyvinpä nuokin lapset ovat virikkeitä saaneet. Kyllä sen isomman lapsen voi ottaa mukaan kotitöiden tekoon, sillä ihan varmasti niistä löytyy jotakin sellaista mitä lapsi voi tehdä. Lapsi/äiti-kerhoja löytyy varmasti hyvinkin monesta kaupungista, kun vain hieman viitsii etsiä ja kysellä. Niistä löytyy muita lapsia ja lapset saavat sen tarvittavan kaverikontaktin. Eikä ne muut kotipihan lapsetkaan yöhön asti siellä päivähoidoissaan ole, joten illalla pääsee se äidin ja vauvan kanssa kotihoidossa ollut lapsi tapaamaan kaverita ja saa tarvittavan kaverikontaktin. Ihan kaikkialla ei toki ole kerhoja tms. joten silloin kenties päiväkoti voi olla hyvä mahdollisuus tavata ikätovereita päivälläkin. Mutta ei siihen tarvita 6-8 tuntia joka ikinen arkipäivä. Siihen riittää puolipäivähoito ja/tai par-kolme päivää viikossa. Oletteko koskaan ajatelleet, että kun viette lapsenne koko päiväksi hoiton jota ette ihan ihan oikeasti tarvitse viette hoitopaikan joltakin sellaiselta joka ihan ihan oikesti sen tarvitsee.
Tässä kirjoituksessa on ollut koko ajan siis kyse lapsesta joka ei todellakaan oikeasti tarvitse sitä päivähoitoa kodin ulkopuolella (monet näista ko. lapsista on juuri näitä lapsia). Eri asia sitten on ne, joiden huonot kotiolot sen vaativat tai lapsen kuntoutuksen kannalta on parempi pitää lapsi päivähoidossa tai vanhemman sairauden vuoksi tms. Nämä lapset toki ovat oikeutettuja päivähoitonsa saamaan ja pitämään.
Kun kaikki eivät asu siellä kaupungissa...
Ennen oli sitäpaitsi maallakin enemmän taloissa lapsia ja suuremmat perheetkin, joten leikkiseuraa oli enemmän.
Nykyään voi jossain maaseudun kolkassa olla aika yksinäistä.
Täälläkin tapahtunut yhtä sun toista muutosta viimeisen 15 vuoden sisällä.
Vanhimmilla lapsilla oli vielä kavereita pilvin pimein, mutta ei enää juurikaan nuorimmalla.
Kaikki eivät kuitenkaan voi muuttaa tuosta vaan kaupunkiin, eivätkä kaikki ihmiset voi siellä asua.
Meillä on lapsi toistaiseksi puolipäivähoidossa ja päivittäin, koska se oli suositus.
lapsille pitäis koko ajan antaa virikkeitä?Eihän ne opi tekemään tai leikkimään ilman ohjausta,tai yleensäkkään mitään tehdä,jos ei joku aina ole neuvomassa.Antakaa lasten olla lapsia ja leikkiä ja touhuta omia touhujaan.Ei niitä ollut virikkeitä ennenkään eikä edes leluja kuin ihan muutama,silloin täytyi käyttää mielikuvitusta.Nykyään kaikilla on älyttömät lelu määrät joista useimmat ei edes välitä mitään,aina vain pitää saada uutta ja ihmeellisempää.Hyvät pikkulasten vanhemmat,lukekaa lapsen kehitystä koskevia kirjoja ja todetkaa niista sama mitä edellä kirjoitin.
pitävät eniten sellaisista leikeistä, joissa saavat itse rakennella esim majoja tai sitten jotain pieniä puutöitä. tyttö 10 ja poika 3 v. molemmat käsistään taitavia, ulkoilevat mielellää, rakensivat juuri pesän kuusen alle, joka on ehdottomasti ollut tämän kesän paras leikkipaikka. Ihan liikaa nykyisin luullaan, että lapsi tarvitsee virikkeitä, meillä ainakin osaavat hyvin keksiä niitä itse!
Ennen oli kuitenkin monella myös kavereita...
En nyt oikein ymmäärrä miksi säälit lasta kun menee päiväkotiin. Ihan oikeasti melkeinpä kaikki lapset VIIHTYVÄT päiväkodissa. Päivä menee mukavasti kavereiden kanssa, ja koulutettu henkilökunta ohjaa ja kasvattaa lapsia täydellä sydämellään...ainakin meidän päiväkodissa. Minusta on etuoikeus, että lapsi saa olla vertaisryhmässään ja kaltaistensa seurassa. Tottakai perheen parissa vietetty aika on sitä tärkeintä, mutta tasapuolisesti kaikkea. Järkevä vanhempi osaa kyllä järjestää kunnolla tätäkin puolta... älkää siis säälikö lapsianne kun viette päiväkotiin.. se jotenkin vie pohjan koko meidän lastenne eteen työtä tekevien alta...
kahden asian välillä 1. jäisinkö kotiin äidin kanssa nukkumaan aamulla, heräisin rauhassa, aamupala, pukeminen, leikki, päiväunet jne jne vai 2.herätettäisiin aamulla, puetaan unisena, viedään tarhaan jne jne jne
hän ei myöskään menisi nukkumaan ja söisi karkkia päivälliseksi ym. ym...
Tosiasiassa lapsi tuskin nukkuisi kovin myöhään, päinvastoin heräisi klo 6 ja kärttäisi äitiä heräämään, mutta koska äiti olisi valvonut tunteja vauvan vuoksi yöllä ja haluaisi nyt nukkua, hän saattaisi hermostua lapseensa aivan suotta. Onko tämänkään sitten oikein vanhempaa lasta kohtaan??
Monessa viestissä tunnutaan unohtavan, että isomman lapsen lisäksi on äidillä vauvakin hoidettavana. Olen aivan varma, että äiti uskoo tässäkin tapauksessa tekevänsä molempien lastensa parhaaksi. Hän katsoo pienemmän tarvitsevan äidin täyden huomion päiväaikaan, ja isomman lapsen jäävän paitsi jostain oleellisesta äidin riittämättömyyden vuoksi. Tarha pystyy varmaankin tässä tapauksessa sitten paikkaamaan asiaa.
On aivan urha pyöritellä silmiään ja huuli pyöreänä esittää parempia vanhempia kuin muut sen perusteella, ovatko lapset olleet jonkun muun hoidossa osittain vai kotona "kaikkivoipaisen kotiäidin" kanssa.
Kaiken lisäksi annetaan kuva, että kodeissa joissa äiti pitää lapset kotona, vallitsee autuas rauha ja tasapaino. Äiti hoitaa pientä ja iloisena jaksaa antaa huomiota ja hoivaa myös vanhemmalle lapselle. Hän iloisesti askartelee isomman kanssa sillä välin kun pienempi ottaa unia. Sitten vähän vaikka leivotaan ja sitten lähdetään ulos koko porukka, ja TIETYSTI aina paistaa aurinko ja kaikki on yhtä hymyä. Lapset eivät itke eivätkä ainakaan marise turhia..
Kyllä kodeissa, joissa äiti on useamman lapsen kanssa kotona, isommat lapset kinastelevat keskenään ja äiti huutaa toisesta huoneesta vauvaa hoitaessaan, että "lopettakaa ville ja valle!" Sitten hän hampaita kiristelleen ryntää erottamaan isommat lapset toisistaan ja unohtaa vauvan hoitopöydälle väsymyksensä vuoksi ja vauva putoaa lattialle ja saa aivovamman. :(
Sitten, pyykkivuori kasvaa, tiskit valtaavat keittiön, pölykoirat täyttävät nurkat, minkä vuoksi lapset sairastelevat ja mieskään ei oikein ole onnellinen paskan keskellä elämiseen... (ellei sitten itse ala siivota töisä tullessaan, koska vaimo ei ole ehtinyt lasten hoidoltaan laittaa tikkua ristiin.) Sitten vanhemmat rähjäävät yhtenään toisilleen, siinä sitä on lasten mukana kasvaa ja katsella...!! Lopulta on taas yksi avioeroperhe ja muutama erolapsi olemassa.
Eli kannattaa kaikkien hampaita kiristellen olla viemättä lapsia päiväkotiin, vaikkei arki sujuisikaan, ihan vaan sen vuoksi ettei vain kukaan ulkopuolinen vedä hernettä nenäänsä siitä!
juuri moni vanhempi sanoi, kun palasivat lomilta, kuinka paljon lapsi on odottanut taas päiväkotiin pääsyä. Ja kyllä suurin osa lapsista jotka tulevat päiväkotiin aamulla, on täynnä virtaa, eikä mitenkään uneliaita. Tarpeeksi aikaisin vaan nukkumaan iltaisin, jotta saa riittävän päiväunen...
elämä on myös itkua, surua, riitelyä. Sinullakin taitaa olla sellainen kuva, että aurinko paistaa aina, aina on iloa ja kaikki hyvällä tuulella plaaplaaplaa
höpöhöpö. nimenomaan tiedän mitä elämä on. juuri kuvailemieni syiden vuoksi joku saattaa tehdä sen päätöksen, että vie isomman lapsensa tarhaan, jotta asiat eivät äidin väsymyksen vuoksi pääsisi tähän pisteeseen... toki kirjoitukseni oli kärjistystä, sen kai nyt jokainen ymmärsi...
tiedät, mitä elämä on ????
muut ongelmat ovat lisääntyneet niin paljon lähivuosina???? 20% jokaisessa koululuokassa olevista lapsista käsii niistä.
Niitä on vaan alettu vasta nyt diagnosoimaan.
Esim. vielä -90-luvulla tuota diagnoosia ei ollut mahdollista tehdä yhdelle lapsistamme, vaikka oireet olivat ilmeiset.
Nyt sain sellaisen itsellenikin, vaikka ikää alkaa olla jo lähemmäs -50 v.
Samaa on ollut parilla sukulaisellani (toinen jo liki 60 v ja toinen olisi jo yli 80 v, jos eläisi).
Sukulaisten kesken vaan aina puhuttiin heidän "erityislaatuisuudestaan".
Toista pidettiin -50-luvulla pelkästään huonosti kasvatettuna.
Vankilatkin on kuulemma täynnä AD/HD ihmisiä.
Olisit jatkanu kirjotusta, mitä siellä päivähoidossa tehdään? Tiedätkö edes mitä tuo jne. jne on?
Mä en voi ymmärtää mitenkään niitä äitejä jotka vie lapsiaan tarhaan vaik on itse kotona..eihän tossa nyt ole mitään järkeä. Se on sitten ihan sama onko siellä kotona sitä vauvaa ja vie isommat hoitoon vai että vie kaikki lapset hoitoon ja on yksikseen kotona..
Toinen mitä en voi käsittää on että viedään 3kk-9kk ikäinen lapsi tarhaan ja mennään itse töihin..hei haloo tarviiko niitä lapsia sitten ollenkaan tehdäkkään jos on heti sysäämässä niitä tarhaan ja poies jaloista..miettikää nyt hieman ihmiset?!
osuit. aivan, miksi sitten halutaan niitä lapsia jos ei hermot kestä sitä lyhyttä pikkulapsiaikaa olla kotona. Ihmettelen todella äitejä, jotka vie pienet lapset tarhaan. 9 kk "vanha" lapsi on vielä ihan vauva mielestäni.
ajattelee, että teenpä pari lasta. eikä tajuta, että sitten ne lapset todella on koko ajan elämässä. elämäntapaa tulisi ehkä tarkistaa, jos viedään noin pikkuinen tarhaan.
Kyllähän sen jokainen aikuinen ihminen ymmärtää että sellaiset vanhemmat jotka vie lapsensa päiväkotiin ja on itse kotona ei lapsestaan välitä niin paljoa että laittaisi hänet etusijalle arjessa. Lapsi itse tajuaa sen myös aikuisena ja varmasti kokee olleensa omille vanhemmilleensa joku rasite kun ei ole saanut olla kotona varsinkaan silloin jos vielä kotona on ollut sisar.
ja sitten vielä noustaan takajaloille, jos joku uskaltaa ihmetellä tilannetta ääneen.
Jos jopa 3 kk:n ikäisen äiti on kysynyt tarhapaikkaa, koska lapsi tarvitsee virikkeitä, ollaan jo pahasti menossa metsään.
ei NE vanhemmat yleensä ole kiinnostunut lapsensa arjesta päiväkodissa heille on sama miten lapsen päivä on mennyt kunhan ei vaan ole ollut kotona.
päiväkodin hoitajat ovat koulutettuja, ja päiväkodit tarjoavat lapsille kaikenlaista askartelua, ja kolmevuotias kaipaa jo jotain muutakin, kuin vain kotona olemista. Koulua ajatellen on erittäin hyvä, että lapset pääsevät ryhmän kautta oppimaan uusia asioita, kouluun sopeutuminen sujuu helpommin. Äiti jolla on pieni vauva hoidettavana ei varmasti kerkeä kehittelemään mitään askartelujuttuja saatika jaksa, jos jonkun jutun aloittaa niin vauva jo itkee kohtapuoliin, siinä vaiheessa jo kolmevuotiaskin turhautuu. Mielestäni hyvä ratkaisu jos on päiväkotipaikka tarjolla. näin kaikkien tasapainoinen hyvinvointi löytyy. En usko että kukaan äiti turhan takia lastansa päiväkotiin vie. Viruksiakin tulee helpommin ja flunssat ym iskee ryhmähoidossa, jos äiti on vienyt lapsensa hoitoon niin siihen on varmasti omat syynsä. Ja se ei kuulu oikeastaan kenellekään. Eläkäämme me vain omaa elämäämme ja lopetetaan se toisten ihmisten kyttääminen, jokainen tehköön niinkuin parhaaksi katsoo.
Hyvä kirjoitus!
Itselläni ei ole vastaavaa tilannetta kuin mistä ap kirjoitti, mutta ottaa NIIN päähän kuin ihmiset jotka aivan selvästi kirjoitustensa perusteella eivät omista yhtäkään lasta, esittävät täällä jotain besserwisseriä...
myös puolipäivähoitoa, seurakunnat tarjoaa kerhotoimintaa eiköhän niistä jo lapsi saa tarpeeksi virikkeitä ja vertaisiesa kanssa touhuta riittävästi.
lasta ja kaikki olleet kotona kuusivuotiaaseen saakka.
kyllä minulla on lapsia. ja aloitin tämän keskustelun
Vaikka itse olen toteuttamassa varhaiskasvatusta päiväkodissa, en itse veisi alle 3-vuotiasta päiväkotiin ilman eritystä pakkoa. Mitään sellaista ei päiväkodissa ole tarjolla lapselle, jota omassa kodissa ei olisi! Nykyisin äitiyslomalaiset tuovat n. 2-v lapsensa hoitoon ja itse viettävät aikaa vauvan kanssa kotona. Päiväkodissa voimme havaita, miten alakuloisia nämä isosiskot ja -veljet usein ovat, kun vauvaa hoidetaan kotona ja he itse tekevät täyttä työpäivää (vaikkakin 2-3pv vkossa). Äiti tulee vauvan kanssa hakemaan ja isompi lapsi kiukuttelee. Äiti päättelee, että lapsi ei haluaisi kotiin vieläkään. Itse asiassa lapsi aivan oikeutetusti protestoi uhmallaan äitiä vastaan, joka hoidattaa päiväkodissa hänet ja itse hoitaa vauvaaa kotona!! Kunpa vain voisi suoraan tämän sanoa äidille!! Pienet vihjailut eivät menen perille. koska vanhemmat haluavat uskoa vankasti, että isompi lapsi haluaa olla päiväkodissa mieluummin kuin kotona!!! Älytöntä. Minusta päivähoitopaikat pitäisi varata työssäkäyvien ja opiskelevien vanhempien lapsille ja kotona olevat saisivat hoitaa omat rakkaat (?) lapsensa itse. Miksi tehdä lapsia, jos heitä ei halua hoitaa????Kysyn vaan.
kuka on sanonut, etteikö vanhemmat HALUAISI hoitaa lapsiaan???? Vanhemmat nimenomaan uskovat tekevänsä lapsensa parhaaksi tuodessaan tämän hoitoon, jotta jaksaminen mahdollistuu.
Ymmärrän kantasi, JOS olet päiväkodissa työssä, koska onhan se mukavaa, jos lapsia on vähemmän ja työtaakka vähenee, kun hoitajatkin on kiven alla. Silloin on varmasti erittäin motivoitunut kehottamaan vanhempia olemaan tuomatta mukuloitaan sinun hoidettavaksesi...
Kirjoitit täyttä asiaa!! Varmasti lapsen kannalta kotona hoitaminen on parasta (useimmiten), mutta onhan tilanteita, joissa äiti on väsynyt valvomisesta tai jos vauva on kovin "vaativa". Silloin ymmärtää, että isompi on välillä hoidossa ja äiti saa voimia arjen pyöritykseen.
Uskon, että tämä on aika yleinen syy isomman hoitoon viemiseen. Väsynyt äiti ei jaksa kylästellä, jotta isommalle löytyisi ikäistään seuraa. Eikä niitä virikkeitäkään jaksa järjestää.
Mielestäni on myös parempi, jos lapsi on hoidossa kokonaisen päivän, esim. 8-16. Silloin hän pääsee mukaan toisten lasten rytmiin päiväunineen, välipaloineen ja ulkoiluineen. Sitten voi pitää välillä vapaapäiviä, jolloin lapsi saa olla kotona äidin ja vauvan kanssa.
Onhan niitä tietysti niitäkin, jotka pelkästään oman mukavuudenhalunsa takia vievät isomman/isommat hoitoon, mutta sekin heille lain antamin oikeuksin suotakoon.
Nautitaan ihanista pikkuihmisistämme sekä vanhemmat että hoitajat :).
Meillä poika 2v. meni pph:oon 2 päivänä viikossa kun aloitin työt. Sitten tulikin vauva ja hoitoa jatkettiin, paitsi ei kesäisin. Ei ollut mitään ongelmia. VIihtyi hoidossa. ENkä tunne syyllisyyttä. Osin siitäkään syystä, koska samanaikaisesti opiskelin ja vauva nukkui, tein gradua niinä kahtena päivänä, kun isompi oli hoidossa. Voin kuitenkin sanoa olevani hyvä äiti, että hoidin täyspainoisesti ekan lapsen kotona 2v asti ja hoidossa ei ole joka päivä eikä pitkiä päiviä.
Itselläni on ollut samanlainen tilanne että kaksi vanhempaa lastani ovat olleet hoidossa kun itse olen ollut vauvan kanssa kotona. Vanhemmat lapseni menivät mielellään hoitoon,koska siellä oli leikkikavereita. Meilläkin oli vauva sairastellut ja tarvinnu huomiota normaalia enemmän niin mielelläni minä isommat lapseni hoitoon laitoin...siellä oli kaverit ja hoitajia.(
Vauvani syntyi myös sektiolla joten oli itsessäkin paranneltavaa ja sallittu nostoraja oli vauvan paino. Vanhemmat lapseni olivat myös nosteltavia ja vaippa-ikäisiä).
Sain päivän ajan keskittyä vauvan hoitoon ja nukkua vauvan kanssa koska öisin myös valvottiin.
eikö se ole mukavampaa että isompien lasten tullessa kotiin on vastassa iloisempi ja levänneempi äiti kuin että jos kaikki lapset olisivat ollet kotona ja melkein saaneet tapella huomiosta ja äiti olisi ollut aivan uupunut?
En näe mitään pahaa siinä että äiti saa olla vauvan kanssa päivät kaksin ja iltaisin sitten koko perheen kanssa.
Tämä on minun kantani mutta mielipiteitähän on monia ja jokainen kokee asiat omalla tavallaan. Joka tapauksessa syyllistämään ei pidä alkaa jos ei tiedä perheen taustoja / tilannetta.
Minulla on vauva ja 5,5 -vuotias lapsi. Vien vanhemman lapsen neljä kertaa viikossa 3-4 tunniksi kerrallaan päiväkotiin ja hän on puolikkaalla paikalla. Hän viihtyy erinomaisesti hoidossa, usein sanoo vihaisena, kun haen häntä, että "miksi sä nyt jo tulit?". Kaikki kaverit ovat pk:ssa, kerhopaikkaa emme saaneet (eikä 5-vuotiaalle riitä kerho kerran viikossa). Toki on kotiäitejä, joilla on isompia lapsia kotona, mutta yleensä isommat ovat 2-3 -vuotiaita, koska harvoin lasten ikäero on niin suuri kuin meillä. Lisäksi lapseni oppi jo 4-vuotiaana lukemaan ja kirjoittamaan, joten hän ihan oikeasti tarvitsee ikäistänsä (tai vanhempaakin) seuraa, eikä mielestäni voi olla vain vauvan ja äidin kanssa kotona.
Lisäksi olen pitänyt hänet aina kotona koulujen loma-aikoina ja esim. kesällä 2 kk. Kyllä pidän tätä ihan hyvänä ratkaisuna, enkä koe mitenkään itseäni oudoksi.
Tässä syitä meidän ratkaisuumme.
on 4v tyttö sekä 5kk tyttö..
4v on kahtena päivänä viikossa 5tuntia hoidossa
jotta saa oman ikäisiä kavereita, ja meillä myös suututaan jos menee kotian hakemaan et ei saa tulla vielä!
meidän kohdalla 4v hoidossa olo on sitä että on kavereita ja virikkeitä joita en joka päivä kerkiä/jaksa 4v järjestää, ja syy on siinä että 54kk lapsi valvottaa yöt ja päivät
eiköhän se ole meidän jokaisen vanhemman oma asia jos on tällainen päätös tehty, ja ilmasta se ei ole, maksamme myös joka kuukausi siitä "hoitoon raahaamisesta"
Näinhän se on, älytöntä vaikka kyseessä olisi työtönkin äiti. Jos edes toinen vanhemmista on kotona, ei lapsella voi olla mitään syytä olla hoidossa kukonlaulusta hämärän koittoon!!
loikoilla rannalla ja juoda muutama sidukka, kun muksut on tarhassa ja vauva vaunuissa. Sitä kun ei tarvi vahtia, vaan saa rauhassa keskittyä ihan itseensä. Juoskoot tarhan tädit niiden tarhattujen perässä, saavat hekin siinä vähän kuntoilua osakseen. Saman helppouden ovat nimittäin keksineet muutkin.
Mutta kyllä lapsistansa kannattaa nauttia ja kasvattaa heistä omallaisiaan sillä ei päiväkodin tätit niitä osaa kasvattaa, ne pitää ne tiettyjen raamien sisällä, eihän ne muuten 3 aikuista, joista aina yksi on lasten ulottumattomissa, saisi 21 lasta pidettyä kasassa päivästä toiseen. Siellä ei lapsia hoideta tunteella vaan rutiineilla.
menossa, että kuinka tärkeä ihminen äiti ja isä lapselle on. Sitten vaan tyrkätään lapsi tarhaan, kun ei jakseta kuunnella kiukkua ja vaatimuksia. Äiti tai isä ne on, joiden tulee kuunnella kiukku, puhaltaa pipi jne. Harmittaa, että ne ihmiset, jotka ei edes välitä, saavat lapsia. sitten ne, jotka kovasti haluaisivat, eivät saa. Miettikääpä sitä.
lapsen hankkimista, voi h******tti sentään! uusavuttomia!
Leipokaa te vain pullaa ja olkaa tekemättä mitään kotiäitinä. Turha sitten valittaa, kun ura ei aukene, kun lapset todella kaipaa jo kavereitaan. Kaverin 5v. tyttö jo juoksee naapureissa jne. eikä äidin seura kelpaa. Minusta on myös hyvä isompi lapsi totuttaa ryhmään ennen julmaa koulunaloitusta. Meilläpäin ei kukonlaulun aikaan saa viedä hoitoon, jos äiti tai isä kotona eli vain 8-16. Ja minähän vien hoitoon pari päivää viikossa, koska opiskelen hoitovapaan aikana hoitaen vauvaa. Sitä ei vain lasketa, kun en ole päätoiminen opiskelija. Isompi lapsi hoidettiin kotona 3v. enkä tunne syyllisyyttä, että hoitotädit tarjoavat jotain muuta kuin mitä minä, vaikka mekin puistoillaan, patikoidaan, askarrellaan jne. kun hän kotona. Mutta niinä päivinä kun hän ei ole kotona ja vauva nukkuu, voin vääntää gradua. Että repikää siitä.
koska meillä on uusioperhe. ja jos minulla on töistä vapaata, en vie kolmevuotiasta tarhaan. hän asuu äidillään ja äiti jus kotona vauvan kanssa ja tämä isompi viedään tarhaan. minä ainakin nautin, kun saan olla pienen ihmisen kanssa kotona!
Tämä on sellanen ikuisuuskysymys, koska ne, jotka ovat hoitaneet lapsiansa kotona, vaikka eivät olisi oikein jaksaneetkaan, ovat täällä suuna päänä puolustamassa tietenkin omaa valintaansa (siitäkin huolimatta, vaikka joskus olisivatkin väsyneet ja toivoneet valinneensa toisin, mutta sumalainen sisuhan ei anna periksi niellä ylpeyttä) ja sitten taas ne, jotka ovat käyttäneet päivähoitopalveluja ollessaan äitiyslomalla, näkevät omasta mielestään asiassa suremman hyöty- kuin haittapuolen. Eli vähän samanlaista kädenvääntöä kuin synnytyspuolella aiheesta sektio vai alatiesynnytys. Molemmat puolet pitävät kantansa, tuskin kukaan on -ainakaan enää siinä vaiheessa kun loukkaukset jo kiirivät puolin ja toisin-, valmiita perääntymään tai myöntämän edes, että kotona lapsensa hoitavat ovat ahkeria kun jaksavat sitä rumbaa ja tekevät sen omasta mielestään lastensa parhaaksi. Toisaalta taas lapsensa tarhaan vievä ajattelee samoin tekevänsä lastensa parhaaksi, koska väsyneenä äiti hajoaa.
Sitä paitsi, aloittajakaan ei kerro omasta tapauksestaan, joten ei ole tiedossa onko aivan tottakaan, että lapsi olisi hoidossa kukonlaulusta "iltahämärään asti", kuten joku kuvaili. Voihan olla, että lapsi on oikeasti parina päivänä viikossa muutaman tunnin leikkimässä, jolloin äiti saa vähän ladattua akkuja ja nukuttua pois pahinta univelkaansa.
Mutta joo, voihan tästä vääntää kättä vaikka maailman tappiin asti, tuskin kukaan kuitenkaan muuttaa näkökantaansa puoleen tai toiseen. Jos näkee parhaaksi oman näkökantansa, on toisten hörinät pelkkää hörinää.
Itse olen siinä mielessä samaa mieltä että usein toisten valintojen arvosteleminen johtuu salakateudesta eli oikeasti itsekin ehkä haluttaisiin kovasti hieman taukoa ja helpotusta lasten hoitoon viemällä vanhempi hoitoon mutta sitä ei tehdä koska pelätään yleistä arvostelua esim. päiväkodin taholta tai yleiseltä taholta.
Voi olla myös että henkilön oma moraali sanoo että hyvä äiti on vain se joka aina hoitaa lapsensa kotona jne. mutta toisaalta mielessä herää kateus niitä kohtaan jotka pääsevät helpommalla ja vaikka täysillä ei itse uskotakaan siihen että 100% hyvä äiti on se joka ei ikinä vie lastansa päiväkotiin (ei edes siinä tilanteessa että lapsi on jo reilusti yli 3 ja kaverit ja muut toiminta ei ainakaan olisi yhtään haitaksi) niin silti sitä mielipidettä julistetaan ympäriinsä pönkittääkseen omaa oikeaa valintaa ja lisätäkseen arvostelua taas niitä kohtaan jotka pääsevät "helpommalla" kuin itse.
Ja vielä yleensä juttuja mehustetaan vielä ääriesimerkeillä siitä kuinka ne esikoiset ovatkin aina niitä yksivuotiaita vauvoja ja tietenkin ne ovat aina juuri niitä jotka ovat aamu seitsemästä iltaviiteen! Joo joo...
Toki kaikenlaisia tapauksia on mutta miksi todellakin unohdetaan ne kohtuulliset tapaukset jossa lapsi ei ole kokopäivähoidossa tai jos on niin tuntimäärä on ehkä vain 7h päivässä eli ei todellakaan kukonlaulusta iltamyöhään ja miksi aina unohdetaan se että useimmat esikoiset jotka viedään hoitoon esim. vauvan tultua taloon ovat yli 3-vuotiaita.
Kyllähän sitä voi ihmetellä suu auki jos löytyy tapaus jossa esim. alle 3-vuotias viedään hoitoon vauvan tultua taloon tai tapaus jossa lapsi on hoidossa kukonlaulusta iltamyöhään vaikka vanhempi on kotona mutta näissäkin tapauksissa varmaan on jokin hyvä syy miksi näin on eli todennäköisesti näin on kuitenkin parempi kaikille eli todennäköisesti äidin jaksaminen ei ole normaalia kun tällaiseen ratkaisuun on päädytty.
Ne jutut rannalla loikoilevasta äidistä ja lapsi hoidossa ovat todella surkuhupaisia. Jos sellaisen satutte tuntemaan on ihan älytöntä mennä yleistämään.
ei ikinä valittanut, vaikka lapsia onkin siunaantunut iso määrä! Pullat ja sämpylät paistoi, jollei nyt joka päivä niin joka toinen ainakin:)!
Ihmettelen todellakin mikä masennusväsymys nykyään äideillä on?? Kadulla kuljetaan naama vääränä ja lapsille huudetaan pää punaisena, aarg!! Ja eikun päiväkotiin, että saa kavereita ja virikkeitä, niinpä niin!!!!
Äidit, jotka vievät vanhemman lapsensa päiväkotiin heti aamupalalle - saavat näkemään punaista. On se nyt kumma, että kotona ei jakseta edes puuroa keittää pienelle! Ja mikä parasta, sitten jos äiti hakee lounaan jälkeen: "kalle, nyt reippaasti kotiin, että pääset heti päiväunille" hehheh..ja taas pääsee pariksi tunniksi eroon ihanasta lapsestaan!!
Ajatteletteko koskaan miltä vanhemmasta lapsestasi tuntuu? Voisit vaikka kysyä.
koko ajan. ehkäpä arjen vaatimukset ovat liikaa? Ehkä joku ottaa paineita ulkonäöstä, miltä koti ja parisuhde näyttää jne.
Minunkin äitini on ihana. hoiti meitä kotona. Teki hyvää arkiruokaa, leikki ja oli meidän kanssa. Minulla oli hyvä ja turvallinen lapsuus.
Säälittäviä nämä nykyäidit.
Tehdään lapsia mutta ei olla niiden kanssa.
Ollaan kotona vauvan kanssa. Syötetään niille kaupan mössöjä, kun ei ole viitseliäisyyttä kerätä marjoja luonnosta ja tehdä niistä ruokia vauvalle. perunakin ostetaan valmiiksi möössättynä. voi plääh!
Kaksosten kanssa oli pakko jaksaa kaikkine ongelmineen kaksi vauvaa kerralla, vaikka ollut paljon sairastamista. Meillä ei ole vielä päivähoidossa oltu, pian 5v aloittavat osa-aikaisesti, koska emme tarvitse kokopäiväistä hoitoa. Hyvin ovat kehittyneet ilman päiväkotiakin.Vaikka meille nyt syntyisi yksi vauva niin en silti pitäisi heitä kokopäiväisenä hoidossa.
Tapauksia on toki erilaisia, mutta pelkkä vauvaaan keskittyminen ilman perheen muita ongelmia on vähän itsekästä esikoista/esikoisia ajatellen. Kuuluvathan hekin perheeseen. Jos lapsi on 4-5 niin osapäivähoito voisi olla hyvä ratkaisu, ei mielestäni kokopäivähoito!
Olen kaiketi vanhanaikainen, mutta en pidä asenteesta, että yhteiskunta kasvattaa.Ei 3v saa isossa ryhmässä erityisempää huomiota. Olisin vielä niin laiska, että en jaksaisi aamulla aikaisin säähän kuin säähän lähteä hoitoon isompaa kärräämään.
lapset vain sysätään tarhaan, jotta voidaan sitten oleilla vauvan kanssa. ihmeellinen ajattelutapa!
A.
UNOHDA
B.
MIETI MITÄ PUHUT
C.
KÄYTÄ JÄRKEÄSI.
ENNEN VANHAAN EI PUHUTTU VAIKEUKSISTA JA PIILOTETTIIN ETTEI HÄPÄISTÄ KOKO SUKUA..
NYKYÄÄN EHKÄISTÄÄ JA AUTETAA YHTEISKUNNALLA KUN IHMISET ALKAA OLEEN ITSEKKÄITÄ ETTEI AUTETA MUITA VAAN SYYSÄTÄÄN VANHUKSETKIN HOITOON.
ratkaisut lapsen parhaaksi. Kuinka monta alle 3- vuotiasta tiedät joka on äidin hoitaessa vauvaa aamuvarhaisesta iltamyöhään päiväkodissa?
Meillä vanhempi lapsi menee päiväkotiin, kun jään kotiin vauvan kanssa. Uskon olevan oikea ratkaisu meidän perheelle vaikka sotiikin sitä entistä täydellistä äitiä vastaan, joka hoiti lapset kotona oman jaksamisen rajamailla 3 -vuotiaaksi. Onneksi selvittiin ja ihania ja tasapainoisia lapsia kasvanut vaikkei se äiti niin tasapainoinen ollut.
En jaksanut lukea kaikkia viestejä, mutta tiedän yhden äidin joka on kotona eri syistä parin viikon jaksoja. Sillä aikaa lapset (molemmat alle 5-v) tekevät pitkää päivää päiväkodissa eli 8-16. Äiti nautti elämästä kotosalla. Tätä en ymmärrä ja musta se on itsekästä!
jaksamisen takia piti laittaa poika tarhaan..
lastensuojelu viranomaiset kävivät jo kyläilemässä(toinen niistä oli niitä henkilöitä jotka katsoo tosi tarkkaa joka nurkkaa kun vessassakin käytiin , että unohdettiin lukita ovi? ja muutenkin lapsen sosiaalisia käymisiä pitää rehevöittää..
olen vakavasti ollut masentunut ja huonon jaksamisen takia, tuli riitaa ukkoni kanssa pitkistä työ päivistään.
olin erittäin väsynyt raskaana, jaksamaton ja MTT:n lääkäri laittoin lähetteen jaksamiseni takia lastesuojeluviranomaisille.
jos oisin kieltänyt, mitäs sitten oisi käynyt????
p.s; ei ole mitää työttömänä eroo, muutenkin olen nähnyt äitin joka työhaun takia laittoi lapsen päiväkotiin ja minua hoidatti sit joka viikon lopput 1-2v(sillä välillä) ja lapsi kokopäiväisessä hoidossa ja työn haku on peräti sen tunnin verran.. minä en edes käy viihteellä vaan otan kasvatuksen vakavasti vastaa enkä hoidata muilla , muutakun on pakko ja lapsen parhaaksi.
Eiköhän tässä ole tarkoitettu sitä, että työttömän saadessa töitä, on hankalaa hankkia päiväkotipaikka lapselle, mikäli sitä ei ole jo valmiina. Hoitopaikka voi olla hankalien kulkuyhteyksien takana jos ajatellaan työpaikan ja kodin sijaintia. Myös koulutuksiin, haastatteluihin ja kursseihin on helpompi osallistua, jos lapsi on päivähoidossa.
Mikäli äiti on nuoremman lapsen kanssa kotona ja vanhempi päiväkodissa, usein vanhempi lapsi on ollut päiväkodissa jo aikaisemmin. Järkikin sen sanoo, että isommalle lapselle on kova paikka JOUTUA päiväkotiin heti kun vauva syntyy. Monet kotona olevat äitiyslomalaiset pitävät vain parina päivänä viikossa isomman lapsen hoidossa. Tosin löytyy niitä poikkeuksiakin suuntaan jos toiseenkin....
Miksi kotona olevista iseistä ei niin kauheasti meuhkata kuin kotona olevista äideistä? Mielestäni iseillä pitäisi olla samat velvollisuudet kuin äideilläkin.
Voi hyvät hyssykät. Koko ajanko se työtön siellä kotona etsii töitä ja kulkee haastattelusta toiseen? Joku vastuu niistä lapsista pitää itsekin ottaa, jos lapset haluaa. Joku sanoi, että kotonaolevien vanhempien lapset viedään päiväkotiin ensimmäisenä ja viimeisenä haetaan. Näin on. Ja viikkovapaiden lisäksi pitää saada vielä viikonloppujakin vapaiksi
Näinhän se tosiaan on! Saisi hallitus tehdä päätöksen subjektiivisen päivähoido-oikeuden poistamiseksi; loppuisi tällainen pelleily. Nytkin hoidossamme monta kotonaolevan vanhemman lasta ja meinaavat hoidattaa koko kesän, lapsella ei lomaa hoidosta ollenkaan.
Olen pph. Ryhmässäni on 4 eri perheiden lasta. Kaikissa perheissä on joko yksi tai molemat vanhemmat kotona. Työpäiväni ovat noin 10h mittaiset mutta se ei haittaa, koska pidämme ylityöt vapaana.
Se välillä ihmetyttää, että lapset ovat hoidossa koska kotona tehdäååän pihatöitä. Niin hoidossakin tehdään neljänlapsen kanssa. Kotona pitääsaada rauhasssa käydä kaupsassa, hoidossa käydään neljän lapsen kanssa. jne. jne.
Lapset haluavat osalllistua perheeen normaaliarkeen. Miksi ihmeessä he eivät saa tehdä sitä omien vanhempiensa kanssa?????
Pientä lasta pitää vahtia ja se voi olla hankalaa, kun leikkaa nurmikkoa tms. Ja jotkut pienet lapset vaatii huomiota enemmän kuin toiset eivätkä halua leikkiä itsekseen niin kauan, kun äiti/isä on leikannut nurmikon (tai talvella lumityöt), imuroinut, pessyt lattiat jne.
Itse kyllä koitan siivota lapsen kanssa vaikka se on onkin hankalaa. Pihatöitä en pysty lapsen kanssa juuri tekemään. Mutta onneksi on mies, joka tekee ne tai katsoo lasta sen aikaa kun minä teen. Tekee kyllä pitkää työpäivää, joten joskus nurmikko venähtää aika pitkäksi ja rikkaruohot on vallanneet kukkapenkit. Niin kuin naapurilla jolla on pieni lapsi (heillä kyllä välillä lapsi on isovanhemmilla hoidossa, että saavat haravoida tms., meillä sitä mahdollisuutta ei ole). Mutta onko se niin vaarallista...
Villakoiran ydin hukkunut...tavallinen arki!
"Se välillä ihmetyttää, että lapset ovat hoidossa koska kotona tehdäååän pihatöitä. Niin hoidossakin tehdään neljänlapsen kanssa. Kotona pitääsaada rauhasssa käydä kaupsassa, hoidossa käydään neljän lapsen kanssa. jne. jne.
Lapset haluavat osalllistua perheeen normaaliarkeen. Miksi ihmeessä he eivät saa tehdä sitä omien vanhempiensa kanssa????" Juu---lapset tuodaan päiväkotiin kun pitää tehdä sitä sun tätä!
Elämystä pitää olla koko ajan.
Luojan kiitos, etten asu enaa Suomessa. Paikallinen aitiysloma on 4 kuukautta ja esikoulu alkaa jo 2.5 vuotiaana ( eli 3kk-2.5v. ollaan paivakodissa). Osa aideista valitsee kotiin jaamisen (kotirouvaksi) osa tekee osapaivatoita. Itse teen kokonaista tyosviikkoa, enka ole taalla keneltakaan saanut negatiivista arvostelua valinnalleni.
Ensimmaisen lapsen syntyman aikaan, mielessani olivat viela suomalaiset ajatukset rintaruokinnasta, omatekoisista vauvanruuista, omatoimisesta kodinhoidosta.... Stressasin ihan hulluna enka osannut nauttia esikoisesta juuri oleenkaan. Ennen numero kakkosen syntymaa paatin heittaa suomalaisen, kaikki pitaa tehda itse ilman apua ajattelun, romukoppaan ja keskityin nauttimaan lapsesta. Onneksi tein niin!!! Elama on lyhyt, ottakaa siita kaikki irti.
NIINKÖ
Nämä lapsipalstat ovat muuten ihan samanlaisia kuin koirapalstat. Hirveä kisa siitä, kuka kouluttaa koiransa parhaiten ja moititaan toiset koiria huonosti kasvatetuiksi remmirähjöiksi. Huomaatteko saman???
Ilkeitä ihmisiä....
Laiskat vanhemmat raahaavat lapsensa välinpitämättömiin päiväkoteihin, missä henkilökunta seisoo piirissä ja juoruaa kaiket päivät. Itsekkäät vanhemmat pitävät lapsiaa päiväkodeissa joissa heitä kiusataan pitkät päivät, jotta saavat itse vapaa-aikaa. Päiväkodeissa vaan riehutaan pihalla...
ja tätä rataa nämä keskustelut tuntuvat täällä pääosin menevän. Olisi kiva keskustella myös asioista asioina, joskus...
Mielestäni on paljon oudompaa jos työtän äiti vie lapsensa hoitoon joka aamu. Mistäs sinä voit tietää syyt hoidolle? Äiti voi olla sairas ja voimat vähissä. Miten se sinulta on pois jos toisen lapsi on hoidossa? Tuon ikäinen lapsi jo kaipaa seuraa ikäisistään... Mit kyttääjiä -hyvä että itse olet täydellinen.
Ei kai se keltään toiselta äidiltä ole pois, jos naapuri hoidattaa lapsensa miten parhaiten näkee.
Mutta muistuttaisin jälleen, että päivähoitopaikkoja ei pitäisi täyttää liian täyteen sen takia, että vanhemmat saavat lapsistaan vapaata. Olipa syy työttömyys, vanhempien väsyminen, erityislapsi... tai mikä tahansa. Meillä pienellä paikkakunnalla on vain yksi ryhmis ja seuraavaan päiväkotiin on jo melkoinen kuljetusmatka. Nyt ryhmis pursuaa saumoistaan, kun alueen lasten pitää mahtua juuri sinne hoitoon, olipa hoidon tarve mikä tahansa. En ainakaan itse äitinä veisi lastani sinne hoitoon. Henkilökuntaa on periaatteessa riittävästi, mutta työvuorojen takia usein iltapäivisin liian vähän. Tilapäinen suhdeluvun ylitys on kyllä sallittua, mutta nykyisin se on lähes päivittäistä - onko se silloin enää sallittua? Kyllä siinä joukossa rauhallinenkin lapsi hermostuu ja villiintyy, puhumattakaan työntekijöiden motivaatiosta ja jaksamisesta.
Voisihan sitä ajatella, että vastuu on esimiehellä, joka tekee lasten sijoituspäätökset. Laki vaan vaatii järjestämään hoitopaikan, ja jos ei muuta ole, niin kunta/kaupunki tarjoaa täydestä talosta paikan. Vanhempien pitäisi nousta enemmän barrikadeille lapsiryhmän koon puolesta! Hoidan mielelläni vaikka kaikki työttömien ja kotiäitien lapset, jos ryhmäkoot pidetään aisoissa ja henkilökuntaa on riittävästi. Henkilökunnan on turha valittaa eteenpäin siitä, että lapsia on liikaa, kyllä se palaute pitää tulla perheiltä.
Ystävälläni on noin viisiivuotias lapsi, joka ehti olla päiväkodissa lähes vuoden ennen uutta vauvaa. Uuden vauvan tultua tyttö oli ensin kotona äidin ja vauvan kanssa. Äidillä kuitenkin todettiin synnytyksenjälkeistä masennusta, ja vauvalla todella vaikea-asteinen koliikki, ja nämä yhdessä äidin univaikeuksien kanssa heijastuivat jo lastenhoitoonkin. Tyttö on hieman tavallista vaativampi tapaus kaiken lisäksi. Lievää kehitysviivettä, mutta nyt on alkanut ottaa hienosti muita kiinni. Tilanne tosiaan se, että äiti ei yksinkertaisesti enää jaksanut päivisin hoitaa molempia lapsia masennuksensa takia. Lisäksi tytöllä oli tosi kova ikävä parasta kaveriaan, joka oli samassa hoitopaikassa, ja jaksoi joka päivä kysellä kaverinsa perään. Tyttö siis lähti päiväkotiin ja äiti hoiti vauvaa vuoden kotona. Nyt myös vauva niin iso, että lähtee kohta päiväkotiin, ja äiti takaisin töihin.
Niin ja tyttö siis sen ensimmäisen vuoden päiväkodissa, koska äiti oli tuohon aikaan töissä.
Omilla lapsillani niin isot ikäerot, että moista ongelmaa ei ole onneksi ollut. Mutta jos olisin jossain välissä ollut vauvan kanssa kotona, niin olisin pitänyt muutkin lapset kotona, varsinkin jos pieni ikäero ja itse kunnossa.
Jos äiti on masentunut tai sairas, niin tarhahoito auttaa kuitenkin jaksamaan. Itse koin ongelmaksi viimeisen lapseni kanssa sen, että en saanut lyhytaikaista ja osa-aikaista hoitoa, kun olisin sairauteni takia tarvinnut apua lapsen hoidossa parin kuukauden verran. Kun vaihtoehto oli sosiaaliviraston perhetuen 2h/2krt/vko ja toinen ääripää tarhapaikka(joka olisi ollut ruuhkasuomessa kiven alla), niin joku välimuoto esim. sairastamisen ajaksi olisi ollut paikallaan, kun kotihoitoapua ei enää lapsiperheille ole. Kaikilla ei sukulaisista ole auttajiksi tai asuvat liian kaukana.
Kannattaa muistaa, että on olemassa masennusta ja myös fyysisiä sairauksia jolloin päivähoito on apu jaksamiseen ja pärjäämiseen. Toki nykyään on vallalla myös minä-ajattelu ja jotkut uskoakseni kuitenkin harvat vanhemmat, eivät osaa ajatella lapsen parasta.