olla seukannut jo yläasteella tai muuten leimaantuu lesboksi. Mulle on käynyt näin pari kertaa, ekat kerrat sai tuota lesboa kuulla yläasteaikoina. Tokan kerran ollessani 17-vuotias jopa hyvä tanskalainen kaverini heitti ilmoille epäilyn: "Tykkäätkö sä ollenkaan pojista?" No, kohta täytän 20 eikä vieläkään ole kumppania näkynyt.
Mutta kyllä pistää ärsyttämään tämä lesboksi luuleminen. Heterohan olen, mutta minkä voi jos on niin huonoa tuuria etteivät miehet juuri kiinnostu. Kaiken kaikkiaan kaksi kaikista tähän mennessä musta kiinnostuneista miehistä olisi halunnut jatkaa vielä luonteeseenikin tutustuttuaan, mutta he taas eivät olleet mun tyyppiä. Siihen en nimittäin ala edes tässä iässä, että ottaisin jonkun vain itse seurustelun vuoksi... Täytyy myös sytyttää mun tunteet tai vaikuttaa mulle sopivalta.
Myönnän, että on jo ainakin viiden vuoden ajan tuntunut sietämättömän yksinäiseltä ja siltä ettei ole ollenkaan mukava olla sinkku. Mutta minkäs tosiaan teet... Ei auta kuin koittaa edes uskoa siihen että jonain päivänä vielä. Taidan vaan olla ainut kaksikymppinen, joka ei ole vielä kertaakaan seurustellut.
En edes ymmärrä miksi numerot määrittävät sen, milloin "pitäisi" alkaa seurustelemaan. Ikä kuitenkin on lähinnä numeroita. Musta paljon parempi määritelmä seurustelun aloittamiselle onkin "sitten, kun tapaa mukavan ja itselleen sopivan ihmisen".
Mutta kyllä pistää ärsyttämään tämä lesboksi luuleminen. Heterohan olen, mutta minkä voi jos on niin huonoa tuuria etteivät miehet juuri kiinnostu. Kaiken kaikkiaan kaksi kaikista tähän mennessä musta kiinnostuneista miehistä olisi halunnut jatkaa vielä luonteeseenikin tutustuttuaan, mutta he taas eivät olleet mun tyyppiä. Siihen en nimittäin ala edes tässä iässä, että ottaisin jonkun vain itse seurustelun vuoksi... Täytyy myös sytyttää mun tunteet tai vaikuttaa mulle sopivalta.
Myönnän, että on jo ainakin viiden vuoden ajan tuntunut sietämättömän yksinäiseltä ja siltä ettei ole ollenkaan mukava olla sinkku. Mutta minkäs tosiaan teet... Ei auta kuin koittaa edes uskoa siihen että jonain päivänä vielä. Taidan vaan olla ainut kaksikymppinen, joka ei ole vielä kertaakaan seurustellut.
En edes ymmärrä miksi numerot määrittävät sen, milloin "pitäisi" alkaa seurustelemaan. Ikä kuitenkin on lähinnä numeroita. Musta paljon parempi määritelmä seurustelun aloittamiselle onkin "sitten, kun tapaa mukavan ja itselleen sopivan ihmisen".
Vastaukset 1
Vanhimmat
Turha sitä on pelkän seurustelemisen vuoksi alkaa seurustella. Mielestäni ei ole mikään pakko vain tyytyä johonkin vastaantulevaan, kun yhtälailla voi olla seurustelemattakin, jos ei oikeanlaista löydy. Minä ainakin olen ennemmin yksin kuin yhdessä minulle epäsopivan kanssa enkä tarkoita tällä sitä, että vaatisin täydellistä ulkonäköä tai mitään sellaista.
Ehkäpä joillekin seurustelu on pelkkää hauskanpitoa, jolloin ei niin ole väliäkään sillä, onko kumppani pitemmän päälle sopiva. Toisaalta monilla nuorilla taas voi olla kovat paineet löytää vain nopeasti joku, "kun kaikilla muillakin on".
>>Taidan vaan olla ainut kaksikymppinen, joka ei ole vielä kertaakaan seurustellut.