”Täällä on tänään ennen tansseja ollut bugg-kurssi. Nyt pääsette kokeilemaan. Seuraavaksi kaksi buggia.”
Osasin valmistautua tilanteeseen. Olin jo aiemmin kokenut tämän orkesterin kohdalla saman. Sieltä tuli kaksi todella makeeta jiveä. Tokihan ne voi bugginakin mennä. Mutta tällaiset swingahtavat jivet minä haluan ehdottomasti tanssia jivenä. Annetaan länsinaapureiden tanssia nekin buggina.
”Tämä on cha cha:ta. Miksette tanssi mielitanssianne?” Kysyi tuttu solisti kävelleessään tauollaan ohitsemme.
Keskityttiin oikein tarkkaan kuuntelemaan. No joo, Suomi-iskelmäähän tää, foksia. Jos oikein tarkkaan haluaa etsimällä etsiä, niin ehkäpä tään voisi tanssia cha cha:na. Mutta tää toinen on ihan pelkkää diskofoksia.
Nämä eivät olleet ensimmäinen, eivätkä varmaan viimeinenkään kerta kun kuulen vastaavaa.
Ehkä muusikoiden pitäisi käyttää tanssijoita asiantuntijoina, jos he haluavat loistaa tietämyksellään tanssimusiikin ja tanssilajien yhteydestä.
Me tanssijat emme tarvitse tietoa siitä, mikä tanssilaji on seuraavana tulossa. Antaa musiikin soida ja me tanssijat valitsemme musiikkiin sopivan tanssilajin.
Buggia tulee nykyään jo liikaakin. Jos me, tanssikansa, tanssimme myös jivet, rockit, lattarit yms buggina. Mitä siitä seuraa? Siitä seuraa tanssilajien katoaminen ja yksipuolistuminen. ”Syvä turmellus Suomalaiseen tanssikulttuurriin”
Ja nämä ns. tanssilevyt: Mitä hittoa tanssija tekee esimerkiksi tiedolla: beat………………
Osasin valmistautua tilanteeseen. Olin jo aiemmin kokenut tämän orkesterin kohdalla saman. Sieltä tuli kaksi todella makeeta jiveä. Tokihan ne voi bugginakin mennä. Mutta tällaiset swingahtavat jivet minä haluan ehdottomasti tanssia jivenä. Annetaan länsinaapureiden tanssia nekin buggina.
”Tämä on cha cha:ta. Miksette tanssi mielitanssianne?” Kysyi tuttu solisti kävelleessään tauollaan ohitsemme.
Keskityttiin oikein tarkkaan kuuntelemaan. No joo, Suomi-iskelmäähän tää, foksia. Jos oikein tarkkaan haluaa etsimällä etsiä, niin ehkäpä tään voisi tanssia cha cha:na. Mutta tää toinen on ihan pelkkää diskofoksia.
Nämä eivät olleet ensimmäinen, eivätkä varmaan viimeinenkään kerta kun kuulen vastaavaa.
Ehkä muusikoiden pitäisi käyttää tanssijoita asiantuntijoina, jos he haluavat loistaa tietämyksellään tanssimusiikin ja tanssilajien yhteydestä.
Me tanssijat emme tarvitse tietoa siitä, mikä tanssilaji on seuraavana tulossa. Antaa musiikin soida ja me tanssijat valitsemme musiikkiin sopivan tanssilajin.
Buggia tulee nykyään jo liikaakin. Jos me, tanssikansa, tanssimme myös jivet, rockit, lattarit yms buggina. Mitä siitä seuraa? Siitä seuraa tanssilajien katoaminen ja yksipuolistuminen. ”Syvä turmellus Suomalaiseen tanssikulttuurriin”
Ja nämä ns. tanssilevyt: Mitä hittoa tanssija tekee esimerkiksi tiedolla: beat………………
Vastaukset 20
Vanhimmat
Olen eri mieltä siitä, että tietoa tulevasta tanssilajista ei tarvittaisi. Kyllä se helpottaa hakemista huomattavasti, jos tanssilaji on tiedossa etukäteen. Tiedon perusteella voi valikoida haun kohteen ennakkoon ja silloin haku todennäköisesti onnistuu. Kaikkien kanssa ei kaikki lajit suju yhtä hyvin, joten sokkona etukäteen hakeminen ei ole järkevää. Jos taas odottaa soiton alkamista, niin joku muu saattaa ehtiä hakemaan sitä mieluisinta tanssitettavaa juuri kyseiselle tanssilajille.
Eikö kannattaisi parantaa omaa tanssitaitoaan, ei syntyisi ongelmaa ollenkaan?
Kyllähän omaan tanssitaitoa kannattaa parantaa, muttei se tuota ongelmaa miksikään muuta. Katsos kun jos se toinen ei osaa sitä lajia ;-). Tai jos se on liian vanha, nuori, laiha, lihava, puhelias, vaitelias, vakava, ilomielinen tms. juuri ko. lajille.
Kirjoitinko muka jossakin kohtaa, että haluan tietoa sen takia, että en itse osaisi jotakin lajia tanssia? Minä haluan tietää lajin, jotta voin valita siihen parhaiten mielestäni sopivan haettavan. Siis vastapuolen osaamisesta on kysymys, ei omastani.
Pikemminkin kuin orkesterin lajituntemusta, tekisi mieleni moitiskella tanssijoiden musiikkilajituntemusta. Koska samaa musiikkia voi tanssia useamman tanssin tekniikalla ja askelilla, on orkesterin melko mieletöntä kuuluttaa seuraavaksi soitettavan jotakin tiettyä tansislajia. Tanssijoiden pitäisi opetella musiikkilajit, jotta soittajat voisivat kuuluttaa seuraavaksi soitettavan musiikkilajin. Siten jäisi tanssijoiden päätettäväksi tanssilaji ilman paineita käyttää orkesterin ehdotusta.
periaatteessa, mutta kun orkesteri kertoo, että seuraavaksi tulee nopea beat, niin kuinka monta %:a tietää ennakkoon tanssilajin
Beat on ikivanha rytmi ja sitä soitettiin erilaisiin tanssilajeihin kymmeniä vuosi ja tanssi kulki hyvin sen mukaisesti mihin tanssilajiin tai tanssilajeihin se beat oli sijoitettu. Nyt kun tanssimusiikkilajeja on alettu nimittämään myös käytetyn rytmirakenteen mukaisesti, niin beatista on tullut myös yksi yleisimmistä "tanssilajeista", vaikka kyseistä tanssilajia ei edes ole olemassa. Tanssijoiden keskuudessa jopa vaaditaan beat-rytmien soittamisen lopettamista, koska sen mukaista tanssilajiakaan ei ole olemassa.
Aika rankka yksipuolistuminen rytmilajeissa tapahtuisi jos beat-rytmit jätettäisiin soittamatta. Suuresta osasta beat-rytmeistä ei edes kuule beatia jos sitä ei erityisesti ala analyyttisesti kuuntelemaan. Beatista löytyy usein "se jokin mikä tanssissa vie".
Tanssillisesti beat ei ole mikään ongelma - mieluummin päin vastoin. Ainakin sillä saadaan väriä tanssimusiikkiin. Ja eipä taida olla tanssijaa kuka ei osaa beat rytmiin tanssia.
mitäilmeisimminkin on useammin kuin kerran peräperään esiintyessään rytmiä eli kääntäen rytmi on käytännössä analogistisen kellotaulun kehälle – minkä tahansa sen kellon viisareista: pitkän tahi lyhyen tahi kunpaisenkin yhdessä, vuoroillansa siinä kiertojärjestyksessä osoittelemaksi asetettuja merkkejä, piittejä eli standardin musiikkikappaleen perusosasia. Tällä tavalla ajateltuna on ilmiselvää, että missä tahansa standardissa tahi vähemmän standardissa musiikkikappaleessa voi olla päässä laskien lukemattomia ja silti nuorten- ja vanhaintanssijaloin täysin luettavia piittejä. Mutta vaikka siinä soitannon ja varsinkin nuorten- ja vanhaintanssinnon alaisessa musiikkikappaleessa olisi lukemattomia piittejä, ei se automaattisesti merkitse sitä, että se olisi musiikkikappale tanssittunakin äärettömän nopea: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että sehän on sen orkesterin kapellimestari, kun määrää, missä tahdissa sitä rytmiä ja sen rytmin sisältämiä piittejä otetaan. Yksinkertaista, eikö totta!
Piitti on minkä tahansa muun kuin huippumodernin musiikin kaikkein tärkein rakennuspalikka. Piitti kuljettaa musiikkia ja sitä musiikkia joko nuorten tahi vanhaintanssivaa jalkaa. Piitti on käytännössä samaa kuin on jäille ja lantrinkeillekin eräs monimutkallinen, puhtaana suht hajuton ja jokseenkin mauton ja hienosti läpinäkyvä, nestemäinen hiiliyhdiste. Piitti voi olla ja onkin useimmissa tunnetuissa nuorten- ja vanhaintanssimusiikkitapauksissa yksinkertaista, mutta joskus piitti voi olla myöskinsä yhtä monimutkallista kuin em hiiliyhdiste, jolloin aletaan etenkin näissä nuorten- ja vanhain asiantuntevissa tanssipiireissä puhua todella mystillisestä piitistä, jota vain kaikkein yltiö- tahi pöllöpäisimmät sekä näitten nuorten- ja vanhaintanssipiirien sisä- että ulkopuoleiset tahot yrittävät foxtrottina tanssia.
Aidon Vainon digitaalinen allekirjoitus:
www.geocities.com/vaino.harha/index_eng.htm
Nopeuskin on suhteellista. Nopea beat on usein kuitenkin kaikkea muuta kuin nopeaa. Usein se on hitaahkoa foksia. Useinkaan beat iskulla ei ole kovin isoa vaikutusta tanssiin, koska jostain syystä beat rakenne soitetaan usein kakkoselle ja/tai neloselle ja beat ainoastaan siirtaa painoarvoa parillisille iskuille, eli rytmistä muodostuu beat rakenteella "back beat".
Parittomille iskuille soitettu beat rakenne on sellaisenaan tanssiin vaikuttava jos valitsee sellaisen askelluksen missä tanssitaan osaiskun askelia. Osaiskun askeleet ajoittuu usein alkamaan parittomilla iskuilla. Olenko tehnyt vain sattumanvaraisen havainnon, mutta yleensä jaettu isku on parillinen isku ja ne osaiskun askeleet tanssitaan silloinkin jakamattomalle parittomalle iskulle - mutta tanssiminen musiikkiin on täynnä paradokseja. Jaetulla iskulla tarkoitan tässä tapauksessa vahvoilla kahdeksasosilla jaettua iskua. Sillä basarin ja snaren taustalla pellillä soivalla beatrytmillä ei ole kovin isoa vaikutusta iskun jakautumiseen kahdeksasosiksi.
Nopeisiin beat-rytmiin foksi tai fusku on aina varma valinta. Hitaampiin beat-rytmeihin voi yrittää sovittaa myös triplettiswingejä.
Omassa tuttavapiirissäni on useita soittajia/muusikkoja. Heistä osaa tanssia hyvin ja tuntee tanssilajit suurinpiirtein sama prosentti kuin muistakin kansalaisista. Siis muusikoiden tanssitaito tämän mukaan on samaa luokkaa kuin ei soittavien.
Muusikon omin sanoin: "En pysty jaloillani ja kropallani seuraamaan musiikkia, vaikka voi tehdä sen käsilläni etu- ja takaperin. En tietenkään voi sanoa tanssilajista mitään kun en tiedä miten se liike sadaan aikaan, voin tietysti yrittää sitä musiikin teorian mukaan, mutta paljon helpompaa se olisi jos itse osaisi tanssia".
Kaikki tanssijat taas tuntevat tanssijoita jotka eivät osaa soittaa mitään, mutta tunnistavat tanssit ja osaavat niitä mennä sekä vakiotyylillä että vielä makeasti tulkitenkin. Tanssija siis tekee kropallaan saman kuin tanssija soittimellaan, jopa improvisoi käyttäen musiikkia vain tanssin pohjana.
Diskolattareissa on tanssimisen suhteen useitakin aika joustavia biisejä. Ne kun voi tanssia useampanakin tanssina. Minulla oli joskus sellainen käsitys että sambaa ja cha cha ei missään tapauksessa kulje saman musiikin mukaan. Mutta kylläpähän vaan kulkee ja jopa ihan nautinnollisesti - ja lisäksi vielä salsa ja muitakin kilkuttelutansseja. Ja tietenkin bugg ja fusku. Ja disko-swing ja disko-foksi... jamitäniitävieläonkaan.
Kuinkahan soittajat ovat tietoisia soittamansa musiikin soveltuvuudesta eri tanssilajeihin.
..."" Minulla oli joskus sellainen käsitys että sambaa ja cha cha ei missään tapauksessa kulje saman musiikin mukaan. Mutta kylläpähän vaan kulkee ja jopa ihan nautinnollisesti ""
kylläpä oot nyt ihan väärässä,, ei takuulla ole mitenkään samaa, perus rytmi aivan muuta sekä tempolajikin yleensä sambassa huomattavasti nopeempi..
tietysti jos saivartelemaan aletaan niin osaan minäkin minkä tahansa vetää valssina..
esim 4/4 osaan kirjoitetut menee hyvin kohdalleen joka 3 tahdilla jossa voi sen YKKÖSEN taas synkata askeleeseen ja lopun tahdit välissä rakentaa itse,, mutta nautittavaaa se ei ole vaan teknisesti juuri ja juuri mahdollista kylläkin suorittaa.
Etpä mun päätäni nyt kääntänyt. Jos sambaa yrittää tanssia aitoon chs chs musiikkiin niin ei nautittavasti onnistu vaikka miten vääntäisi ja myös päinvastoin.
Mutta silloin kun soitetaan jopa jossain määrin muodissakin olevia diskokompilla höystettyjä cha cha ja sambaa, niin niihin saa sopimaan päällekkäisiä rytmejä hyödyntämällä hyvin svengaavan tanssin ainakin disko-cha cha svengaa hyvin myös sambana. Myönnän kyllä että disko-samban tanssiminen cha chana onkin hieman kinkkisempi juttu. Siis poly-rytmin vaatii, että onnistuu. Eli ne rytmit pitää pystyä hyödyntämään päällekkäin.
Meillä on useampiakin kappaleita mitkä on tarkoituksellisesti diskolattaris ja niihin voi tanssia samban ja cha chan senkun antaa mennä. Tämä on todettu myös lattariharrastajien omissa tansseissa.
Samba noudattaa kaavaa yks, ja , kaksja, kol, ja, nelja
Ja cha cha noudattaa kaavaa yksja, kaksja, kolja, nel, ja,
Jos nämä hyväksytään lattaribileissä, niin miksi sitä ei hyväksyttäisi tavallisissa tansseissa. No onneksi tanssijat tämän taitaa vaikka muutama kovaääninen väittääkin toisin. Lattaribeatista tässä on kysymys ja näin on lattareita soitettu jo kymmeniä vuosia. Ei ole mikään uusi asia tanssijoille. Ja tempokin säätyy lähes oikeaksi tanssilajin mukaan.
Jos käytät "tanssijussi" nimimerkkiä, niin silloin pitäisi olla myös tieto siitä että diskolattareihin toimii samaan kappaleeseen usein myös samba ja cha cha.
Cha chata tanssiessa tahti on 4/4 ja sambaa tanssiessa tahti on 2/4. Näin ajatellen kun cha chan nopeus on 26-30 tahtia minuutissa ja samban nopeus on 52-60 tahtia minuutissa, eli aika hyvin käy chachan ja samban nopeudet samassa kappaleessa. Yllättävän monta diskolattaria onkin tehty, mitkä voi tanssia cha chana ja sambana.
Mtä on bugg-musiikki? Esimerkiksi ruotsalaiset romutti bugg-musiikki käsitteen jo 90-luvulla, ja siitäkin huolimatta vaikka se oli ehkä vallitsevin ruotsalainen tanssimusiikkilaji. Nykyisin "ruotsalaista bugg-musiikkia" on käytännössä kakki mahdollinen ja mahdotonkin 2 tai 4 jakoinen musiikki kun sen nopeus on noin 120 - 170 iskua minuutissa. Suomessakin bändit ilmoitta "seuraavaksi buggia" varsin vaihtelevaan musiikkin - kaikkiin rock 'n' roll rytmeihin, beattiin, shuffleen, trioliin, bac beattiin, fokseihin... . Ja sellaiseen musiikkin mitä ei buggina voi edes tanssia.
Kysymyksessä ei ole spesiaali bugg-musiikki, vaan se että tanssitaanko musiikkiin buggia vai jotain muuta tanssilajia.
totta.. näin sitä nyky seduissa tanssitaan..
viimeksikin Koivuloiden bug kurssilla oli ihan taitava ruotsalainen pariskunta opettamassa ja yhden tunnin aiheena oli monenlainen musiikkiin tanssiminen. Mutta kyllä sydämmestä otti ja riepo kun hyvää Los Van Van cha cha chaa:ta vedettiiin bugginna
ei huva.. kyllä lattarit pitää tanssia lattareina
ja mitä vielä sitten tuo tasajakonen perus Bug on:
Se on musiikkia ja tanssia yksinkertaisille ihmisille,
(samoinkuin humppa suomessa).
Ollaanko todellakin tasolla, että jos joku sanoo että nyt tulee buggaa ja tuleekin jiveä, niin pakolla pitää vääntää buggina. Tästäkin pitää tehdä jokin ongelma...
Eräällä tunnetulla orkalla lukee valotaulussaan (tästä nyt kaikki tietää kenestä puhun..) bugg ja kappale on mielestäni selkeästi jivenä tanssittavaa. Voi tietysti minun päässäni olla vikaa..
Vanhan jiven peruja on edelleenkin se että jivemusiikki on nopeaa rock 'n' rollia, nopeaa swingiä tai nopeaa foksia. Tunnettiinhan nykyisen fuskun kaltainen tanssi nimenomaan jive-tanssina. Moni muusikko on joskus aikoinaan oppinut sen että jiven nopeus voi olla runsaastikin yli 200 iskua minuutissa, mikä nykyisin tunnetaan fuskun nopeutena.
Buggin nopeusalue on samaa luokkaa kuin triplettijiven nopeusalue, niin suuri osa bugg musiikiksi ilmoitettua musiikkia toimii myös jive-musiikkina. Ja jos musiikissa on ripaustakaan svengiä, niin aika usein tulee buggiksi ilmoitettu musiikki tanssittua triplettijivenä tai myös boogiewoogina.
Sinun päässäsi on ihan hyvä vika! Osaathan itsenäisesti päätellä biisiin sopivimman tanssilajin, tai osaat valita tanssilajin muuten sen hetkisen mieltymyksen mukaan.