että perustettaisiin huostaanottoperheiden oikeuksia ajava järjestö, jolle annettaisiin valtiontukea jo perustamisvaiheessa niin, että toiminnan aloittaminen olisi mahdollista.
Ei se liene liikaa pyydetty kun ottaa huomioon aiheettomien huostaanottojen määrän, sekä sen, miten paljon vanhemmille huostaanoton jälkeenkin lain mukaan kuuluvaa tukea on jätetty antamatta. Puhumattakaan huostaanottoa edeltävien tukien puutteesta, joita ilman perheet ovat jääneet ja joilla huostaanotto olisi estetty suuressa osassa tapauksia.
Ei se liene liikaa pyydetty kun ottaa huomioon aiheettomien huostaanottojen määrän, sekä sen, miten paljon vanhemmille huostaanoton jälkeenkin lain mukaan kuuluvaa tukea on jätetty antamatta. Puhumattakaan huostaanottoa edeltävien tukien puutteesta, joita ilman perheet ovat jääneet ja joilla huostaanotto olisi estetty suuressa osassa tapauksia.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kansanedustajien lakialoitteet eivät mene läpi, niillä kalastellaan mainetta jonkin tietyn ihmisryhmän etujen ajajana. Lakialoitteiden taakse on saatava hallitus. Hallitus asettaa työryhmiä laatimaan lakiehdotusta. Lakiehdotus käy lisäksi läpi erilaisia valiokunta käsittelyjä ennenkuin siitä tehdään hallituksen esitys (HE) uudeksi laiksi.
Parempi keino meidän oman järjestön luomiseksi on me itse. Mutta me tarvitsemme siihen rahaa, jotta voimme palkata sinne asiantuntijoita kertomaan asioista, joita ajamme. Julkilausumia (Näihin pitäisi sitten saada useamman ihmisen hyväksyntä ennenkuin ne katsottaisiin julkaisukelpoisiksi) ja kirjoituksia kokemuksista, ja yleisiä pohdintoja kotisivuillemme osaisimme kirjoittaa itsekkin.
Näitä meidän keskusteluja voisimme käydä ihan ilman kenenkään puuttumista, ehkä jopa omalla nimellä, jos sinne eik kukaan muu pääsisi. Vartu Ry vaikuttaa hyvältä järjestöltä, mutta sitä kautta ei meidän ääni kuulu kuin välillisesti.
Yhteiset tapaamiset, omat kotisivut, mahdollisuuss pyytää asiantuntijoita luennoimaan, tilat tapaamisiin, jne. Tällaiselle järjestölle olisi tilaisuus. Voisikohan rahaa anoa vaikka RAY:lta ja/tai STM:ltä ja muilta tahoilta, jotka tuota vastapuoltakin tukevat.
mennä läpi ja meneekin vuosittain kymmeniä, niistä voi lukea eduskunnan sivuilta.
Mutta jos joku kokonainen laki uudistetaan, kuten LsL viimeksi, niin silloin uudistuksella on oltava hallituksen kannatus, hallitus asettaa lakiavalmistavan työryhmän, joka aikanaan luovuttaa työnsä hallitukselle. Sieltä se tulee hallituksen esityksenä eduskuntaan lähetekeskusteluun, josta lähtee valiokuntakierrokselle ja tulee aikanaan ensimmäiseen ja toiseen käsittelyyn.
rekisteröity yhdistys. Mutta käsittääkseni se ei lähde tukemaan mitään poppoota sen perustamisvaiheessa.
joka jäsen vaikuttamaan omalla äänellään?
Meitä vartenhan koko yhdistys on perustettukin.
Tarve esim. vertaistuelle on olemassa. Tätä voisi saada aikaiseksi oman järjestön kautta.
STM tunnustaa vanhempien kriisin huostaanotto vaiheessa: Sosiaaliportti, lastensuojelun käsikirja, kriisityö.
Kriisiin ei kuitenkaan saa käytännössä mitään apua. Useimmat sosialityöntekijät eivät edes tiedä tästä kriisistä, vaan kirjaavat kriisissä olevan vanhemman tekemiset huostaanottoa vahvistaviksi seikoiksi. Myös tapaamisoikeuden rajoitukset aiheuttavat kriisejä. Tätä ei lastensuojelun käsikirja edes mainitse.
STM voisi olla rahalähde tähän meidän omaan järjestötyöhön. Toisaalta, kenen leipää syöt sen lauluja laulat. Estäisikö se kritiikin koko sosiaalialaa vastaan?
Vartu on hyvä, ja tämän järjestön perustajat ja ylläpitäjät tekevät erinomaista työtä. Ei ole huomautettavaa toiminnasta todellakaan, mutta toiminnan puutteesta on: lisää toimintaa. Jos toiminta tapahtuu vapaaehtoisvoimin, niin eihän sitä silloin niin paljon voi ollakaan.
Kaipaisin konkreettista toimintaa meille:
- vertaistukea, vrt. lastensuojellullisten toimenpiteiden aiheuttamat kriisit
- lakiapua ja muiden vanhempien kokemuksia ja tietoa oikeusjutuista ja muista vastaavista
- meidän kirjoittamiemme juttujen julkaisua
- juttuarkistoa, hakemistoa, mistä voi hakea helposti lisätietoja
- asiansa osaavia henkilöitä neuvotteluihin tueksi
- tukea tarvittaisiin niin monessa asiassa, kun ei itse ole lakimies, ei lääkäri, ei psykologi - ja tätä kaikkea pitäisi olla pärjätäkseen näiden sossujen ja hoitajien kanssa
Vartu ry tekee kuitenkin erinomaista työtä, tätä pitäisi laajentaa. Tosin os järjestö on iso, niin silloin voi käydä niinkuin näiden nykyisten lastensuojelujärjestöjen kanssa: alkuperäinen tavoite unohtuu ja toimintaa tehdään toimijoiden/rahoittajien takia/ehdoilla.
kasvamaan, voisi anoa esim. RAY:n rahoitusta.
Eihän mistään suunnitelmasta ikinä tule mitään, kun ei saada ihmisiä mukaan kuitenkaan.
tarvittaisiin, olisi tarvittu jo monta vuotta.
Enkä usko, että tuollaista saadaan, jos valtio ei lähde mukaan hankkeeseen jo perustamisesta asti.
Kun ajatellaan, miten paljon lakia on vuosia rikottu jättämällä huostavanhemmat ilman heille kuuluvia tukia, niin olisi ihan oikeudenmukaista, että valtio perustaisi jonkin tuollaisen systeemin, tietysti ILMAN SOSSUJEN MUKANAOLOA.
Olisi edes jokin palveleva puhelin, joka on tarkoitettu pelkästään lastensuojelun asiakkuuteen yleensäkin ja huostaanottoihin. Sieltä voisi saada puhelimessa keskusteluapua plus neuvoja asianajajan hankkimisessa, yhteystietoja, neuvoa kaikista mahdollisista asioista huostaanottoihin liittyen.
kaipaavat neuvoja, apua ja tukea. Saahan tukea, mutta kun ei aina tiedä, mistä sitä hakea. Tämä Suomi24:n on ollut ihmeellinen aarreaitta, olen oppinut 2 kk enemmän kuin neljässä vuodessa. Ja tukeakin tämä on, kun ei ole yksin jokin epäonnistunut vanhempi.
Omat nettisivut olisivat ruhtinaallista.
Jospa sitä kysyisin sosiaaliasiamieheltä, miten kannattaisi edetä. Tapaan hänet, jos hänellä on aikaa, lähetin sähköpostia. Lapsiasiain valtuutetultakin voisi kysyä. Eikä pahaa tekisi, vaikka murkuille ja vähän nuoremmillekin olisi oma osastonsa.
Mutta eihän järjestöjä noin vain perusteta. Tarvitaan iso määrä jäseniä, säännöt, rahaa, vapaaehtoistyötä ainakin aluksi...tilat,
Mehän olemme kuitenkin tulevia ja meneviä, jäsenyytemme ei ehkä kestä kauan. Sen perusteella voisi kysellä tuon Vartu ry:n perään, että entäs jos me saataisiin oma paikka sen alajärjestönä tai jotain sellaista. Rahaa kuitenkin tarvittaisiin, jotta saisi niitä laki- ja lääkäriasiantuntija palveluja ja ties mitä tässä tarvinnee.
yhteistyö ja valta, olisi keskittää kaikki lausuntopyynnöt huostaanottoasioissa tietyille vanhempien hyväksymille lääkäreille.
Päästäisiin eroon noista ilman, että potilasta olisi kertaakaan tavannut lausunnon tehtailija-pelleistä. Saakeli, että minua sieppaa kaikki laittomuus, millä huostabisnekseen lapsia kahmitaan!
asioihin voi päästä joukkovoimalla vaikuttamaan.
Vanhemmat ovat yksinään voimattomia tätä mielivaltaa vastaan.
Huvittuneena olen seurannut, miten ERÄITÄ piirejä ärsyttää jopa se henkinen tuki, jotka ihmiset tällä palstalla toisiltaan saavat.
Yhdistyksen perustaminen
Yleisiä ohjeita
Voit tehdä perusilmoituksen sähköisesti tai ladata lomakkeet täytettäväksi oman koneesi tekstinkäsittelyohjelmalla. Halutessasi voit myös tilata perustamisasiakirjat postitse toimitettavaksi, hakea ne PatRek-asiakaspalvelusta tai maistraatista. Voit myös kopioida alla olevat mallit koneellesi muokkausta ja täyttöä varten. Näitä ovat: malli perustamiskirjasta, sääntömalli I ja II] yhdistykselle, joka pitää vuosittain yhden varsinaisen kokouksen ja sääntömalli III ja IV yhdistykselle, joka pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Lisäksi sivulta löytyy esimerkkejä tarkoitusta ja toiminnan laatua koskevien kohtien osalta.
Yhdistys voi valita tarkoitukseensa sopivan sääntömallin ja täydentää sen nimen, kotipaikan, tarkoituksen ja toiminnan laatua sekä hallituksen kokoa koskevien pykälien osalta.
Yhdistyksen on täytettävä perusilmoituslomakkeet, perustamiskirja ja säännöt kolmena kappaleena ja toimitettava asiakirjat joko suoraan yhdistysrekisteriin tai maistraattiin.
Aatteellinen yhdistys
Yhdistysrekisteriin merkitään aatteelliset yhdistykset. Aatteellinen yhdistys on useiden henkilöiden tai oikeuskelpoisten yhteisöjen perustama pysyväksi aiottu yhteenliittymä yhteisen aatteellisen tarkoituksen toteuttamista varten. Yhdistyslain tarkoittama aatteellinen yhdistys eroaa taloudellisesta yhteisöstä siten, että sen tarkoitus ei tähtää voiton tai taloudellisen edun hankkimiseen siihen osallisille eikä sen toiminta voi olla pääasiassa taloudellista. Toiminnan painopisteen tulee olla aatteellisessa työssä. Yhdistyslain tarkoittamia aatteellisia yhdistyksiä ovat esim. poliittiset puolueet, työmarkkinajärjestöt, urheiluseurat, hyväntekeväisyysjärjestöt ja harrastusseurat.
Rekisteröity ja rekisteröimätön yhdistys
Aatteellinen yhdistys voi toimia rekisteröitynä tai rekisteröimättömänä.
Rekisteröidyt yhdistykset ovat oikeuskelpoisia. Ne voivat omistaa omaisuutta, tehdä sopimuksia, laatia tarvittaessa erilaisia anomuksia ja hakemuksia. Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista
Rekisteröimätön yhdistys ei ole oikeuskelpoinen, se ei voi hankkia nimiinsä omaisuutta eikä voi olla toisen yhdistyksen jäsenenä. Sen perustaminen ja toiminta on vapaamuotoista eikä hallitus voi toimia yhdistyksen puolesta sen muita jäseniä sitovasti. Rekisteröimättömän yhdistyksen toiminnasta vastuun kantavat ne henkilöt, jotka ovat osallistuneet vastuun aiheuttavaan toimintaan.
Yhdistyksen perustajat
Rekisteröidyn yhdistyksen voi perustaa vähintään kolme 15 vuotta täyttänyttä luonnollista henkilöä, oikeuskelpoista yhteisöä tai perustajina voi olla molempia. Yhdistyksen perustajat voivat olla ulkomaalaisia. Perustamiskirjan allekirjoittajien tulee olla yhdistyksen äänioikeutettuja jäseniä; henkilöitä tai oikeuskelpoisia yhteisöjä.
Tilintarkastajat
Tilintarkastajien lukumäärä ja toimikausi on mainittava säännöissä. Yhdistyksellä tulee olla vähintään yksi varsinainen tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajana voi olla myös tilintarkastusyhteisö.
Tilikausi
Tilikausi on säännöissä määrätty 12 kuukauden pituinen aika.
Varsinainen kokous
Säännöissä on määrättävä, milloin pidetään kokous, jossa päätetään yhdistyksen sääntömääräisistä asioista (kts. malli).
Kokouskutsutapa ja -aika
Kokouskutsutavan tulee olla todisteellinen (esim. kirje, lehti-ilmoitus, sähköposti niille jäsenille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa; suullista kutsua ei hyväksytä).
Varojen käyttö yhdistyksen purkautuessa
Säännöissä on määrättävä jokin aatteellinen tarkoitus, johon varat luovutetaan.
Nimenkirjoittajat
Yhdistyksen puheenjohtajalla on aina oikeus kirjoittaa yhdistyksen nimi, jollei tätä oikeutta sääntömääräyksellä rajoiteta ( kaksi yhdessä) tai laajenneta ( myös muille henkilöille annetaan nimenkirjoitusoikeus). Vajaavaltainen tai konkurssissa oleva ei voi toimia yhdistyksen nimenkirjoittajana. Velkajärjestely ei ole esteenä toimia yhdistyksen nimenkirjoittajana.
Ulkomaalaiset
Yhdistymisvapaus Suomessa koskee myös ulkomaalaisia luonnollisia henkilöitä ja oikeuskelpoisia yhteisöjä. Ulkomaalaiset voivat siis perustaa Suomessa yhdistyksiä, liittyä yhdistykseen jäseniksi, toimia yhdistyksissä, myös hallituksen jäsenenä ja yhdistyksen nimenkirjoittajana. Ainoa rajoitus on yhdistyslain 35 § 3 momentti, jonka mukaan puheenjohtajalla on oltava asuinpaikka Suomessa. Rajoitus koskee myös varapuheenjohtajaa. Patentti-ja Rekisterihallitus voi myöntää tästä rajoituksesta poikkeusluvan. Lisää tietoa hakemuksen laatimisesta.
Patentti- ja rekisterihallitus Yhdistysrekisteri
Arkadiankatu 6 A, Helsinki
PL 1190, 00101 Helsinki
Puh: (09) 6939 500
Faksi: (09) 6939 5271
Tulostettava versio
© Patentti- ja rekisterihallitus
[email protected]
Viimeksi päivitetty: 30.1.2008
Tein alla olevan laskelman tuonne toiseen ketjuun, siitä, mitä tämä huostaanotto touhu aiheuttaa välittöminä kustannuksina vuosittain kunnille:
Tarkkaa laitoshoidossa olevien lasten määrää en tiedä, mutta oletan sen olevan 70% ja yhden vuorokauden laitoshoidossa 200€/vrk. Lienee siis enemmän. Nämä luvut perustuvat pääosin mielikuvaan mitä täällä jutuissa olen saanut. Huostaanotettuna elää 16 000 lasta.
Laskelma:
200*(70/100)*16000*365= 817 600 000 eli lähemmäksi miljardi euroa. Tämän päälle tulevat vielä mittavat kustannuket perhehoitosta. Kunnathan tämä lystin maksavat.
Jos tämän asian toiselle puolelle, eli kaikille mahdollisille huostaanottoja puoltaville järjestöille (perhehoitoliitot yms.) jaetaan rahaa, niin luulisi sitä heltiävän tännekin puolelle. Tosin eihän Vartukaan saa mistään rahaa, vapaaehtoisvoiminhan se pyörii.
laskea jokaisen kunnan (aika urakka!) sijoituskustannukset
(määrät sijoitetuista lapsista ja nuorista sijoitusmuodoittain ovat Stakesin sivuilla
ja exelissä).
Voisi laittaa postia myös sitten omille
(keitä nyt kuvittelee äänestävänsä...)
ehdokkaille kyselynä kaikkeen yksittäiseen ja yleiseen lastensuojeluasiaan liittyen.
Ehdokkaalle.
Kiinnostaako lastensuojeluasiat,
tunteeko nykyisen uuden lastensuojelulain sisältöä, tietääkö miten kunnan sosiaalipalvelut, lastensuojelun avohuolto on kunnassa järjestetty.
Sekä tietenkin miten kunnan
YLEINEN KAIKKIA LAPSIA JA NUORIA KOSKEVA LASTENSUOJELU ON JÄRJESTETTY
ja onko mitä asioita, toimenpiteitä yms. tehty em. yleisellä tasolla olevan lastensuojelun hyväksi ja eteen.
Mm. päivähoitoryhmien koot, opetusluokkien koot, sijaiset, erityisopetus kunnassa miten järjestetty, tukiopetus, kouluterveydenhuolto, lasten ja nuorten harrastemahdollisuudet, puistot, leikkialueet, uimahallit, kotipalvelu, perheneuvola, parisuhdeneuvonta jne ja yms.
Eli kaikki päivittäinen elämä kulkemisineen kaikkineen
on taas näiden tulevien kuntaedustajien päätettävissä.
Nuoria pitää houkutella ehdottomasti päättämistyöhön mukaan sekä myös naisia että miehiä ja tasapuolisesti.
Olen tosiaan jokaiseen ottanut yhteyttä, mutta eipä vaan vaikuta ketään kiinnostavan. Ministeritkin olen käynyt läpi. Mutta jos tarpeeksi sinne viestitellään, niin jos sitten.