Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Vangittu

    Vapauteni rajat
    näyttävät kulkevan siinä,
    mihin olet pystyttänyt
    sinun ikiomasi,
    rajan,
    vankilasi muurin.

    Taisteluni
    sinun kovuuttasi,
    häikäilemättömyyttäsi,
    epäoikeudenmukaisuuttasi,
    sinussa vellovaa pahuutta
    vastaan kaikkinensa

    on korottanut minut
    entistä kestävämmäksi -
    sinun ikiomasi,
    vankilasi muuri.

    Mikä asema!

    Yritätpä mitä tahansa,
    en murru;

    sanani seisovat taas tässä -
    ne sinä kykenet loistavasti
    näkemään vain sanoina;

    olet näkevinäsi niissä vain minut,
    et itse rakentamaasi,
    ikiomaasi
    rakastamaasi
    vankilaasi?
    Itseäsi?

    Huvittavina Suomi ja
    yhteinen historiamme
    toistavat itseään;
    muutama sentään jo
    edes mennyt?

    Paasi, kivi?
    Sinä heittämässä taas ensimmäistä?

    ;)
    7341
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 7

    Vanhimmat

    Runostasi:)

    Eli ei se huono ollut.

    Kyllä kai mä olen itse rakentanut vankilan. Myönnän.

    Toisaalta kai sinäkin olet siinä jollain tapaa ollut mukana? Vai oletko ihan viaton?

    Niin, en minä paha ole. Toki mussakin on huonoja piirteitä. Kuten Sinussakin.

    Onneksi sinulla on kuitenkin enemmän hyviä piirteitä. En olisi muuten jaksanut tätä.

    Kuten varmaan ymmärrät, niin näen Sinussa jotain erikoista ja kaunista.
    Lisäksi osaat jotenkin innostaa minua tavalla, mihin muut eivät pysty pitkällä ajalla. Vaikea selittää.

    Eli en haluaisi luovuttaa / luopua Sinusta.

    Olet kuitenkin jotenkin minulle aarre!

    Äänestä

    ..tuli jotenkin mieleen tästä runosta. Missä kaikki rakkauteen kuuluva pehmeys, hellyys, intohimo?

    Alakuloiseksi tekevä tunnelma, voiko joku näin pahasti ajatella edes runossa?

    Kiitos avartavasta lukuhetkestä : )

    Äänestä

    • Pahasti vai hyvästi? kirjoitti:

      http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=113&conference=4500000000000409&posting=22000000015948033#22000000015948033

      Jotenkin tulin surulliseksi tästä runosta.
      Olen niin pahoillani kaikesta.
      Olen mokannut niin helvetin paljon.
      Vitsi, kun olen ollut niin tyhmä, viileä ja itsepäinen joskus.
      Toisaalta syytän kyllä sinuakin näistä tapahtumista. Et sä ole ollut maailman helpoin.
      Vaan vaikea, itsepäinen ja sitoutumaton.
      Kyllä mä toivon hartaasti, että meidän välit paranee vielä joskus. En mä näe rakkaussuhdetta mahdottomana. Toisaalta, nyt se on mahdotonta, mutta tulevaisuudesta ei koskaan tiedä.
      Kyllä mä jotenkin haluaisin kokea rakkaussuhteen sinun kanssasi vielä joskus.
      Kyllä se varmaan olisi ihanaa:)

      Äänestä

    • anteeksi pyytävä kirjoitti:

      Jotenkin tulin surulliseksi tästä runosta.
      Olen niin pahoillani kaikesta.
      Olen mokannut niin helvetin paljon.
      Vitsi, kun olen ollut niin tyhmä, viileä ja itsepäinen joskus.
      Toisaalta syytän kyllä sinuakin näistä tapahtumista. Et sä ole ollut maailman helpoin.
      Vaan vaikea, itsepäinen ja sitoutumaton.
      Kyllä mä toivon hartaasti, että meidän välit paranee vielä joskus. En mä näe rakkaussuhdetta mahdottomana. Toisaalta, nyt se on mahdotonta, mutta tulevaisuudesta ei koskaan tiedä.
      Kyllä mä jotenkin haluaisin kokea rakkaussuhteen sinun kanssasi vielä joskus.
      Kyllä se varmaan olisi ihanaa:)

      Tölövänäesen jäläkikasvuako se ollii, joka ol ilimaantunna ihan ite siihen osottamaaanj nuinnii vilipitöntä anteekspyyntövväänj?:)

      Eihän siinä mittäänj, mutta kunj en minä voe sinullenj milläänj anteeks antoo, enkä muutakkaanj, enj nyt enkä tulevaesuuvessa.

      Minulla ei ou pienintäkkäänj aekomusta millonkaan erota! Minä kun satunj olemaanj sitä niinj ihellenj kuinj sille toeselle puoliskollenj uskollista sorttija, pitäshänj sinunnii se tuohonj ikkäänj jo tietee?

      Kerrassaanj liikuttavaa olj kyllä tuo sinunnii kerrassaanj hartaaks heittäätymises hetkesj. Kyllä se onj aena yhtä mahotonta. Ja oekee rakkaas, sillonj kun sillä onj oekee ja aeto kohe, aena yhtä ihanoo. Niinj se on piässynnä sanomaanj se minun toenenj, paremp puoliskokkiinj.

      Paa nyt vuanj totena mekkoos, tahi jos satut tännäänkäänj hoosuja käättämäänj, jotta elä ise kehtoo viihtijä yrittöö. Ei tule onnistummaanj.
      Ja ou siitä nyt, aena ja ijankaekkisesti vuan ilonenj. Niinkunj arvelenj sinunj jo valamiiks olevanniinj. Mutta uskallappas vuan männä narraattammaanj minuva siitä, jotta satuinj ihan sattumoesinj liikuskelemmaanj tiällä jonniinjoutavalla rakkaasrunopalstalla.

      Minen ou tiällä kettäänj iskemässä!

      Äänestä

    • hyvän tähen... kirjoitti:

      Tölövänäesen jäläkikasvuako se ollii, joka ol ilimaantunna ihan ite siihen osottamaaanj nuinnii vilipitöntä anteekspyyntövväänj?:)

      Eihän siinä mittäänj, mutta kunj en minä voe sinullenj milläänj anteeks antoo, enkä muutakkaanj, enj nyt enkä tulevaesuuvessa.

      Minulla ei ou pienintäkkäänj aekomusta millonkaan erota! Minä kun satunj olemaanj sitä niinj ihellenj kuinj sille toeselle puoliskollenj uskollista sorttija, pitäshänj sinunnii se tuohonj ikkäänj jo tietee?

      Kerrassaanj liikuttavaa olj kyllä tuo sinunnii kerrassaanj hartaaks heittäätymises hetkesj. Kyllä se onj aena yhtä mahotonta. Ja oekee rakkaas, sillonj kun sillä onj oekee ja aeto kohe, aena yhtä ihanoo. Niinj se on piässynnä sanomaanj se minun toenenj, paremp puoliskokkiinj.

      Paa nyt vuanj totena mekkoos, tahi jos satut tännäänkäänj hoosuja käättämäänj, jotta elä ise kehtoo viihtijä yrittöö. Ei tule onnistummaanj.
      Ja ou siitä nyt, aena ja ijankaekkisesti vuan ilonenj. Niinkunj arvelenj sinunj jo valamiiks olevanniinj. Mutta uskallappas vuan männä narraattammaanj minuva siitä, jotta satuinj ihan sattumoesinj liikuskelemmaanj tiällä jonniinjoutavalla rakkaasrunopalstalla.

      Minen ou tiällä kettäänj iskemässä!

      jonnekkiinj piilotellunna...:)

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    rakkautesi. kirjoitti:

    Vapauteni rajat
    näyttävät kulkevan siinä,
    mihin olet pystyttänyt
    sinun ikiomasi,
    rajan,
    vankilasi muurin.

    Taisteluni
    sinun kovuuttasi,
    häikäilemättömyyttäsi,
    epäoikeudenmukaisuuttasi,
    sinussa vellovaa pahuutta
    vastaan kaikkinensa

    on korottanut minut
    entistä kestävämmäksi -
    sinun ikiomasi,
    vankilasi muuri.

    Mikä asema!

    Yritätpä mitä tahansa,
    en murru;

    sanani seisovat taas tässä -
    ne sinä kykenet loistavasti
    näkemään vain sanoina;

    olet näkevinäsi niissä vain minut,
    et itse rakentamaasi,
    ikiomaasi
    rakastamaasi
    vankilaasi?
    Itseäsi?

    Huvittavina Suomi ja
    yhteinen historiamme
    toistavat itseään;
    muutama sentään jo
    edes mennyt?

    Paasi, kivi?
    Sinä heittämässä taas ensimmäistä?

    ;)

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu