Moi!
Onko kenelläkään kokemusta masennuksesta imetyksen aikana, masennuslääkkeistä? Mikä lääke voisi olla hyvä jonka aikana voisi imettää VAI kannattaisiko lopettaa imetys siinä toivossa että hormoonitaso normalisoituu?
Eilen aloin jo lopettelemaan imetystä kun tuntui niin toivottomalle, ajattelin että PAKKO kokeilla imetyksen lopetusta ja hommata masennuslääkkeet kun ei muu enää auta.
Mutta auttaako imetyksen lopetus mielialaan?
Aina kuulee että imettävällä on yhtälailla hormoonit sekaisin kuin raskaana olevalla, joten kai imetyksen lopettaminen tekee minusta taas normaalin iloisen ihmisen?
Mutta kauhean paha mieli ja itkua ollut jo senkin takia kun sain juuri imetyksen toimimaan hyvin, sääli lopettaa kokonaan.. Auttaisikohan jos osittain imettäisi ja ottaisi jotkut lääkkeet (mitkä)?
Taustat: Oon 24-vuotias ja minulla on alle puolivuotias vauva. Oon niin masentunu ja yksinäinen että pakko saada jotain apua, minulla on tänään lääkärin aika 16:00, joten toivon vastauksia mhd.pian. EN TIIÄ yhtään mitä enää sanon lääkärille! Haluanko lopettaa imetyksen vai en! Oma terveys vaan nyt niin huono että joku ratkaisu on oltava tai en kestä enää! Välillä voin ihan hyvinkin jo, vähän liiankin kun tuntuu ettei saa senkään takia nukuttua kun virtaa on liikaa. Kova sekoamisen pelko päällä varsinkin öisin! Onko kellään käytössä jotain mielialalääkkeitä/unilääkkeitä/ahdistuslääkkeitä?Lisääkö imetys masennusta, lopetanko vai en?
Apua, mitä minä teen, oon ihan hukassa.. :(
Onko kenelläkään kokemusta masennuksesta imetyksen aikana, masennuslääkkeistä? Mikä lääke voisi olla hyvä jonka aikana voisi imettää VAI kannattaisiko lopettaa imetys siinä toivossa että hormoonitaso normalisoituu?
Eilen aloin jo lopettelemaan imetystä kun tuntui niin toivottomalle, ajattelin että PAKKO kokeilla imetyksen lopetusta ja hommata masennuslääkkeet kun ei muu enää auta.
Mutta auttaako imetyksen lopetus mielialaan?
Aina kuulee että imettävällä on yhtälailla hormoonit sekaisin kuin raskaana olevalla, joten kai imetyksen lopettaminen tekee minusta taas normaalin iloisen ihmisen?
Mutta kauhean paha mieli ja itkua ollut jo senkin takia kun sain juuri imetyksen toimimaan hyvin, sääli lopettaa kokonaan.. Auttaisikohan jos osittain imettäisi ja ottaisi jotkut lääkkeet (mitkä)?
Taustat: Oon 24-vuotias ja minulla on alle puolivuotias vauva. Oon niin masentunu ja yksinäinen että pakko saada jotain apua, minulla on tänään lääkärin aika 16:00, joten toivon vastauksia mhd.pian. EN TIIÄ yhtään mitä enää sanon lääkärille! Haluanko lopettaa imetyksen vai en! Oma terveys vaan nyt niin huono että joku ratkaisu on oltava tai en kestä enää! Välillä voin ihan hyvinkin jo, vähän liiankin kun tuntuu ettei saa senkään takia nukuttua kun virtaa on liikaa. Kova sekoamisen pelko päällä varsinkin öisin! Onko kellään käytössä jotain mielialalääkkeitä/unilääkkeitä/ahdistuslääkkeitä?Lisääkö imetys masennusta, lopetanko vai en?
Apua, mitä minä teen, oon ihan hukassa.. :(
Vastaukset 25
Vanhimmat
Periaatteessa imetys muuttaa hormonitoimintaa, joten voi lisätä masennusta. Estrogeenin vähäisyys voi aiheuttaa masennusta. MUTTA: masennuksen syy voi olla muuallakin, jolloin imetyksen lopettaminen tai estrogeenilääkitys eivät autakaan. (Estrogeenilääkitystä voi käyttää imetysaikana ja siitä on joillekin apua).
On olemassa myös masennuslääkkeitä joita voi käyttää imetysaikana, lääkäri tietää. Lääkkeiden lisäksi on tärkeää saada keskusteluapua. Ja se mitä sanot lääkärille on totuus: on paha olla, tarvitset apua, etkä välttämättä halua lopettaa imetystä.
Ai se voi jopa lisätä masennusta..Huoh. Voi kauhea jos ei edes sellainen lääkitys auta, mitenkähän minä pärjään :( Kun ei uskaltaisi liikaa valittaa etteivät ala epäillä jaksanko hoitaa lasta enää, silloin kyllä ei oo enää mitään syytä jaksaa jos lapsen menetän. Toivottavasti lääkäri osaisi oikean lääkityksen antaa, terveyskeskuslääkäri vaan ei oo erikoistunu ihan näihin asioihin, pelottaa siksi.. Kun tietäisi mikä auttaa ja mitä tekee! Kaikki ratkaisut tuntuu mahdottomille, ahdistaa ajatella. Väsyttää! No kohta pitää mennä kokeilemaan mitä se lääkäritäti sanoo..
Masennuksen hoitaminen vaatii tosiaan aikaa ja kärsivällisyyttä. Oikeatkaan lääkkeet eivät tehoa ennekuin 2-3viikon kuluttua aloittamisesta. Ja jos masennuksen takia lapsi vietäisiin, olisi meitä lapsensa menetäneitä aika paljon... ;). Eli rohkeasti vaan pitää kertoa lääkärille ettei jaksa ja että ainoa ilo on vauva. Eiköhän sitten ymmärrä.
kysymys. Masennuksen synty on varmasti aina monen tekijän summa. Siihen vaikuttaa koko persoonallisuutesi, taipumuksesi, historiasi, aivokemia, elämäntilanne ja ne hormonit. Jo pelkästään tuo hormonikysymys on monimutkainen. Imetyksessä erittyvää oksitosiinia nimitetään myös onnellisuushormoniksi. Sitä erittyy myös esimerkiksi seksin aikana! Vaikka imetys onkin välillä raskasta työtä, luonto on pyrkinyt tekemään siitä myös mukavaa:) Imetys voi myös kohentaa itsetuntoasi, kun onnistut tärkeäksi kokemassasi asiassa.
On tietysti mahdollista, että imettämisen lopettaminen auttaa, jos tosiaan koet imettämisen kamalaksi. Mutta epäilen kuitenkin, että kyse on paljon monimutkaisemmasta asiasta. Tuskin imetyksen lopettamisella on taianomaista vaikutusta synnytyksen jälkeisen masennuksen hoidossa. Jos näin olisi, tokkopa sitä kukaan enää sairastaisikaan.
Hyvä, että olet menossa lääkärille. Hän tietää ainakin lääkityksestä ja siitä, mikä ehkä sopisi imettäjälle. Jos lääkitys on tarpeen, eikä sen kanssa voi imettää, niin sittenhän se asia on sillä selvä. Pika-apua tuskin valitettavasti löytyy purkistakaan. Masennuksesta toipuminen vie aina aikansa, joten anna sitä itsellesi. Voimia.
Niinhän siihen taitaa vaikuttaa, ja elämäntilanne on nyt niin monimutkainen että en enää tiedä mitä teen. Pääasia olisi että jaksan vauvan hoitaa ja saan nukutuksi, mutta mikä siihen auttaisi..Onkohan tämä sitten sitä synnytyksen jälkeistä masennusta..
Haluan imettää ainakin osittain, tunnen oloni epäonnistuneeksi jos lopetan vaikka kaikki sanookin että se ei tarkoita mitään vaikka lopettaa imetyksen. Tuntuu vaan pahalle!
Minulla on ennenkin ollut masennuslääkkeet ja unilääkkeet, vaikea vaan keksiä mitkä auttaisi tähän tilanteeseen. Välillä tuntuu että kaikki johtuu vaan väsymyksestä, että kannattaako aloittaakkaan lääkitystä mutta jos olisi lääkkeet joita voi käyttää imetyksen aikana niin varmaan pari kuukautta voisin vielä imettää..
Kun tietäisi mitä teen!
Tuota minä pelkäänkin ettei lopetus auta yhtään, ja turhaan sitten olisin lopettanut..
Terveyskeskuslääkäri ei välttämättä kyllä ole paras mahdollinen asiantuntija, mutta muita lääkäreitä ei nyt ole saatavilla ja pakko jotain apua saada. Ennenkuin on liian myöhäistä!
Kiitos paljon sinulle kun jaksoit vastata..
en kyllä imetystä lopettais,kun se sulle kuullostaa tärkeää olevan niin se vois pahentaa oloa vaan jos siitäkin luovuttava.
mitä mieltä lääkäri oli..?
Sanoi että ehdottomasti masennuslääkkeet aloitettava, soitti isompaan sairaalaan ja tarkisti mitä lääkettä suosittelevat ja voiko sen kanssa imettää. Sain Cipralex nimiset masislääkkeet, ja Opamoxia unettomuuteen/ahdistukseen. Kuulemma hyvin voi imettää kunhan Opamoxin jälkeen 3-4h tauko imetykseen. Huh. Nyt vaan odottelen 2vk kun lääke saattaa pahentaa masennusoireita, mutta sitten pitäisi helpottaa. Pitää yrittää olla sekoamatta tämän jakson aikana niin hyvä tulee!=)
niin aivan hyvin voi imetyksen lopettaa, vauva on kyllä tarvittavat vasta-aineet jo saanu. Meillä puoli vuotias syö jo niin reippaasti kiinteitä ettei tissiä enää huolikaan, onhan tietysti niitä äitejä joilla sen imetyksen on pakko kestää sen 2 vuotta...
Puoleen vuoteen asti haluaisinkin imettää, nyt 4kk ikäinen (sanoin aiemmin ympäripyöreästi alle puolen vuoden ikäinen..). Eli 2kk olisi tavoitteena vielä =) Tykkää tämäkin kyllä muutakin syödä jo..
..selvästi ainakin hyvä äiti, kun moisia asioita mietit ja apua haet. Valoa on tunnelin päässä lääkkeillä tai ilman, usko pois!
Kaikkea hyvää sinulle ja vauvallesi. Tee päivitäin vaunulenkki - lyhytkin. Haistele tulevan syksyn kirpeyttä ja nuku päikkärit tai edes lepää vauvan vieressä. Voimia!
Sitähän nuo sanoi terveyskeskuksessa & neuvolassakin että hienoa kun tajuaa hakea apua..hmm..En keksinyt muutakaan ja haluan olla hyvä äiti vauvalleni, äiti joka jaksaa tehdä muutakin kuin pakollisen hoitamisen eli leikittää ja ulkoilla ym... Toivon että kestän tämän pari viikkoa kun lääke voi pahentaa oireita, mutta sitten toivottavasti jaksais paremmin. Kiitos paljon rohkaisevista sanoista, toivon niin kovasti itsekin että kaikki olis hyvin.. Elämä vaan on kovaa (varsinkin pienen vauvan yh:lla..)
Kestät sen kaksi viikkoa, sillä tiedät mistä on kyse! Minulla ainakin lääkkeet aluksi pahensivat olotilaa, mutta lohduttauduin sillä että ainakin ne toimivat. Ja toden totta, kahden viikon päästä alkoi helpottaa! Onnea matkaan!
Tänään ollu ihan outo olo! Tärisyttää ja sydän hakkaa nopeaa. Toimii siis ainakin ;)
Menis äkkiä aika..
Kiitos taas sinulle =)
itselläni myös vauva kohta 4kk ja isompi 3v ja täysin yksin olen näiden kanssa.
Onneksi ei ole pahaksi mennyt minulla masennus,pientä kyllä huomaan. Itsekkin ajattelin että heti apua haettava jos menee pahemmaksi (ja käytännön apua olen pyytänytkin,kodinhoitaja ym) Ota selvää jos sieläpäinkin olis tuollaista mahdollisuutta. tosi ihana oli vaikka yksin lähteä kaupassa käymään :)
(pienet on ilot -mutta ymmärrät varmaan :D)
Ja on lapset niin ihania ja tärkeitä että heidän takiaan jaksaa mitävaan!!
Pakko vielä kommentoida tuota jotain joka sanoi että 6kk vaan imettää ja sitten on "hyödyt siitä saatu" niin minä en ainakaan imetä vaan sen takia että vauva siitä sais sen "pakollisen" hyödyn ja sitten voikin lopettaa,ja käydä pienelle antaa lehmänmaitoa joka ei ihmisen lapsen ravintoa ole.. Minulle imetys on niin paljon muutakin,minun ja vauvan tärkeä ihana läheisyyden hetki :)
Mutta siis hänelle vaan tuota kommentoin,ja kaikki imettää niin kauan kuin tahtoo! (ja minä voisin vaikka sen hänen mielestä kamalan 2v imettääkkin :))
Mutta siis paljon tsemppiä ap:lle!!
olet tosi hyvä äiti,sen huomaa teksteistäsikin jo!
kun kommentoit tuosta pakkoimettämisestä. Luitko sinä ollenkaan mikä huoli ap kirjoittajalla oikein oli? 6kk riittää aivan hyvin imettää vauvaa mutta tietysti parempi jos kauemmin onnistuu! Halusin vain kannustaa ja kertoa ettei silloin ole huono äiti jos imetyksen puoli vuotiaana lopettaa, meillä poika ei yksinkertaisesti enää halunnut rintaa koska veteli kiinteitä jo niin isoja satseja(enkä todellakaan anna sille vielä mitään lehmänmaitoa!). Tottakai ap varmasti haluaisi kauemminkin imettää mutta kun ongelmana on juuri tämä masennus, toivottavasti kaikki menee hyvin:) Suosittelen sinua lukemaan ajatuksella ennen kuin alat meuhkaamaan asioista, minun puolestani imetä vaikka 3 vuotta, ihanaa jos se onnistuu!!
Kiitos paljon! Saan kyllä lapsenhoitoapua joten en oo vielä ainakaan tarvinnu kodinhoitajaa pyytää, mutta sekin on mahdollisuus.. Onneksi nyt lapsen isäkin käynyt hoitamassa, kun on itsellä vähän heikko olo kun aloitin masennuslääkkeen. En minäkään huomannut kuin jotain pientä, ennenkuin tuli kauhea kriisi päälle ja pakko oli hakea lääkkeet.
Onneksi näitten kanssa voi imettää, ja totta: lapsen takia jaksaa mitä vaan! En olisi ees uskonu että tässä tilassa jaksaisin, mutta eikun vaan taas alkaa olla päivä pulkassa ja ihan omalla maidolla ( vähän mössöllä) pärjätty. Onhan se ihana äiti-vauva juttu kun imettää, kätevästi tulee läheisyys ja ruokinta :)
Ja voimia ja jaksamisia ja kaikkea hyvää myös sinulle! :)
eihän se tuohon asiaan liittynyt. tuli vaan olo että mitätöit koko imetystä. ettei se oikeestaan vois/sais jollekkin olla tärkeää muutenkin kuin "hyöty" mielessä.
(ja korvikkeet on muuten tehty lehmänmaidosta.. :D) okei,nyt jätän tuon aiheen.
Tarkotus oli siis tsempata ap:ta ja kertoa että ymmärrän miten vaikeeta yh:lla on kun itsekkin sellainen olen.
Ja tietysti jos lääkettä tarvitsee ja se imetyksen lopetuksen vaatii niin tottakai se on lopetettava silloin.
tosi hyvä kun apua saat ja ota vaan kaikki apu vastaan!! :)
Toivottavasti lääkitys käy auttamaan ja pystyt taas täysillä nauttimaan elämästä ja pienestä lapsesetasi!
ja juu,minulla pelkona myös tuo että yhtäkkiä iskisi kriisi päälle. vielä kun lapsillani ei isää ole ollenkaan,niin pelottaa heidänkin puolestaan :/
Mutta jaksettava on ja käyn asioista keskustelemassa ammatti-ihmisen kanssa,jospa sekin jo auttaisi.
Saatko sinä muuten muuta apua kuin lääkkeet?
Mutta siis voimia ja jaksamista sinulle vielä!!
Näin toivotaan =) Kyllä käyn juttelemassakin, mutta tuntuu että enemmän saa apua kun juttelee esim kavereille..Ammattiauttajalla kun käyn niin harvoin ja yleensä kun käyn niin ei juuri ole "kriisiä" päällä.
Kiva että jaksat vastailla, paljon jaksamisia sinullekin =)
juu,sama vika vähän minulla.. eilenkin kun kävin keskustelemassa niin eipä ollut oikein mitään asiaa. niin jotenkin turhalta tuntui :) Mutta toisaalta viime syksynä kun oli tosi pahaa aikaa mulla niin silloin siitä kyllä oli hyötyä ja sain tehtyä päätökset jotka itselle ja lapsille parhaaksi. että totta tuo että sinne pitäis päästä sillon just kun oikee hätä eikä kahden viikon päästä.. :/
Ja meillä kun nyt jonkun kerran käynyt perhetyöntekijä kotona,niin hänen kanssaan en ole niin yhtään samalla aalto-pituudella niin juttele nyt sellasen kanssa..
Mutta onneksi on kavereita!! :)
Onneks on kavereita..Mutta musta tuntuu että mun kaverit on totaalisen kyllästyny ku aina mulla on vaan ongelmia..Puhun melkein jokaiselle vaan ongelmistani!Ärsyttää ihan itseäkin..Mutta en halua esittää että loistava isä on lapsellani, kun on täysi kusipää... Ja kauhea tarve ois jutella asioista kun ei onnistu hänen kanssa juttelu. Kukaan ei kohta vastaa mulle puhelimeen.. Eikä ois ihme.. Niin ja tähän ei saa vastata että "no ne ei ole oikeita kavereita jotka ei kuuntele" koska kyllä ne kuuntelee..Mutta varmasti kyllästyneet, kun oon jo itsekin..Huooooh...
lääkkeet, eri nimillä vaan(citalopram 40mg ja oxamin 15mg) olen käyttänyt ennen raskautta, raskaana ja nyt imetyksen aikana, eikä mitn ongelmia ole ollut. itse en ole oxaminia uskaltanut ottaa kun imetän, kun en ole varma millonka poistuu elimistöstä, muistaakseni psykiatri sano et pitäs lypsää maito pois...
muuta ei imetys ainakaan minulle mitään masennusta tuo.
Ennen vauvaa olin masentunut, mutta en nyt.
Mutta jos tilanne niin paha et pakko ottaa lääkettä niin sitte on pakko.
Aina ei lääkekään auta.
keskustelu apu enemmän...
minulle tässä päivänä muutamana. Sanoi, että se vähentää estrogeenituotantoa ja se alhainen estrogeenitaso saa sitten aikaan voimattoman, väsyneen, ahdistuneen ja jopa kipeän olon. Ihan totta, imetys ja pms yhdessä ja luulin flunssan iskeneen...
jos joutuu yöllä tunnin välein herään ja valvoon