Olin asuntoesittelyssä ja väsy iski. Isoon asuntoon oli ilmanvaihto järjestetty niin, että
huippuimuri imaisee ilmat ulos ja ikkunoissa oli
pikkuriikkiset aukot sisääntuloilmalle, jotka saa myös kiinni. Jos rakennus on kovin tiiviiksi rakennettu (uusi tiilitalo), voisko olla mahdollista ettei ilmanvaihto toimi riittävällä teholla ja etenkin kun ihmiset pihtaa energiaa ja pistää räppänät kiinni ? Siis periaatteessa voisi olla mahdollista että 'ilmastoinnin' säätö
on enempikin arpapeliä että saa kohdalleen.
huippuimuri imaisee ilmat ulos ja ikkunoissa oli
pikkuriikkiset aukot sisääntuloilmalle, jotka saa myös kiinni. Jos rakennus on kovin tiiviiksi rakennettu (uusi tiilitalo), voisko olla mahdollista ettei ilmanvaihto toimi riittävällä teholla ja etenkin kun ihmiset pihtaa energiaa ja pistää räppänät kiinni ? Siis periaatteessa voisi olla mahdollista että 'ilmastoinnin' säätö
on enempikin arpapeliä että saa kohdalleen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Korvausilma ikkunan venttiileistä ei kyllä ole enää tätä päivää. Nykypäivänä pitäisi olla lähtökohtana koneellinen tulo ja poisto lämmön talteenotolla.
Tietysti keromasi talon ilmanvaito on mitoitettu niin että se toimii, mutta mikään ei ole idioottivarmaa, kun otetaan idoottimaisten asukkaiden keksinnöt mukaan.
> Olin asuntoesittelyssä ja väsy iski.
Sinänsä ei kauhean yllättävää, jos kämpässä oli n+8 henkeä - asuntojen ilmanvaihto (puolet ilmatilavuudesta vaihtuu tunnissa) ei riitä isolle väkimäärälle.
> Isoon asuntoon oli ilmanvaihto järjestetty niin, että huippuimuri imaisee ilmat ulos ja ikkunoissa oli pikkuriikkiset aukot sisääntuloilmalle, jotka saa myös kiinni.
Eli tämä "aidan yli matalimmasta kohdasta" grynderimallin ratkaisu, joka on rakentamiskustannuksiltaan halvin mahdollinen. Grynderiähän (eikä, valitettavasti, useimpia ostajiakaan) ei yhtään rassaa nämä:
- aiheuttaa vetohaittaa / lattioiden kylmyyttä (myös lattialämmitystaloissa, mitä ei taaskaan kaikki hiffaa...)
- korvausilmaa ei suodateta
- heikentää ulkoseinän ääneneristävyyttä
- koneellinen poisto tekee talosta alipaineisen ja sen seurauksena huomattava osa, siis luokkaa 50 %, korvausilmasta tuleekin rakenteiden läpi (tuoden mahd. pikattia homeentuoksua maaperästä yms.) eikä noista venttiileistä, koska tlaot eivät ikinä ole täydellisen tiiviitä (etenkään puurak. talot, jostain hirsi- yms. "perinne"virityksistä nyt puhumattakaan)
- koska räppänät aiheuttavat joissain olosuhteissa vetohaittaa, tilanne "korjataan"
1) nostamalla sisälämpötilaa -> ilma tuntuu tunkkasemmalta
2) sulkemalla räppänät -> kaikki korvausilma vuotoina
Toki tämäkin on parempi kuin ei ilmanvaihtoa ollenkaan / painovoimainen ilmanvaihto, joka ei matalassa talossa toimi kuin talvipakkasilla.