Täällä on nyt pikkuisen epätietoisuutta siitä mikä on natinkia ja mikä ei.
Natinkia on esineet ennen ns. teollista vallankumousta eli siis esineet ennen n. 1820. Kaikki sitä tuoreemmat ovat vanhoja esineitä joilla toki voi olla suuri arvo.
Esineen arvon määrittää sen ulkonäkö, ikä, materiaali, esineeseen liittyvä historia ja ennen kaikkea kunto sekä harvinaisuus.
Myös teollisesti valmistetut esineet voivat olla arvokkaita mikäli kyseinen artikkeli on käynyt harvinaiseksi tai sitä keräillään paljon tai sen materiaali on arvokasta.
Älkää nyt kuvitelko että jos teillä on puukauha vuodelta 1777, että se olisi kauhean arvokas. Ikä ei aina ratkaise arvoa.
Suomalaisten antikki on aika usein ns. talonpoikaisantiikkia. eli rukkeja, voikirnuja tai muita vastaavia puuesineitä joista me diilerit revimme teiltä rahat ja sitten teitä sapettaa kun ette saakaan mummun perintö rukista enempää kuin noin 200e.
Että silleen.
Natinkia on esineet ennen ns. teollista vallankumousta eli siis esineet ennen n. 1820. Kaikki sitä tuoreemmat ovat vanhoja esineitä joilla toki voi olla suuri arvo.
Esineen arvon määrittää sen ulkonäkö, ikä, materiaali, esineeseen liittyvä historia ja ennen kaikkea kunto sekä harvinaisuus.
Myös teollisesti valmistetut esineet voivat olla arvokkaita mikäli kyseinen artikkeli on käynyt harvinaiseksi tai sitä keräillään paljon tai sen materiaali on arvokasta.
Älkää nyt kuvitelko että jos teillä on puukauha vuodelta 1777, että se olisi kauhean arvokas. Ikä ei aina ratkaise arvoa.
Suomalaisten antikki on aika usein ns. talonpoikaisantiikkia. eli rukkeja, voikirnuja tai muita vastaavia puuesineitä joista me diilerit revimme teiltä rahat ja sitten teitä sapettaa kun ette saakaan mummun perintö rukista enempää kuin noin 200e.
Että silleen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Omistan parimetriä korkean nurkkakaapin,peräisin jostain Vaasan saaristosta; kauniin sininen täysin alkuperäinen yläosa ja oven peiliä koristaa rehevä kukkamaalaus vuodelta 1836..erillinen alaosa on vahvasti korjailtu ja uudelleen maalattu, kaappi on näyttävän näköinen..Mikähän mahtaisi olla kaapin arvo, sillä aion muuttaa kaapin euroiksi.
...sanoa näin näkemäti. Ja jos on osia vaihdettu.
Tosi vaikea Suomessa myydä. Mutta saattais saada ehken 1000 eurua.
Olen perinyt renginkaappin v.1838 kaksilla ovilla ja kukkakoristeilla. mikähän sen arvo olisi? Naapuri väitti 1000 euron arvoiseksi, voisiko olla niin kallis?
...jos on ehjä. Ei ehken enempää kuin 2000e. Mutta kandee kokeilla.
Renginkaapissa ikä ei ole niin oleellista, kuin habitus. Ymmärrät varmasti vertailun, jos kauppaan sinulle autoa vm. 1986, punaiseksi maalattu - mitä maksaa? Jos saat kuvan kaapista jonnekin näkyviin, arviointi helpottuu.
Kalleimmat renginkaapit ja hienoimmat harvinaisuudet _myydään_ useiden tuhansien eurojen hintaan, mutta ollakseen edes tuhannen euron väärti, on renginkaapin oltava harvinaisen hyvä yksilö. Ostajatkin ovat kortilla. Museotason yksilöistä aletaan vasta maksaa nelinumeroisia summia.
..opettaan isääs paneen. Sitäpaitsi en ole kiinostunut perisuomalaisesta romusta. Ja huonekalut ei kulje sedanissa.
Suomessa ei osata arvostaa kunnon esineitä kun mummun kiikkustuolikin on olevinaan natinkia.
Mielestäni Ludvigin puheenvuoro oli asiantunteva ja asiallinen. Tuskin tämä kukonpoika Lovejoy pystyy yhtä selkeään ja kokemusta huokuvaan puheenvuoroon. Lovejoy taitaakin olla vain turhanpäiväinen pennitön höpöttäjä, joita antiikkipiireissä(kin) riitää...
on taas näitä tietoniekkoja. Suomalainen/ talonpoikainen on siinä arvostettua kamaa, kun joka ns.eurooppalainen kama. Just te ootte näitä arvoesineiden raiskaajia. Lipeäaltaasen vaan ja silikooni vaha pintaan. Eiku vaan tyhmiltä rahat pois. Pöyristyttävää.
...mitäpä kirjoitukseesi muuta voi sanoa kuin, vakka kantensa valitsee.
Kirjoituksestasi kuultaa vihreytesi alalla. Suomalaisessa antiikkiesineiden kirjossa on, kuten ulkolaisessa, hyvät ja huonot kappaleensa. Hallileimattuja mestaritöitä on meillä valmistettu Ruotsi-Suomen aikana, joissa laatutaso on aivan yhtä korkea, kuin läntisessä naapurimaassamme. Eikä laatu heikentynyt lainkaan vuoden 1809 jälkeen, itse asiassa monella antiikin osa-alueella vain parani. Kansanomaiset esineet taasen ovat kaikkialla samankaltaisia, kulttuurieroista johtuvia vivahteita lukuun ottamatta.
Mitä tänä päivänä ulkomailta 'antiikkia' meille Suomeen tuodaan, on sitten enempi tusinatavaraa, tai silkkaa romua. Ei ulkomailta kannata tuoda tänne laatua, sillä niistä saa yleisellä tasolla parhaan hinnan kotimaastaan. Sen ei pitäisi olla yllätys, sillä kotimaisuutta arvostetaan kaikkialla. Ilmeisesti olet sitten sijoittunut oikeaan maahan, kun vain ulkolainen romu kiinnostaa. Jos taas ulkolaista laatua halajat, kannattaa muttaa täältä pois, vaikkapa Brysselin liepeille, jonne on syntynyt globaalin antiikin keskus.
Marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna on Helsingissä antiikkimessut, joilla sata ja rapiat kauppiasta esittelee tarjontaansa noin 7000:lle asian harrastajalle. Tule paikan päälle tutustumaan. Jos opit käyttäytymään asiallisesti, kerron sinulle mielelläni suomalaisesta laatuantiikista lisää. Osastoni löytyy A-hallista,
jossa on vain Suomen antiikkikauppiaat ry:n jäsenien osastoja, ja tavara _oikeata_ antiikkia.
On muuten totta että suomeen tuodaan näennäisantiikkia esim Venäjältä. Törmäsin Munsterhjelm väärennökseen Kangasalla. Työ oli laadukasta ja kehykset hyvät mutta...kun se aito roikkuu Ateneumissa. Kyseisessä puodissa oli runsaasti 'arvohuonekaluja' sekä posliinia jopa väärennetyillä Meissenin leimoilla. Voi v...u.
Missäpäs on paljon työttömiä artesaaneja palkata väärennöshommin...Jäljet johtaa isoon ja vanhaan sylttytehtaaseen..Venäjälle.
Kaikki taide ja antiikkikauppiaat on hinttejä, ei ihme että puhutte vain kaapeista.
Syvempi huokaus...
on tietenkin vain sattumaa, että nimimerkki Lovejoylta on tullut kello 19:21 - 19:43 kolme kirjoitusta, ja kello 19:39 tämä nimimerkki Normaalin fleimaus.
Jostain syystä en lainkaan ihmettele, että sinua siteeratakseni "törmäät väärennöksiin", sillä kuten aikaisemmin sanoin, vakka kantensa valitsee.
Voitko nimetä tuon puodin Kangasalla, jossa väärennettyä tavaraa kaupataan, vai puhutko skeidaa?
Suomalainen antiikki on ihan perseestä!!!!!!!!!
Makuasiat ovat tietysti makuasioita, eikä niistä kannata kiistellä.
Jos kuitenkin haluat antaa itsestäsi objektiivisen kuvan, niin antanet netin kautta kaiken kansan nähtävillä olevista esineistä esimerkit, joiden mukaan oheinen syntaksi (suomalainen antiikki on perseestä) on kaikkien todennettavissa. Ettet nyt aivan trollin leimaa saisi.
Voinemme aloittaa vaikkapa kansanomaisesta antiikista, täältä löytyy varsin kohtuullisia suomalaisia yksilöitä:
http://www.tornio.fi/museo/huonekalut/index.htm
mööpeleitä.hyvät sivut muutenkin.
Fabérgella oli Pietarissa toissa vuosisatojen vaihteessa muutamia Suomalaisia koruseppiä kuten Henrik Wikström, Jonka kulta, emali, timantti, nefriitti muna bonbonniré, myytiin Sothebyllä n. 26000 punnan hintaan. Kyllä täällä on aina ollut kova käsityön taso. Edelfeltiä myydään kuusinumeroisissa luvuissa. Että tosi hieno perse...
Minä en sun yksilöitä tartte,kun mua ei kiinnosta antiikki ei yhtään!!!!!!!SE on ihan PERSEESTÄ
...sun mielipitees evvk.
Ota se antiikkinen patonki pois takalistostas, ni jo helpottaa.
Hävö nais dei
taas. Teillä täällä tarina lentää..kiinostataisi tietää teidän antiikin harrastajien ja ammattilaisten syy tai intohimo antiikkiin. Onko se esim esineen harvinaisuus vai kauneus ja kimallus. Ymmärrän, että leipänne sillä teette, mutta onko taustalla esim,tunne-arvoja tai kultturi historiallista arvoa, vaikka taloudellisesti jokin mööpeli ei arvokas olisikaan. Siis onko tuo kaikki vain pelkkää bisnestä? Vai kenties elämän tapa,työ ja harrastus?
Hei erikoismaalari,
olen Turusta valmistunut filosofian maisteri, pääaineena taidehistoria. Harrastan vapaa-aikanani pääasiassa vanhan huvilan korjausrakentamista, mistä ovat innostuneet myös perheeni muut jäsenet, vaimo ja kaksi lasta.
Työnä antiikki on luonteva valinta, sillä saan tehdä työkseni työtä, joka on samalla harrastus. Työ ei ole taloudellisesti aina mielekästä, parempiakin tulonlähteitä vähemmällä työllä olisi tarjolla. Mutta työ tarjoaa mahdollisuuden määrätä itse työajoistaan, ja yritän nyhtää jostain aikaa jatko-opiskelulle, ajatuksissa on jossain vaiheessa paneutua väitöskirjan tekoon.
Esineissä arvostan kulttuuri-historiallista kontekstia, sekä oivallusta, luovuutta, sekä käsityön taitoa. Sama pätee vanhoihin rakennuksiin, joissa detaljit nousevat usein pääosaan. Osittain koulutuksen takia erotan kuitenkin aina tarinan ja provenienssin, eli arvostan jälkimmäistä, dokumentoitua artikkelin historiaa. Olen oppinut suhtautumaan varauksella tarinoihin. Olen myös enemmän konservointi-, kuin restaurointityyppiä.
Jotain asenteestani antiikkialaa kohtaan, erotuksena lovejoy-tyyppeihin, kertonee seuraava esimerkki. Jos itse jossain "puodissa" törmäisin väärennettyyn tavaraan, jota vielä myytäisiin aitona, ostaisin kyseisen tuotteen. Toki vaatisin kuitin, jossa ostettu väärennetty esine olisi yksilöity. Tätä dokumenttia vastaan antaisin asian viranomaisten selvitettäväksi, jolloin meillä olisi yksi huijari vähemmän alan mainetta pilaamassa.
Tunnen monet kolleegani henkilökohtaisesti, ja tiedän, että meitä on monia samanhenkisiä kauppiaita. En tunne yhtään antiikkikaupalla vaurastunutta henkilöä, jollei henkistä rikkautta oteta lukuun.
Nyt se sitten selvisi. Meillä on täällä sitten uusi suomen antiikkiauktoriteetti. Ei ihme että kutsuu itseään aurinkokuninkaaksi.
Että filosofian maisteri, ilmankos on tottunut riitelemään kaikkien kanssa. Varmaan väittelee vaimonsa/poikakaverinsä kanssa naidessaankin.
Tulet nyt varmaan ottamaan tämän osion haltuusi ja puuttumaan kaikkien juttuihin.
Sorry Fox Mulderille nimmarin lainasta, wont do it again.
Jos minua kiinostaisi vain raha niin diilaisin autoja saksasta tai huumeita mutta satun vain rakastamaan antiikkia ja taidetta. Keräilisin sitä itse mutta tyydyn vain etsimään esineitä romun seasta ja etsimään niille uuden kodin.
Louie ei taida uskoa että ei-akateemisetkin voivat tuntea taidehistoriaa. Osaamme me muutkin lukea. Ja taitaapa olla Louis vielä hurrikin. Auta armias jos joku tavallinen Virtanen tai Makkonen luulee tietänsä mistään mitään, kun ei olla bätre folke.
No olipa kiva kiusia. Heippa, lähden tästä dyykkaamaan.
Aika vakuuttavaa, toi sun taidehistorian tuntemus meinaan: "ei-akateemisetkin voivat tuntea taidehistoriaa. Osaamme me muutkin lukea."
Aurinkokuningas oli Ludvig XIV eikä Ludvig XVI. Hyvin hoidettu pointsit kotiin Laavzoi! Uskottavuus kymppi!
Peelo mikä peelo, onnea huumeiden ja autojen diilaukseen.
Kerrot pitäväsi antiikista, ja tietäväsi asiasta melko paljon; Voisitko kertoa parista kolmesta esineestä jotka ovat tehneet sinuun vaikutuksen. Kerro millainen on hieno antiikkiesine ..niin onko joka juttuusi ihan pakko liittää ns. alatyyliä seksiä viinaa huumeita ym. Näytä että sinulla on tietoa ja ammattitaitoa,johon nimimerkkisikin viittaa, näytä että olet muutakin kuin asiattomuuksia huuteleva pelle.
En haluaisi ryhtyä leikkiin: "kuka saa sanoa viimeisen sanan" ilmiselvän fleimaajan kanssa, joten toivotan Lovejoylle vain onnea valitsemallaan tiellä.
Mites se nyt noin ahistaa mieltä? Kirjotteletteko joka palstalle vastaavan laisia lausahduksia, vai onko laavzoi päässyt kunnolla vauhtiin. Tuottaako se jotain sanoin kuvaamatonta mielihyvää, jos pääsee v..tuilemaan toisten harrastuksista tai muuta vastaavaa. Jos näin on, niin antaa palaa. Hienoa tuottaa helpotus näinkin pienellä vaivalla.