Onko T-mallin bokseilla katselu luotettavampaa kuin kaapelibokseilla?
Siis onko kaapeliverkoissa enemmän ongelmia, koska siellä signaalin jakelussa on useampia portaita välissä, verraten antennivastaanottoon, jossa on vain lähetin - boksi -akseli olemassa eikä signaali kierrä kaapelifirman vehkeiden kautta?
Siis onko kaapeliverkoissa enemmän ongelmia, koska siellä signaalin jakelussa on useampia portaita välissä, verraten antennivastaanottoon, jossa on vain lähetin - boksi -akseli olemassa eikä signaali kierrä kaapelifirman vehkeiden kautta?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Nimenomaan antennivastaanotossa käytetään ylimääräistä virheenkorjausta, koska se on epäluotettavampaa kuin kaapelivastaanotto.
Kuitenkin käytännössä virheenkorjauksen puuttuminen kaapelivastaanottimista saa aikaan ongelmia hyvin monilla. Virheenkorjaus kuuluu yksinkertaisesti aivan kaikkeen renundanttiin tiedonsiirtoon, riippumatta mediasta, on aika turhaa väittää että se olisi ylimääräistä dataa. Datasiirtojärjestelmää ilman virheenkorjausta voidaan verrata ensimmäisiin modeemeihin 70-80 luvuilla. Silloinkin joku kuvitteli, että virheenkorjaus on ylimääräinen eikä sitä tarvita, koska se data menee "hienosti kaapelissa".
Kysehän on kuitenkin siitä, että halutaanko siirtää dataa muuttuvissa olosuhteissa virheettömästi vai onko asia yhdentekevä. Kaapeli-TV:ssä virheettömyys on selkeästi yhdentekevä, koska olosuhteet ovat sielläkin muuttuvat ja virheitä tulee mukaan hyvinkin monista lähteistä; jakovahvistimien kohina, jakovahvistimien virransyöttö, impedanssivirheet liitoksissa, mahdollisesti vialliset rasiat, asukkaiden omat kytkennät, induktiivinen kytkeytyminen ja ehkä suurimpana kaikista kaapelivaimennukset.
Todella moni valittaa tälläkin palstalla erilaisia kaapelivastaanoton ongelmia, joten on aivan turhaa väittää että virheenkorjaus olisi jotenkin turha tai että kaapelivastaanotto olisi jotenkin luotettavampaa kuin antenniverkossa.
Myös antenniverkossa esiintyy virheitä jopa virheenkorjauksestakin huolimatta. Siirtotie on eri tavalla haasteellinen kuin kaapeli, sillä siellä esiintyy mm. monitie-etenemistä, kipinähäiriöitä yms.
DVB-järjestelmistä kirkkaasti parhaiten toimii satelliittivastaanotto, sillä siellä jäävät pois mm. monitie-eteneminen ja kipinähäiriöt (ne menettävät tehonsa GHz taajuuksilla) ja koska kyse on redundantista järjestelmästä (toisin kuin DVB-C) niin mukana on vielä virheenkorjauskin. Ainoastaan satelliitin kautta onnistuu tehdä jopa vuorokausien mittainen tallenne, josta ei löydy ainuttakaan bittivirhettä. Ainoa asia joka satelliittijärjestelmän pystyy pimentämään on lautasen ja satelliitin väliseen keilaan sattuva ukkospilvi.
Myös kaapelivastaanottimissa käytetään virheenkorjausta.
Urbaanilegenda, että kaapelivastaanottimissa ei olisi virheenkorjausta. Speksit näyttävät jotain aivan muuta.
Virheenkorjauksella saavutetaan koodausvahvistusta. Siirrettävään dataan lisätään hallittua redundanssia, jota voidaan käyttää virheiden korjaukseen. Lisäämällä virheenkorjausta kapasiteetti pienenee, mutta siirto on mahdollinen pienemmällä signaalikohinasuhteella (jos oletetaan taajuskaista vakioksi). Myös modulaatiota vaihtalla saadaan "vahvistusta". Esimerkiksi pienempi symbolinopeus parantaa energiaa per bitti vaikka signaalikohinasuhde olisi huono.
Onhan se speksattu, mutta kuitenkin käytännössä sitä ei joko käytetä/riittävästi tai sitten se on vain jostain muusta syystä riittämätön. Aika monia parametreja kun voi (valitettavasti) säätää. Toisaalta vielä on mielessä kaapelin analogiset ajat ja se ah-niin-ihanan kohinainen kuva. Mutta varsinkin satelliittipuolella FEC-kirjo on melkoinen ja vaihtelee ainakin eri palveluntarjoajien kesken. Kaapelista on tietysti hankalaa sanoa mitään varmaa kun käytännöt voi eri operaattoreilla olla niin erilaisia. Oikeastaan tämä on yksi kaapeli-tv:n keskeisin ongelma eli kun data on uudelleen muxattua niin mistään ei voi enää tietää millainen on lähetyksen tekninen laatu missäkin ja onko uudelleenpureskellussa paketissa enää edes mukana kaikki se, mitä siellä pitäisi alunperin olla. DVB-S on taasen kaikille samanlainen joten ongelmiakin on paljon helpompaa tutkia kun tietää että eri kaupungeissa saadaan alas täysin samaa lähetettä.
Mutta paljon on ongelmia kaapelivastaanotossa, monilla ihmisillä ja hyvin eri merkkisten laitteiden kanssa. Ja sitten kun kaapeli ei satukaan toimimaan niin aika vähän on tehtävissä: voit vain valittaa asiasta operaattorille, joka toteaa että vika on omissa laitteissa tai siinä että taloudessa on liian monta laitetta eikä rasian juuri ja juuri speksin alarajalla oleva taso enää riitä kun on jakajia välissä. Antennipuolella taasen voi helposti lisätä vaikkapa mastovahvistimen, joka hyvin monissa paikoissa pelastaakin tilanteen varsinkin jos on monta rasiaa jakajien takana ja näistä häviötä hyvin toistakymmentä dB.
Käytännössä ja teoriassa virheenkoodaus on käytössä. 8% biteistä käytetään virheenkorjaukseen. Tätä parametria ei kai voi säätää. Virheenkorjaus on yhteinen DVB-S:n, DVB-T:n ja DVB-C:n kanssa.
DVB-S DVB-C ovat lähempänä toisiaan kuin DVB-T:tä. Ilmatie on vaativa ja arvaamaton. Kaapelissa DVB-C2 lähestyy jo teoreetisia rajoja, mutta antenniverkossa on kanavan hankakuuden vuoksi vielä paljon "ilmaa", "hyödyntämätöntä kapasiteettia".
Esimerkiksi kolmannen polven matkapuhelinverkojen radioyhteydet ovat jo varsin monimutkaisia verrattuna hepompiin langallisiin yhteyksiin.
Kaapeliyhtiöiden ja Digitan ongelma on ehkä se, että oletetaan kaikilla olevan viimeisen päälle olevat antennijärjestelmät ja systeemit. Pelivaraa on vähän ja kaapelissa asiakkaat jäävät joskus avuttomasti yksin, kun kaapeliyhtiö sanoo, että kaikki on heidän osaltaa kunnossa ja isännöitsijä/asennusfirma sanoo, että kyllä tämä järjestelmä on juuri juuri vaadimusten mukainen.
Digita laskee, että lähetysten näkyvyys on hyvä, jos tehokkain antenni kymmenen metrin korkeudessa toimii.
DVB-C:n ja DVB-S:n modulaatio on samantyyppinen QPSK ja QAM. Molemmissa moduloidaan yhtä kantoaaltoa todella nopeasti. QAM:n eriversioissa ja QPSK:ssa on eri määrä konstellaatiopisteitä, jotka sijaitsevat eri etäisyyksillä.
DVB-T:n COFDM:ssä on lukuisia kantoaaltoja, esimerkiksi 6 817 (8k järjestelmä 8192). Kantoaallot moduloidaan QPSK:lla tai QAM:lla. Yhden nopeasti muuttuvan kantoaallon sijaan on useita hitaastimuuttuvia kantoaaltoja, jolloin viiveellä tulevat heijastukset eivät sotke yhtä parasti vastaanottoa kuin DVB-C:ssä ja DVB-S:ssä.
Lisäksi DVB-T:ssä käytetään ns. suojaväliä, joka parantaa heijastusten sietoa.
Sekä DVB-S, DVB-C että DVB-T sisältävät Reed-Solomon virheenkorjauskoodauksen (8% biteistä). Lisäksi DVB-S:ssä ja DVB-T:ssä käytetään viterbi konvoluutiokoodausta parantamaan suorituskykyä.
Google löysi muutamia DVB:tä käsitteleviä artikkeleita.
DVB:n tekniikka
www.it.lut.fi/kurssit/99-00/010651000/seminaarit/DVB.doc
Digitaalisten televisiolähetysten käyttö datajakelussa
www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/1999/T1971.pdf
DVB-C2 - 2nd Generation Cable Transmission
http://www.dvb.org/technology/fact_sheets/DVB-C2%20Fact%20Sheet.0808.pdf
www.dc.turkuamk.fi/graduation/MHP-sovellus-kaitamur.pdf
Voi tuo luotettavuus riippua paikkakunnasta. Itselläni antennivastaanotto on käytännössä häiriötön, sijainti n. 30 km Espoon lähettimestä. Täällä signaalin voimakkuus ja laatu ovat kumpikin maksimissa. Jos taas sattuu asumaan liian kaukana tai lähellä lähetintä tai välissä on sopiva maastoeste, voi kuva pätkiä hyvinkin pahasti.
Kaapelissa taas signaalitien pitäisi olla esteeetön, mutta kun tätäkin palstaa lukee, saa väkisinkin sen käsityksen, että ei ole homma hanskassa silläkään puolella. Välillä on ohjelmaopas sekaisin, välillä eivät kanavat näy.
Ongelmattomin yhdistelmä lienee antennivastaanotto paikassa, jossa signaalin laatu ei vaihtele.
Palstoilla kirjoittavat nimenomaan ne, joilla on ongelmia. Tästä ei voi päätellä mitään erityistä yleisestä toimivuudesta. Kyllä minä olen havainnut, että nimenomaan antennipuolella niitä ongelmia on vastaanotossa.
Ainakin huoltoon tulee enemmän kaapeli boxeja. Kanavat häipyvät ja kuva pätkii. Luulisin että jos antenni on kunnossa niin antennilaite toimii varmemmin. Kaapeli taloudessa olet kaapelifirman alaisuudessa etkä itse pysty tehdä mitään.
luotettavuudesta puhutaa, niin kyllähän
antennisysteemin on paljon luotettavampi.
Yksi masto palvelee kymmeniä-, ellei satojatuhansia
katselijoita joten jos se vikaantuu niin iso
vikaporukka lähtee oitis sitä korjaamaan.
Monessa taloyhtiössä jos kaapelivahvistin vikaantuu
esim. perjantai-iltana myöhään niin kyllä taatusti
menee viikonloppu ilman telkkaria.
Plus että ne jakovahvistimet eivät välttämättä ole edes varmennetussa sähkönsyötössä. Riittää että sattuu sähkökatko jossain muualla kuin asiakkaan luona niin kuva on pois. Samaten, jos asiakkaalla sattuu itsellään olemaan UPS kotonaan ei siitä useimmiten ole mitään iloa digiboxin kanssa jos on kaapeliverkon asiakkaana.
Sensijaan digitan asemilla on akustolla isolla dieselgeneraattorilla varmennettu sähkönsyöttö. Lähetys ei katkea vaikka sota tulisi, ei ainakaan ennenkuin vihollinen ampuu maston alas... :)